1 00:00:02,000 --> 00:00:04,000 Tämä on ESOcast! 2 00:00:04,000 --> 00:00:08,000 Huipputiedettä ja elämää ESO:n kulissien takana, 3 00:00:08,000 --> 00:00:10,000 ESO = Euroopan eteläinen observatorio, 4 00:00:11,000 --> 00:00:17,000 tutkimassa avaruuden ääriä Tri J:n eli tohtori Joe Lisken kanssa. 5 00:00:20,000 --> 00:00:23,000 Hei ja tervetuloa tämän erityisen ESOcast-jakson pariin. 6 00:00:24,000 --> 00:00:27,500 Matkalla ESO:n 50-vuotisjuhliin lokakuussa 2012 7 00:00:27,500 --> 00:00:30,000 esitämme kahdeksan erikoisohjelmaa, 8 00:00:30,000 --> 00:00:35,000 jotka esittelevät ESO:n tutkimuksen ensimmäiset 50 vuotta. 9 00:00:39,000 --> 00:00:44,000 Katse ylös 10 00:00:46,000 --> 00:00:53,000 167 000 vuotta sitten räjähti tähti pienessä, Linnunrataa kiertävässä galaksissa. 11 00:00:56,000 --> 00:00:58,500 Etäisen räjähdyksen aikoihin, 12 00:00:58,500 --> 00:01:02,000 Homo sapiens alkoi juuri vaeltaa Afrikan savanneilla. 13 00:01:05,000 --> 00:01:08,000 Mutta kukaan ei voinut huomata kosmista ilotulitusta, 14 00:01:08,000 --> 00:01:13,000 koska valoryöppy oli juuri vasta alkanut matkansa kohti Maapalloa. 15 00:01:15,000 --> 00:01:19,500 Siihen mennessä kun supernovan valo oli kulkenut 98% matkastaan, 16 00:01:19,500 --> 00:01:24,500 kreikkalaiset filosofit olivat juuri alkaneet pohtia kosmoksen luonnetta. 17 00:01:27,000 --> 00:01:29,000 Juuri ennen kuin valo saavutti Maan, 18 00:01:29,000 --> 00:01:34,000 Galileo Galilei käänsi ensimmäisen, alkeellisen kaukoputkensa taivaisiin. 19 00:01:38,000 --> 00:01:41,000 Ja 24. helmikuuta 1987, 20 00:01:41,000 --> 00:01:45,500 kun räjähdyksen fotonit lopulta syöksyivät planeetallemme, 21 00:01:45,500 --> 00:01:50,000 tähtitieteilijät olivat valmiina havaitsemaan supernovan suurella tarkkuudella. 22 00:01:52,000 --> 00:01:54,000 Supernova 1987A 23 00:01:54,770 --> 00:01:56,460 leimahti eteläisellä taivaalla – 24 00:01:56,460 --> 00:01:59,440 Euroopan ja Yhdysvaltain huomaamatta. 25 00:02:00,000 --> 00:02:04,000 Mutta tähän mennessä ESO oli rakentanut ensimmäiset suuret teleskooppinsa Chilessä, 26 00:02:04,000 --> 00:02:08,000 tarjoten tähtitieteilijöille eturivin paikat tähän kosmiseen spektaakkeliin. 27 00:02:11,000 --> 00:02:13,500 Teleskooppi on tietenkin keskeinen työkalu, 28 00:02:13,500 --> 00:02:18,000 jonka avulla voimme paljastaa maailmankaikkeuden salaisuuksia. 29 00:02:19,000 --> 00:02:23,000 Teleskoopit keräävät paljon enemmän valoa kuin paljas ihmissilmä, 30 00:02:23,000 --> 00:02:28,000 joten ne paljastavat himmeämpiä tähtiä ja antavat meidän katsoa syvemmälle avaruuteen. 31 00:02:30,000 --> 00:02:34,000 Suurennuslasin tavoin ne paljastavat myös tarkkoja yksityiskohtia. 32 00:02:36,000 --> 00:02:40,000 Ja, kun ne varustetaan herkillä kameroilla ja spektrografeilla, 33 00:02:40,000 --> 00:02:45,000 ne tarjoavat meille runsaasti tietoa planeetoista, tähdistä ja galakseista. 34 00:02:52,000 --> 00:02:56,000 ESO:n ensimmäiset teleskoopit La Sillalla olivat sekalaista sakkia. 35 00:02:56,000 --> 00:02:59,000 Ne vaihtelivat pienistä, kansallisista laitteista 36 00:02:59,000 --> 00:03:02,000 suuriin astrografeihin ja laajakulmakameroihin. 37 00:03:12,000 --> 00:03:16,000 2.2-metrin teleskooppi – nyt lähes 30 vuotta vanha – 38 00:03:17,000 --> 00:03:20,000 tuottaa yhä mitä dramaattisimpia näkymiä kosmokseen. 39 00:04:01,000 --> 00:04:03,000 Cerro La Sillan korkeimmalla huipulla 40 00:04:03,000 --> 00:04:09,000 on ESO:n varhaisten vuosien suurin saavutus – 3.6 metrin teleskooppi. 41 00:04:09,000 --> 00:04:14,000 35-vuotiaana sillä on nyt toinen elämä planeettojen metsästäjänä. 42 00:04:16,000 --> 00:04:20,500 Myöskin, ruotsalaiset tähtitieteilijät rakensivat kiiltävän 15-metrisen lautasantennin 43 00:04:20,500 --> 00:04:25,000 tutkimaan kylmien kosmisten pilvien mikroaaltoja. 44 00:04:26,000 --> 00:04:31,000 Yhdessä nämä teleskoopit ovat auttaneet paljastamaan maailmankaikkeuden, jossa elämme. 45 00:04:45,000 --> 00:04:49,000 Maapallo on vain yksi aurinkokunnan kahdeksasta planeetasta. 46 00:04:55,000 --> 00:04:57,000 Pikkuruisesta Merkuriuksesta jättimäiseen Jupiteriin, 47 00:04:57,000 --> 00:05:03,500 nämä kivi- ja kaasupallot ovat Auringon muodostumisen tähteitä. 48 00:05:09,000 --> 00:05:14,000 Aurinko on puolestaan tavanomainen tähti Linnunrata-nimisessä galaksissa. 49 00:05:15,000 --> 00:05:20,000 Yksi valon neulanpisto satojen miljardien vastaavanlaisten tähtien joukossa – 50 00:05:20,000 --> 00:05:25,000 samoin kuin pullistuneiden punaisten jättiläisten, luhistuneiden valkoisten kääpiöiden, 51 00:05:25,000 --> 00:05:28,000 ja nopeasti pyörivien neutronitähtien joukossa. 52 00:05:29,000 --> 00:05:34,000 Linnunradan spiraalihaaroihin on siroteltu hohtavia kaasusumuja, 53 00:05:34,000 --> 00:05:37,000 vastasyntyneiden tähtien kirkkaita hautomoita, 54 00:05:37,000 --> 00:05:42,000 kun taas vanhat pallomaiset tähtijoukot virtaavat hitaasti galaksissa. 55 00:05:47,000 --> 00:05:51,500 Ja Linnunrata on vain yksi lukemattomista galakseista valtavassa maailmankaikkeudessa, 56 00:05:51,500 --> 00:05:57,000 joka on laajentunut alkuräjähdyksestä lähtien, lähes 14 miljardia vuotta sitten. 57 00:06:05,000 --> 00:06:10,000 Viimeisen 50 vuoden ajan ESO on auttanut selvittämään paikkaamme maailmankaikkeudessa. 58 00:06:10,000 --> 00:06:14,000 Ja katsomalla ylös olemme löytäneet omat juuremme. 59 00:06:14,500 --> 00:06:20,500 Olemme osa suurta kosmista tarinaa. Ilman tähtiä emme olisi täällä. 60 00:06:24,000 --> 00:06:28,000 Maailmankaikkeus aloitti vedyllä ja heliumilla, kahdella keveimmällä alkuaineella. 61 00:06:29,000 --> 00:06:34,000 Tähdet ovat ydinmiiluja, joissa keveämmät alkuaineet muuntuvat raskaammiksi. 62 00:06:36,000 --> 00:06:40,000 Ja 1987A:n kaltaiset supernovat 63 00:06:40,000 --> 00:06:44,000 kylvävät maailmankaikkeuteen tämän tähtien alkemian tuotoksia. 64 00:06:47,000 --> 00:06:51,000 Kun aurinkokunta muodostui, noin 4.6 miljardia vuotta sitten, 65 00:06:51,000 --> 00:06:55,000 se sisälsi häivähdyksen näitä raskaampia alkuaineita. 66 00:06:55,000 --> 00:07:00,000 Metalleja ja silikaatteja, mutta myös hiiltä ja happea. 67 00:07:01,000 --> 00:07:06,000 Hiili lihaksissamme, rauta veressämme ja kalsium luissamme 68 00:07:06,000 --> 00:07:09,000 on kaikki taottu aikaisemmissa tähtisukupolvissa. 69 00:07:09,000 --> 00:07:13,000 Sinut ja minut on kirjaimellisesti tehty taivaissa. 70 00:07:14,000 --> 00:07:17,000 Mutta vastaukset johtavat aina uusiin kysymyksiin. 71 00:07:17,000 --> 00:07:21,000 Mitä enemmän opimme, sitä syvällisemmiksi mysteerit käyvät. 72 00:07:23,000 --> 00:07:27,000 Mikä on galaksien alkuperä ja lopullinen kohtalo? 73 00:07:31,000 --> 00:07:36,000 Onko olemassa muita aurinkokuntia ja voisiko muilla planeetoilla olla elämää? 74 00:07:43,000 --> 00:07:49,000 Ja mitä piileekään Linnunrata-galaksimme pimeässä sydämessä? 75 00:08:00,000 --> 00:08:04,000 Tähtitieteilijät olivat selvästi tehokkaampien teleskooppien tarpeessa. 76 00:08:04,000 --> 00:08:07,000 Ja ESO tarjosi heille mullistavia uusia työkaluja. 77 00:08:16,000 --> 00:08:20,000 Tässä on Tri J, päättämässä tätä ESOcastin erikoisjaksoa. 78 00:08:20,000 --> 00:08:23,000 Liity seuraani jälleen seuraavaan kosmiseen seikkailuun. 79 00:08:26,000 --> 00:08:28,000 ESOcastin on tuottanut ESO, 80 00:08:28,000 --> 00:08:30,000 Euroopan eteläinen observatorio. 81 00:08:30,000 --> 00:08:31,000 ESO, Euroopan eteläinen observatorio, 82 00:08:31,000 --> 00:08:33,000 on johtava hallitusten välinen tähtitieteen tiede- ja teknologiajärjestö, 83 00:08:33,000 --> 00:08:35,000 joka suunnittelee, rakentaa ja käyttää maailman kehittyneimpiä maanpäällisiä teleskooppeja. 84 00:08:39,000 --> 00:08:45,000 Teksti: ESO; käännös: Rami T. F. Rekola 85 00:08:57,000 --> 00:09:00,000 Nyt kun olet ajan tasalla ESO:sta, 86 00:09:02,000 --> 00:09:06,000 lähde 'ulos tästä maailmasta' Hubblen mukana. 87 00:09:08,000 --> 00:09:10,000 Hubblecast tuo esiin tuoreimmat havainnot 88 00:09:10,000 --> 00:09:14,000 maailman tunnetuimmalta ja palkituimmalta avaruusobservatoriolta, 89 00:09:17,000 --> 00:09:20,000 NASA:n ja ESA:n Hubblen avaruusteleskoopilta.