1 00:00:01,520 --> 00:00:06,520 Katse ylös 2 00:00:08,520 --> 00:00:15,520 167 000 vuotta sitten räjähti tähti pienessä, Linnunrataa kiertävässä galaksissa. 3 00:00:18,520 --> 00:00:21,020 Etäisen räjähdyksen aikoihin, 4 00:00:21,020 --> 00:00:24,520 Homo sapiens alkoi juuri vaeltaa Afrikan savanneilla. 5 00:00:27,520 --> 00:00:30,520 Mutta kukaan ei voinut huomata kosmista ilotulitusta, 6 00:00:30,520 --> 00:00:35,520 koska valoryöppy oli juuri vasta alkanut matkansa kohti Maapalloa. 7 00:00:37,520 --> 00:00:42,020 Siihen mennessä kun supernovan valo oli kulkenut 98% matkastaan, 8 00:00:42,020 --> 00:00:47,020 kreikkalaiset filosofit olivat juuri alkaneet pohtia kosmoksen luonnetta. 9 00:00:49,520 --> 00:00:51,520 Juuri ennen kuin valo saavutti Maan, 10 00:00:51,520 --> 00:00:56,520 Galileo Galilei käänsi ensimmäisen, alkeellisen kaukoputkensa taivaisiin. 11 00:01:00,520 --> 00:01:03,520 Ja 24. helmikuuta 1987, 12 00:01:03,520 --> 00:01:08,020 kun räjähdyksen fotonit lopulta syöksyivät planeetallemme, 13 00:01:08,020 --> 00:01:12,520 tähtitieteilijät olivat valmiina havaitsemaan supernovan suurella tarkkuudella. 14 00:01:14,520 --> 00:01:16,520 Supernova 1987A 15 00:01:17,290 --> 00:01:18,980 leimahti eteläisellä taivaalla – 16 00:01:18,980 --> 00:01:21,960 Euroopan ja Yhdysvaltain huomaamatta. 17 00:01:22,520 --> 00:01:26,520 Mutta tähän mennessä ESO oli rakentanut ensimmäiset suuret teleskooppinsa Chilessä, 18 00:01:26,520 --> 00:01:30,520 tarjoten tähtitieteilijöille eturivin paikat tähän kosmiseen spektaakkeliin. 19 00:01:33,520 --> 00:01:36,020 Teleskooppi on tietenkin keskeinen työkalu, 20 00:01:36,020 --> 00:01:40,520 jonka avulla voimme paljastaa maailmankaikkeuden salaisuuksia. 21 00:01:41,520 --> 00:01:45,520 Teleskoopit keräävät paljon enemmän valoa kuin paljas ihmissilmä, 22 00:01:45,520 --> 00:01:50,520 joten ne paljastavat himmeämpiä tähtiä ja antavat meidän katsoa syvemmälle avaruuteen. 23 00:01:52,520 --> 00:01:56,520 Suurennuslasin tavoin ne paljastavat myös tarkkoja yksityiskohtia. 24 00:01:58,520 --> 00:02:02,520 Ja, kun ne varustetaan herkillä kameroilla ja spektrografeilla, 25 00:02:02,520 --> 00:02:07,520 ne tarjoavat meille runsaasti tietoa planeetoista, tähdistä ja galakseista. 26 00:02:14,520 --> 00:02:18,520 ESO:n ensimmäiset teleskoopit La Sillalla olivat sekalaista sakkia. 27 00:02:18,520 --> 00:02:21,520 Ne vaihtelivat pienistä, kansallisista laitteista 28 00:02:21,520 --> 00:02:24,520 suuriin astrografeihin ja laajakulmakameroihin. 29 00:02:34,520 --> 00:02:38,520 2.2-metrin teleskooppi – nyt lähes 30 vuotta vanha – 30 00:02:39,520 --> 00:02:42,520 tuottaa yhä mitä dramaattisimpia näkymiä kosmokseen. 31 00:03:23,520 --> 00:03:25,520 Cerro La Sillan korkeimmalla huipulla 32 00:03:25,520 --> 00:03:31,520 on ESO:n varhaisten vuosien suurin saavutus – 3.6 metrin teleskooppi. 33 00:03:31,520 --> 00:03:36,520 35-vuotiaana sillä on nyt toinen elämä planeettojen metsästäjänä. 34 00:03:38,520 --> 00:03:43,020 Myöskin, ruotsalaiset tähtitieteilijät rakensivat kiiltävän 15-metrisen lautasantennin 35 00:03:43,020 --> 00:03:47,520 tutkimaan kylmien kosmisten pilvien mikroaaltoja. 36 00:03:48,520 --> 00:03:53,520 Yhdessä nämä teleskoopit ovat auttaneet paljastamaan maailmankaikkeuden, jossa elämme. 37 00:04:07,520 --> 00:04:11,520 Maapallo on vain yksi aurinkokunnan kahdeksasta planeetasta. 38 00:04:17,520 --> 00:04:19,520 Pikkuruisesta Merkuriuksesta jättimäiseen Jupiteriin, 39 00:04:19,520 --> 00:04:26,020 nämä kivi- ja kaasupallot ovat Auringon muodostumisen tähteitä. 40 00:04:31,520 --> 00:04:36,520 Aurinko on puolestaan tavanomainen tähti Linnunrata-nimisessä galaksissa. 41 00:04:37,520 --> 00:04:42,520 Yksi valon neulanpisto satojen miljardien vastaavanlaisten tähtien joukossa – 42 00:04:42,520 --> 00:04:47,520 samoin kuin pullistuneiden punaisten jättiläisten, luhistuneiden valkoisten kääpiöiden, 43 00:04:47,520 --> 00:04:50,520 ja nopeasti pyörivien neutronitähtien joukossa. 44 00:04:51,520 --> 00:04:56,520 Linnunradan spiraalihaaroihin on siroteltu hohtavia kaasusumuja, 45 00:04:56,520 --> 00:04:59,520 vastasyntyneiden tähtien kirkkaita hautomoita, 46 00:04:59,520 --> 00:05:04,520 kun taas vanhat pallomaiset tähtijoukot virtaavat hitaasti galaksissa. 47 00:05:09,520 --> 00:05:14,020 Ja Linnunrata on vain yksi lukemattomista galakseista valtavassa maailmankaikkeudessa, 48 00:05:14,020 --> 00:05:19,520 joka on laajentunut alkuräjähdyksestä lähtien, lähes 14 miljardia vuotta sitten. 49 00:05:27,520 --> 00:05:32,520 Viimeisen 50 vuoden ajan ESO on auttanut selvittämään paikkaamme maailmankaikkeudessa. 50 00:05:32,520 --> 00:05:36,520 Ja katsomalla ylös olemme löytäneet omat juuremme. 51 00:05:37,020 --> 00:05:43,020 Olemme osa suurta kosmista tarinaa. Ilman tähtiä emme olisi täällä. 52 00:05:46,520 --> 00:05:50,520 Maailmankaikkeus aloitti vedyllä ja heliumilla, kahdella keveimmällä alkuaineella. 53 00:05:51,520 --> 00:05:56,520 Tähdet ovat ydinmiiluja, joissa keveämmät alkuaineet muuntuvat raskaammiksi. 54 00:05:58,520 --> 00:06:02,520 Ja 1987A:n kaltaiset supernovat 55 00:06:02,520 --> 00:06:06,520 kylvävät maailmankaikkeuteen tämän tähtien alkemian tuotoksia. 56 00:06:09,520 --> 00:06:13,520 Kun aurinkokunta muodostui, noin 4.6 miljardia vuotta sitten, 57 00:06:13,520 --> 00:06:17,520 se sisälsi häivähdyksen näitä raskaampia alkuaineita. 58 00:06:17,520 --> 00:06:22,520 Metalleja ja silikaatteja, mutta myös hiiltä ja happea. 59 00:06:23,520 --> 00:06:28,520 Hiili lihaksissamme, rauta veressämme ja kalsium luissamme 60 00:06:28,520 --> 00:06:31,520 on kaikki taottu aikaisemmissa tähtisukupolvissa. 61 00:06:31,520 --> 00:06:35,520 Sinut ja minut on kirjaimellisesti tehty taivaissa. 62 00:06:36,520 --> 00:06:39,520 Mutta vastaukset johtavat aina uusiin kysymyksiin. 63 00:06:39,520 --> 00:06:43,520 Mitä enemmän opimme, sitä syvällisemmiksi mysteerit käyvät. 64 00:06:45,520 --> 00:06:49,520 Mikä on galaksien alkuperä ja lopullinen kohtalo? 65 00:06:53,520 --> 00:06:58,520 Onko olemassa muita aurinkokuntia ja voisiko muilla planeetoilla olla elämää? 66 00:07:05,520 --> 00:07:11,520 Ja mitä piileekään Linnunrata-galaksimme pimeässä sydämessä? 67 00:07:22,520 --> 00:07:26,520 Tähtitieteilijät olivat selvästi tehokkaampien teleskooppien tarpeessa. 68 00:07:26,520 --> 00:07:29,520 Ja ESO tarjosi heille mullistavia uusia työkaluja.