1
00:00:02,080 --> 00:00:06,640
Tarkka näkö

2
00:00:08,020 --> 00:00:11,590
Isompi on parempi – ainakin mitä tulee teleskooppien peileihin.

3
00:00:11,590 --> 00:00:16,670
Mutta suurempien peilien täytyy olla paksumpia, jotta ne eivät väänny oman painonsa vaikutuksesta.

4
00:00:17,340 --> 00:00:21,610
Ja todella suuret peilit vääntyvät joka tapauksessa, riippumatta kuinka paksuja ja raskaita ne ovat.

5
00:00:22,680 --> 00:00:29,360
Ratkaisu? Ohuet, kevyet peilit – ja taikatemppu, jota kutsutaan aktiiviseksi optiikaksi.

6
00:00:30,330 --> 00:00:33,350
ESO oli tämän teknologian edelläkävijä 1980-luvun lopulla,

7
00:00:33,350 --> 00:00:36,040
uuden teknologian NTT-teleskoopillaan.

8
00:00:37,450 --> 00:00:39,710
Tämä on teknologian eturintama.

9
00:00:39,710 --> 00:00:45,760
VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) peilit ovat halkaisijaltaan 8.2 metriä...

10
00:00:45,760 --> 00:00:48,500
...mutta vain 20 senttimetriä paksut.

11
00:00:49,330 --> 00:00:50,330
Ja taikuus on tässä:

12
00:00:50,990 --> 00:00:53,330
tietokoneohjattu kannatinjärjestelmä takaa

13
00:00:53,330 --> 00:00:59,080
että peili pitää aina halutun muodon nanometrien tarkkuudella.

14
00:01:15,640 --> 00:01:18,950
VLT on ESO:n lippulaivalaite.

15
00:01:18,950 --> 00:01:25,860
Neljä identtistä teleskooppia toimii yhdessä Cerro Paranalin huipulla, Pohjois-Chilessä.

16
00:01:25,860 --> 00:01:28,040
Rakennettuna 1990-luvun lopulla,

17
00:01:28,040 --> 00:01:32,740
ne tarjosivat tähtitieteilijöille parasta saatavilla olevaa teknologiaa.

18
00:01:37,580 --> 00:01:42,930
Keskelle Atacaman autiomaata, ESO loi tähtitieteilijän paratiisin.

19
00:01:58,240 --> 00:02:00,560
Tiedemiehet oleskelevat Residenciassa,

20
00:02:00,560 --> 00:02:04,240
vierastalossa, joka on rakennettu osittain maan ja soran alle

21
00:02:04,240 --> 00:02:06,390
yhteen planeetan kuivimmista paikoista.

22
00:02:06,870 --> 00:02:12,940
Mutta sisällä on vehmaita palmuja, uima-allas ja... herkullisia chileläisherkkuja.

23
00:02:16,260 --> 00:02:16,530
Tietenkin,

24
00:02:16,530 --> 00:02:21,020
VLT-teleskoopin ainutlaatuinen myyntivaltti ei ole sen uima-allas,

25
00:02:21,020 --> 00:02:24,790
vaan sen vertaansa vailla oleva katse maailmankaikkeuteen.

26
00:02:29,600 --> 00:02:33,710
Ilman ohuita peilejä ja aktiivista optiikkaa, VLT ei olisi mahdollinen.

27
00:02:34,200 --> 00:02:35,280
Mutta ei tässä kaikki.

28
00:02:35,280 --> 00:02:40,550
Tähdet näyttävät sumeilta, jopa kaikkein parhailla ja suurimmilla teleskoopeilla.

29
00:02:40,550 --> 00:02:44,590
Syy? Maan ilmakehä vääristää kuvia.

30
00:02:49,300 --> 00:02:53,410
Esitelläänpä toinen taikatemppu: adaptiivinen optiikka.

31
00:02:55,130 --> 00:03:01,410
Paranalilla lasersäteet ampuvat yötaivaalle muodostamaan keinotähtiä.

32
00:03:01,410 --> 00:03:05,020
Anturit käyttävät näitä tähtiä mittaamaan ilmakehän vääristymiä.

33
00:03:05,020 --> 00:03:08,150
Ja satoja kertoja sekunnissa,

34
00:03:08,150 --> 00:03:12,420
kuvaa korjataan tietokoneohjatusti muokattavilla peileillä.

35
00:03:13,930 --> 00:03:19,690
Ja lopputulos? Aivan kuin pyörteinen ilmakehä olisi kokonaan poistettu.

36
00:03:20,090 --> 00:03:21,450
Katso vain eroa!

37
00:03:28,470 --> 00:03:31,880
Linnunrata on jättiläisspiraaligalaksi.

38
00:03:31,880 --> 00:03:36,190
Ja sen ytimessä – 27 000 valovuoden päässä –

39
00:03:36,190 --> 00:03:41,630
on mysteeri, jonka ESO:n VLT-teleskooppi auttoi selvittämään.

40
00:03:43,859 --> 00:03:47,510
Massiiviset tomupilvet estävät meitä näkemästä Linnunradan ytimeen.

41
00:03:47,510 --> 00:03:51,560
Mutta herkät infrapunakamerat voivat kurkistaa tomun läpi

42
00:03:51,560 --> 00:03:54,290
ja paljastaa, mitä on sen takana.

43
00:04:00,220 --> 00:04:05,560
Adaptiivisen optiikan auttamina ne paljastavat tusinoittain punaisia jättiläistähtiä.

44
00:04:05,870 --> 00:04:09,500
Ja vuosien aikana nämä tähdet näyttävät liikkuvan!

45
00:04:09,500 --> 00:04:14,270
Ne kiertävät näkymätöntä kohdetta aivan Linnunradan keskustassa.

46
00:04:16,040 --> 00:04:21,670
Päätellen tähtien liikkeistä, näkymättömän kohteen täytyy olla erittäin massiivinen.

47
00:04:22,440 --> 00:04:29,000
Hirviömäinen musta aukko, joka painaa 4.3 miljoonaa kertaa enemmän kuin Aurinkomme.

48
00:04:29,730 --> 00:04:33,760
Tähtitieteilijät ovat jopa havainneet suurienergiaisia leimahduksia kaasupilvissä,

49
00:04:33,760 --> 00:04:35,510
jotka syöksyvät mustaan aukkoon.

50
00:04:35,510 --> 00:04:40,460
Kaiken on paljastanut adaptiivisen optiikan silkka tehokkuus.

51
00:04:42,340 --> 00:04:47,050
Siten ohuet peilit ja aktiivinen optiikka mahdollistavat jättiläisteleskooppien rakentamisen.

52
00:04:47,050 --> 00:04:50,050
Ja adaptiivinen optiikka huolehtii ilmakehän pyörteilystä,

53
00:04:50,050 --> 00:04:53,430
tarjoten meille erittäin teräviä kuvia.

54
00:04:54,210 --> 00:04:56,260
Mutta meillä on vielä taikatemppu hihassamme.

55
00:04:56,260 --> 00:05:00,440
Kolmas temppu on nimeltään interferometria.

56
00:05:03,080 --> 00:05:06,030
VLT koostuu neljästä teleskoopista.

57
00:05:06,030 --> 00:05:12,170
Yhdessä ne voivat toimia virtuaaliteleskooppina, jonka halkaisija on 130 metriä.

58
00:05:14,730 --> 00:05:20,350
Yksittäisistä teleskoopeista kerätty valo ohjataan tyhjien tunnelien kautta

59
00:05:20,350 --> 00:05:23,460
ja kootaan yhteen maanalaisessa laboratoriossa.

60
00:05:25,220 --> 00:05:31,280
Täällä valoaallot yhdistetään käyttäen lasermetrologiaa ja mutkikkaita viiveratoja.

61
00:05:36,160 --> 00:05:41,070
Lopputuloksena on neljän 8.2-metrisen peilin valonkeruuteho,

62
00:05:41,070 --> 00:05:47,370
ja 50 tenniskentän kokoisen, kuvitteellisen teleskoopin kotkankatse.

63
00:05:50,240 --> 00:05:54,010
Neljä aputeleskooppia antaa verkostolle lisää joustavuutta.

64
00:05:54,010 --> 00:05:57,340
Ne saattavat vaikuttaa pikkuruisilta neljän jättiläisen rinnalla.

65
00:05:57,340 --> 00:06:01,990
Niissä on kuitenkin 1.8-metrin halkaisijaiset peilit.

66
00:06:01,990 --> 00:06:07,580
Se on enemmän kuin maailman suurimmassa teleskoopissa vain sata vuotta sitten!

67
00:06:09,300 --> 00:06:12,070
Optinen interferometria on lähes ihme.

68
00:06:12,070 --> 00:06:16,270
Tähtien valon taikuutta, aavikolla käytettynä.

69
00:06:16,270 --> 00:06:20,270
Ja tulokset ovat vaikuttavia.

70
00:06:22,380 --> 00:06:26,850
VLT-teleskoopin interferometria näyttää 50 kertaa enemmän yksityiskohtia

71
00:06:26,850 --> 00:06:28,920
kuin Hubblen avaruusteleskooppi näkee.

72
00:06:31,990 --> 00:06:36,220
Esimerkiksi se tarjosi meille lähikuvan vampyyrikaksoistähdestä.

73
00:06:38,180 --> 00:06:41,050
Yksi tähti varastaa materiaa kumppaniltaan.

74
00:06:45,690 --> 00:06:50,470
Epäsäännöllisiä tähtipölyn tuprahduksia on havaittu Betelgeusen ympärillä –

75
00:06:50,470 --> 00:06:54,430
kyseessä on supernovaksi räjähtämäisillään oleva jättiläistähti.

76
00:06:56,770 --> 00:07:02,020
Ja vastasyntyneiden tähtien ympärillä olevista tomukiekoista tähtitieteilijät ovat löytäneet ...

77
00:07:03,010 --> 00:07:06,370
... tulevien Maapallon kaltaisten maailmojen raaka-ainetta.

78
00:07:07,100 --> 00:07:12,710
VLT-teleskooppi on ihmiskunnan tarkin taivasta katsova silmä.

79
00:07:13,400 --> 00:07:16,780
Mutta tähtitieteilijöillä on muita keinoja laajentaa horisonttiaan

80
00:07:16,780 --> 00:07:18,890
ja kasvattaa katsettaan.

81
00:07:18,890 --> 00:07:21,720
Euroopan eteläisessä observatoriossa

82
00:07:21,720 --> 00:07:27,610
he ovat oppineet näkemään maailmankaikkeuden täysin erilaisessa valossa.