1
00:00:01,280 --> 00:00:06,870
Valosieppari

2
00:00:12,520 --> 00:00:14,350
Puolen vuosisadan ajan

3
00:00:14,350 --> 00:00:19,500
Euroopan eteläinen observatorio on esitellyt maailmankaikkeuden ihmeitä.

4
00:00:26,250 --> 00:00:28,340
Tähtien valo sataa Maapallolle.

5
00:00:30,390 --> 00:00:33,070
Jättiläisteleskoopit nappaavat kosmiset fotonit,

6
00:00:33,070 --> 00:00:36,940
ja syöttävät ne tämän päivän huippukameroille ja -spektrografeille.

7
00:00:40,090 --> 00:00:44,810
Tämän päivän tähtitieteelliset kuvat ovat hyvin erilaisia kuin 1960-luvun kuvat.

8
00:00:46,020 --> 00:00:49,130
Kun ESO aloitti toimintansa vuonna 1962,

9
00:00:49,130 --> 00:00:53,110
tähtitieteilijät käyttivät suuria valokuvalasilevyjä.

10
00:00:54,550 --> 00:00:58,730
Ne olivat epäherkkiä, epätarkkoja ja hankalia käsitellä.

11
00:01:03,570 --> 00:01:07,220
Minkä muutoksen nykyiset elektroniset havaintolaitteet ovatkaan saaneet aikaan!

12
00:01:08,020 --> 00:01:10,500
Ne nappaavat lähes jokaisen fotonin.

13
00:01:11,020 --> 00:01:14,000
Kuvat ovat nähtävillä välittömästi.

14
00:01:14,000 --> 00:01:15,940
Ja, mikä tärkeintä,

15
00:01:15,940 --> 00:01:19,920
ne voidaan käsitellä ja analysoida tietokoneohjelmilla.

16
00:01:21,020 --> 00:01:24,690
Tähtitieteestä on todella tullut digitaalinen tiede.

17
00:01:31,550 --> 00:01:33,790
ESO:n teleskoopit käyttävät suurimpia

18
00:01:33,790 --> 00:01:36,460
ja herkimpiä vastaanottimia maailmassa.

19
00:01:36,460 --> 00:01:43,460
VISTA:n kamerassa niitä on 16 ja niissä on yhteensä 67 miljoonaa pikseliä.

20
00:01:46,040 --> 00:01:50,810
Tämä suunnaton havaintolaite taltioi infrapunavalon kosmisista tomupilvistä,

21
00:01:50,810 --> 00:01:52,140
vastasyntyneistä tähdistä

22
00:01:52,140 --> 00:01:55,210
ja kaukaisista galakseista.

23
00:02:02,530 --> 00:02:08,200
Nestehelium pitää vastaanottimet miinus 269 asteessa.

24
00:02:08,200 --> 00:02:11,950
VISTA tekee inventaarion eteläisestä taivaasta,

25
00:02:11,950 --> 00:02:15,670
kuten tutkimusmatkailija, joka kartoittaa tuntematonta mannerta.

26
00:02:18,480 --> 00:02:21,910
VLT:n kartoitusteleskooppi on toinen tutkimusväline,

27
00:02:21,910 --> 00:02:24,650
mutta tämä toimii näkyvillä aallonpituuksilla.

28
00:02:31,020 --> 00:02:34,670
Sen kamera, nimeltään OmegaCAM, on vielä suurempi.

29
00:02:34,670 --> 00:02:40,240
32 CCD:tä tuottavat vaikuttavia kuvia

30
00:02:40,240 --> 00:02:45,100
ällistyttävällä 268 miljoonan pikselin tarkkuudella.

31
00:02:47,870 --> 00:02:50,930
Kuvakenttä on yksi neliöaste

32
00:02:50,930 --> 00:02:53,980
– neljä kertaa täydenkuun kokoinen.

33
00:02:56,670 --> 00:03:01,220
OmegaCAM tuottaa 50 gigatavua dataa joka yö.

34
00:03:02,020 --> 00:03:05,530
Ja nämä ovat vain mahtavia gigatavuja.

35
00:03:08,680 --> 00:03:11,810
VISTA:n ja VST:n kaltaiset kartoitusteleskoopit

36
00:03:11,810 --> 00:03:15,900
käyvät myös taivasta läpi harvinaisia ja kiinnostavia kohteita etsiessään.

37
00:03:16,500 --> 00:03:19,850
Sen jälkeen tähtitieteilijät käyttävät VLT:n silkkaa tehokkuutta

38
00:03:19,850 --> 00:03:23,490
tutkiessaan näitä kohteita erittäin hienolla tarkkuudella.

39
00:03:26,290 --> 00:03:28,380
Jokaisella VLT:n neljällä teleskoopilla

40
00:03:28,380 --> 00:03:30,800
on oma sarjansa ainutkertaisia havaintolaitteita,

41
00:03:30,800 --> 00:03:33,800
ja jokaisella on omat erityiset vahvuutensa.

42
00:03:35,000 --> 00:03:42,310
Ilman näitä havaintolaitteita ESO:n jättiläissilmä taivaalle olisi, itse asiassa, sokea.

43
00:03:43,349 --> 00:03:49,930
Niillä on mielikuvituksellisia nimiä kuten ISAAC, FLAMES, HAWK-I ja SINFONI.

44
00:03:50,880 --> 00:03:55,350
Jättimäisiä huipputeknisiä koneita, jokainen pienen auton kokoinen.

45
00:03:57,020 --> 00:03:58,520
Niiden tarkoitus:

46
00:03:58,520 --> 00:04:03,870
taltioida kosmiset fotonit ja taltioida jokainen mahdollinen tiedon siru.

47
00:04:06,020 --> 00:04:10,630
Kaikki havaintolaitteet ovat ainutlaatuisia, mutta jotkin ovat vähän erikoisempia kuin toiset.

48
00:04:10,630 --> 00:04:17,370
Esimerkiksi NACO tässä ja SINFONI käyttävät VLT:n adaptiivista optista järjestelmää.

49
00:04:20,520 --> 00:04:23,450
Laserit tuottavat keinotähtiä,

50
00:04:23,450 --> 00:04:27,220
jotka auttavat tähtitieteilijöitä korjaamaan ilmakehän sumentavan vaikutuksen.

51
00:04:33,850 --> 00:04:38,250
NACO:n kuvat ovat yhtä teräviä kuin jos ne olisi otettu avaruudessa.

52
00:04:41,020 --> 00:04:46,720
Ja sitten on MIDI ja AMBER. Kaksi interferometriahavaintolaitetta.

53
00:04:47,520 --> 00:04:52,330
Täällä valoaallot kahdesta tai useammasta teleskoopista tuodaan yhteen,

54
00:04:52,330 --> 00:04:55,880
kuin ne olisi taltioinut yksi jättimäinen peili.

55
00:04:58,520 --> 00:04:59,520
Tulos:

56
00:05:00,280 --> 00:05:02,410
tarkimmat kuvat, jotka voit kuvitella.

57
00:05:06,520 --> 00:05:09,390
Mutta tähtitiede ei ole vain kuvien ottamista.

58
00:05:09,390 --> 00:05:11,080
Jos haluat yksityiskohtia,

59
00:05:11,080 --> 00:05:15,290
sinun pitää leikellä valonsäde ja tutkia sen koostumusta.

60
00:05:18,340 --> 00:05:22,050
Spektroskopia on yksi tähtitieteen tehokkaimmista työkaluista.

61
00:05:27,840 --> 00:05:31,780
Ei ihme, että ESO:lla on maailman kehittyneimpiä spektrografeja, 

62
00:05:31,780 --> 00:05:34,240
kuten tehokas X-Shooter.

63
00:05:35,420 --> 00:05:40,430
Kuvissa on enemmän kauneutta, mutta spektrit paljastavat enemmän tietoa.

64
00:05:44,270 --> 00:05:45,520
Koostumus.

65
00:05:46,520 --> 00:05:47,780
Liikkeet.

66
00:05:48,770 --> 00:05:50,060
Iät.

67
00:05:56,270 --> 00:06:01,010
Kaukaisia tähtiä kiertävien eksoplaneettojen kaasukehät.

68
00:06:04,550 --> 00:06:08,890
Tai vastasyntyneet galaksit havaittavissa olevan maailmankaikkeuden äärillä.

69
00:06:12,350 --> 00:06:17,530
Ilman spektroskopiaa olisimme vain tutkimusmatkailijoita tuijottamassa kaunista maisemaa.

70
00:06:17,530 --> 00:06:18,980
Spektroskopiaa käyttäen

71
00:06:18,980 --> 00:06:24,570
opimme maiseman maastonmuodoista, geologiasta, evoluutiosta ja koostumuksesta.

72
00:06:34,260 --> 00:06:36,080
Ja sitten on vielä yksi asia.

73
00:06:40,060 --> 00:06:44,930
Huolimatta rauhallisesta kauneudestaan, maailmankaikkeus on hurja paikka.

74
00:06:47,010 --> 00:06:48,700
Yöhön mahtuu outoakin toimintaa,

75
00:06:48,700 --> 00:06:52,680
ja tähtitietelijät haluavat pyydystää jokaisen tapahtuman.

76
00:06:56,020 --> 00:07:01,300
Massiiviset tähdet päättävät elämänsä mahtavissa supernovaräjähdyksissä.

77
00:07:07,580 --> 00:07:10,470
Jotkin kosmiset räjähdykset ovat niin tehokkaita, 

78
00:07:10,470 --> 00:07:13,640
että ne ovat hetken kirkkaampia kuin isäntägalaksinsa,

79
00:07:13,640 --> 00:07:19,320
galaksien välisen avaruuden tulviessa näkymättömiä, suurienergiaisia gammasäteitä.

80
00:07:21,320 --> 00:07:26,980
Pienet robottiteleskoopit vastaavat satelliittien automaattisiin hälytyksiin.

81
00:07:26,980 --> 00:07:34,010
Sekunneissa ne kääntyvät tutkimaan näiden räjähdysten jälkimaininkeja.

82
00:07:35,180 --> 00:07:38,680
Muut robottiteleskoopit keskittyvät vähemmän dramaattisiin tapahtumiin,

83
00:07:38,680 --> 00:07:43,510
kuten etäisiin planeettoihin, jotka kulkevat tähtensä editse.

84
00:07:46,260 --> 00:07:49,170
Kosmos on jatkuvassa muutoksen tilassa.

85
00:07:49,170 --> 00:07:52,690
ESO yrittää olla menettämättä yhtäkään sydämenlyöntiä.

86
00:07:55,020 --> 00:07:58,900
Kosmologia on maailmankaikkeuden tutkimusta kokonaisuutena.

87
00:07:58,900 --> 00:08:03,110
Sen rakennetta, kehittymistä ja alkuperää.

88
00:08:07,020 --> 00:08:11,820
Täällä on olennaista taltioida niin paljon valoa kuin mahdollista.

89
00:08:11,820 --> 00:08:17,880
Nämä galaksit ovat niin kaukana, että vain kourallinen fotoneita saavuttaa Maapallon.

90
00:08:20,020 --> 00:08:23,510
Mutta nämä fotonit valaisevat maailmankaikkeuden menneisyyttä.

91
00:08:25,320 --> 00:08:27,770
Ne ovat matkanneet miljardeja vuosia.

92
00:08:27,770 --> 00:08:31,470
Ne piirtävät kuvan maailmankaikkeuden varhaisista ajoista.

93
00:08:32,020 --> 00:08:37,150
Siksi suuret teleskoopit ja herkät havaintolaitteet ovat niin tärkeitä.

94
00:08:37,950 --> 00:08:40,070
Viimeisen 50 vuoden aikana,

95
00:08:40,070 --> 00:08:44,520
ESO:n teleskoopit ovat paljastaneet joitakin kaukaisimmista galakseista ja kvasaareista

96
00:08:44,520 --> 00:08:46,580
jotka on koskaan havaittu.

97
00:08:50,020 --> 00:08:53,980
Ne auttoivat jopa selvittämään pimeän aineen jakauman,

98
00:08:53,980 --> 00:08:56,970
jonka luonne on yhä mysteeri.

99
00:09:03,580 --> 00:09:09,790
Kuka tietää mitä seuraavat 50 vuotta tuovat tullessaan?