Lehdistötiedote

Sisarustähtien elämät ja kuolemat

23. heinäkuuta 2014

Tässä uudessa, hätkähdyttävässä kuvassa Chilessä sijaitsevalta ESOn La Sillan observatoriolta nuoret tähdet värjöttelevät yhdessä taustan hohtavia kaasupilviä ja tomuväyliä vasten. Nimellä NGC 3293 tunnettu tähtijoukko olisi itse ollut vain kaasu- ja tomupilvi noin kymmenen miljoonaa vuotta sitten, mutta tähtien alkaessa muodostua siitä tuli tässä näkemämme kirkas tähtijoukko. Tämänkaltaiset joukot ovat taivaallisia laboratorioita, joiden avulla tähtitieteilijät voivat oppia lisää siitä kuinka tähdet kehittyvät.

Tämä kaunis tähtijoukko, NGC 3293, sijaitsee 8000 valovuoden etäisyydellä Maasta Kölin tähdistössä (Carina). Tämän joukon havaitsi ensimmäisenä ranskalainen tähtitieteilijä Nicolas-Louis de Lacaille vuonna 1751, hänen ollessaan nykyään Etelä-Afrikkana tunnetussa maassa, pikkuruisella teleskoopilla, jonka apertuuri oli vain 12 millimetriä. Se on yksi eteläisen taivaan kirkkaimpia tähtijoukkoja ja sen voi nähdä helposti paljaalla silmällä pimeänä, kirkkaana yönä.

NGC 3293:n kaltaiset tähtijoukot koostuvat samaan aikaan, samalla etäisyydellä Maasta ja samasta kaasu- ja tomupilvestä muodostuneista tähdistä, mistä syystä niillä kaikilla on sama kemiallinen koostumus. Sen seurauksena tämän kaltaiset tähtijoukot ovat oivallisia kohteita tähtien kehitysteorioiden testaamiseen.

Useimmat tässä näkyvistä tähdistä ovat hyvin nuoria ja tähtijoukko itsessään on alle 10 miljoonan vuoden ikäinen. Ne ovat vain vauvoja kosmisessa mittakaavassa, jos ajatellaan, että Aurinko on 4.6 miljardin vuoden ikäinen ja silti vasta keski-ikäinen. Näitä kirkkaita, sinisiä, nuorekkaita tähtiä on yleensä runsain mitoin NGC 3293:n kaltaisissa avoimissa tähtijoukoissa ja esimerkiksi paremmin tunnetussa tähtijoukossa NGC 4755, joka tunnetaan myös nimellä Jalokivirasia.

Jokainen näistä avoimista tähtijoukoista muodostui jättimäisestä molekylaarisen kaasun pilvestä ja niiden tähtiä pitää kasassa niiden yhteinen painovoimavaikutus. Nämä voimat eivät kuitenkaan riitä pitämään tähtijoukkoa kasassa lähiohituksissa muiden tähtijoukkojen ja kaasupilvien kanssa tähtijoukon oman kaasun ja tomun hajaantuessa. Avoimet tähtijoukot pysyvät siten kasassa vain jokusen sata miljoonaa vuotta, toisin kuin niiden suuret serkut, pallomaiset tähtijoukot, jotka voivat selvitä miljardeja vuosia ja koostua huomattavan paljon suuremmasta määrästä tähtiä.

Huolimatta todisteista, jotka viittaavat siihen, että NGC 3293:ssa muodostuu yhä jonkin verran tähtiä, ajatellaan, että useimmat, jos eivät kaikki, tämän tähtijoukon lähes 50 tähdestä syntyivät yhdessä yksittäisessä tapahtumassa. Vaikkakin kaikki nämä tähdet ovat samanikäisiä, ne kaikki eivät kuitenkaan näytä häikäisevän nuorilta tähdiltä. Niistä jotkin näyttävät selvästi vanhuksilta, mikä on mahdollistanut tähtitieteilijöiden tutkia kuinka ja miksi tähdet kehittyvät eri nopeuksilla.

Otetaan vaikka kirkas oranssi tähti joukossa oikealla alhaalla. Tämä valtava tähti, punainen jättiläinen, olisi syntynyt yhtenä pesueensa suurimmista ja kirkkaimmista, mutta kirkkaat tähdet palavat loppuun nopeasti. Tähden käytettyä loppuun ytimensä polttoaineen, sen sisäinen dynamiikka muuttui ja se alkoi paisua ja viiletä muuttuen nyt havaitsemaksemme punaiseksi jättiläiseksi. Punaiset jättiläiset ovat saavuttamassa elämänsä loppuvaiheita, mutta tämän punaisen jättiläisen sisartähdet ovat yhä pääsarjaa edeltävässä vaiheessa. Pääsarja on pitkä, vakaa vaihe tähden elämän keskellä. Me näemme nämä tähdet elämänsä kunnossa kuumina, kirkkaina ja valkoisina punaista ja tomuisaa taustaa vasten.

Tämä kuva otettiin ESOn, Pohjois-Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppiin asennetulla WFI-havaintolaitteella (Wide Field Imager).

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO education and Public Outreach Department
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1422.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1422fi
Nimi:NGC 3293
Tyyppi:Milky Way : Star : Grouping : Cluster : Open
Milky Way : Nebula
Facility:MPG/ESO 2.2-metre telescope
Instruments:WFI

Kuvat

Tähtijoukko NGC 3293
Tähtijoukko NGC 3293
Tähtijoukko NGC 3293 Kölin tähdistössä
Tähtijoukko NGC 3293 Kölin tähdistössä

Videot

Zoomaten kirkkaaseen tähtijoukkoon NGC 3293
Zoomaten kirkkaaseen tähtijoukkoon NGC 3293
Lähikuva tähtijoukosta NGC 3293
Lähikuva tähtijoukosta NGC 3293
Zooming in on the bright star cluster NGC 3293 (fulldome)
Zooming in on the bright star cluster NGC 3293 (fulldome)
Englanniksi