Lehdistötiedote

Tähtijoukko Kölin vanavedessä

21. toukokuuta 2014

Tämä värikäs uusi kuva Chilessä sijaitsevalta ESOn La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopilta esittää tähtijoukkoa NGC 3590. Nämä tähdet loistavat kirkkaasti tummien tomuläiskien ja hohtavan kaasun runsasväristen pilvien dramaattista taustaa vasten. Tämä pieni tähtien kokoelma tarjoaa tähtitieteilijöille vihjeitä siitä kuinka nämä tähdet muodostuivat ja kehittyivät sekä oman galaksimme spiraalihaarojen rakenteesta.

NGC 3590 on pieni avoin tähtijoukko noin 7500 valovuoden etäisyydellä Maasta Kölin tähdistössä (Carina). Se on noin 35 miljoonaa vuotta vanha kymmenien tähtien kokoelma, jota painovoima pitää löyhästi kasassa.

Tämä tähtijoukko ei ole vain soma. Se on myös hyvin hyödyllinen tähtitieteilijöille. Tutkimalla tätä nimenomaista tähtjoukkoa — sekä muita sen lähistöllä — tähtitieteilijät voivat tutkia oman galaksimme, Linnunradan spiraalikiekon ominaisuuksia. NGC 3590 sijaitsee suurimmassa yksittäisessä osassa spiraalihaaraa, jonka näemme sijaintipaikaltamme galaksissa: Kölin spiraalirakenteessa.

Linnunradalla on useita spiraalihaaroja, galaksin keskustasta ulos kurottavia pitkiä, kaartuneita kaasun ja tähtien virtoja. Nämä spiraalihaarat — kaksi tähtien täyttämää päähaaraa ja kaksi harvempaa, vähäisempää haaraa — on kukin nimetty tähdistöjen mukaan, joissa ne ovat näyttävimmät [1]. Kölin spiraalirakenne näkyy Maapallolta läiskänä runsastähtistä taivasta, Kölin-Jousimiehen vähäisemmässä spiraalihaarassa.

Tämän spiraalihaaran nimi, Köli eli Carina, on varsin asianmukainen. Nämä spiraalihaarat ovat oikeastaan kasaantuneen kaasun ja tähtien aaltoja, jotka kiertävät galaksin kiekossa. Ne laukaisevat säkenöiviä tähtien muodostuksen vyöryjä ja jättävät jälkeensä tähtijoukkoja kuten NGC 3590. Etsimällä ja havaitsemalla tähtijoukossa NGC 3590 sijaitsevien kaltaisia nuoria tähtiä on mahdollista määrittää etäisyys tämän spiraalihaaran eri osiin ja siten saada lisätietoja sen rakenteesta.

Tyypilliset nuoret tähtijoukot voivat käsittää mitä tahansa joistakin kymmenistä muutamaan tuhanteen tähteen ja tarjota tähtitieteilijöille vihjeitä tähtien kehityksestä. Tähtijoukon NGC 3590 kaltaisissa joukoissa sijaitsevat tähdet syntyvät jokseenkin samaan aikaan samasta kaasupilvestä, mikä tekee näistä tähtijoukoista täydellisiä koekenttiä tähtien muodostumisen ja kehittymisen teorioille.

Tämä La Sillan MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin Wide Field Imager (WFI) -havaintolaitteen kuva esittää tähtijoukkoa ja sitä ympäröiviä kaasupilviä, jotka hohtavat oranssin ja punaisen sävyissä seurauksena lähistön kuumista tähdistä tulevasta säteilystä. WFI:n laaja näkökenttä taltioi myös valtaisan määrän taustan tähtiä.

Tämän kuvan koostamiseksi tehtiin lukuisia havaintoja käyttäen eri suotimia, joilla taltioitiin näkymän eri värit. Tämä kuva tehtiin yhdistämällä spektrin näkyvän ja infrapuna-alueen sekä ainoastaan hohtavan vedyn valoa taltioivan erityisen suotimen kuvia.

Lisähuomiot

[1] Näitä neljää haaraa kutsutaan Kölin-Jousimiehen, Kulmaviivoittimen, Kilven-Kentauruksen ja Perseuksen spiraalihaaroiksi.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Valokuvia MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopista
• MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopilla otettuja kuvia
• Valokuvia La Sillalta

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO, Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1416.