Advanced press release search

11. toukokuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat ESO:n Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy, eli VISTA-teleskoopin avulla koonneet viidestä läheisestä tähtien syntyalueesta infrapuna-alueen katalogin kokoamalla yhteen yli miljoona kuvaa. Näissä suurissa mosaiikkikuvissa näkyy nuoria tähtiä paksuihin pölypilviin peittyneinä. Näiden havaintojen ansiosta tähtitieteilijöillä on ainutlaatuinen aineisto tähtien syntymän monimutkaisen pulman ratkaisemiselle.

4. tammikuuta 2023: Tämän Sh2-54-sumun uuden infrapunakuvan heikon oranssin hehkun takaa paljastuu lukemattomia tähtiä. Käärmeen tähdistössä sijaitseva upea tähtien lastentarha on saatu kuvattua upeissa yksityiskohdissaan ESO:n Paranalin observatoriossa Chilessä sijaitsevalla VISTA-telekoopilla (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy).

22. joulukuuta 2021: Vapaat planeetat ovat maailmakaikkeudessa vaikeasti havaittavia kohteita. Niiden massat ovat samansuuruisia aurinkokuntamme planeettojen kanssa, mutta ne eivät kierrä tähteä, vaan vaeltavat vapaasti avaruudessa. Tähän asti näitä tunnetaan vain muutamia, mutta ryhmä tähtitieteilijöitä on käyttänyt useiden Euroopan eteläisen observatorion (ESO) teleskooppien ja muiden tekeskoopien tietoja, jonka avulla he ovat löytäneet galaksistamme ainakin 70 uutta vapaata planeettaa. Tämä on suurin koskaan löydetty vapaiden planeettojen ryhmä, ja siten tärkeä askel kohti näiden salaperäisten galaktisten vaeltajien alkuperän ja ominaisuuksien ymmärtämistä.

13. syyskuuta 2019: ESO:n VISTA-teleskoopin ottama hyvin näyttävä kuva Suuresta Magellanin pilvestä on paljastettu. Se on yksi meidän läheisistä galaksinaapureistamme. VISTA on kuvannut tätä galaksia ja sen sukulaista eli Pientä Magellanin pilveä, sekä niiden ympäristöä hämmästyttävällä tarkkuudella. Tämä taivaankartoitus antaa tähtitietelijöille näkymän lukuisiin tähtiin ja mahdollistaa tähtien kehityksen, galaksien dynamiikan ja muuttuvien tähtien tutkimuksen.

29. elokuuta 2018: ESO:n VISTA-teleskooppi Paranalin observatoriolla Chilessä on ottanut kauniin kuvan Kölin sumusta, joka on yksi yötaivaan suurimmista ja kirkkaimmista kaasusumuista. Havaitsemalla infrapuna-aallonpituuksilla VISTA on kurkistanut sumua peittävän kuuman kaasun ja tumman tomun läpi näyttääkseen meille lukemattomia tähtiä, sekä vastasyntyneitä että kuoleman kielissä olevia.

16. lokakuuta 2017: ESO:n teleskooppilaivasto Chilessä on havainnut ensimmäisen näkyvän vastineen gravitaatioaaltolähteelle. Nämä historialliset havainnot antavat ymmärtää, että tämä ainutkertainen kohde on kahden yhteensulautuvan neutronitähden tulos. Tällaisen yhteensulatumisen mullistavat seuraukset, kilonoviksi kutsutut pitkään ennustetut tapahtumat, levittävät kullan ja platinan kaltaisia raskaita alkuaineita ympäriinsä maailmankaikkeutta. Tämä useassa tutkimusjulkaisussa Nature- ja muissa julkaisusarjoissa julkaistu havainto tarjoaa myös vahvimman tähänastisen todisteen siitä, että lyhytkestoiset gammapurkaukset ovat seurausta neutronitähtien yhteensulautumisesta.

3. toukokuuta 2017: Pieni Magellanin pilvi on huomiota herättävä galaksi eteläisen pallonpuoliskon taivaalla jopa paljaalla silmällä katsottuna. Näkyvän valon aallonpituuksilla toimivat telekoopit eivät kuitenkaan saa selvää kuvaa galaksin sisällöstä sitä peittävien tähtienvälisen tomun pilvien johdosta. VISTA:n kyvyn havaita infrapuna-aallonpituuksia ansiosta tähtitieteilijät ovat nyt nähneet tämän naapurigalaksin tähtipaljouden paljon aikaisempaa selvemmin. Tuloksena on tämä ennätyksiä rikkova kuva — suurin milloinkaan Pienestä Magellanin pilvestä otettu infrapunakuva, jossa näkyy miljoonia tähtiä.

4. tammikuuta 2017: Tämä vaikuttava uusi kuva on yksi suurimmista lähi-infrapuna-aallonpituuksien suuren erotuskyvyn mosaiikkikuvista, joka on otettu noin 1350 valovuoden etäisyydellä Maasta sijaitsevasta Orion A -molekyylipilvestä, joka on lähin tunnettu massiivinen tähtitehdas. Se otettiin Pohjois-Chilessä sijaitsevan ESO:n Paranalin observatorion VISTA-infrapunakartoitusteleskoopilla ja se paljastaa monia nuoria tähtiä sekä muita kohteita, jotka normaalisti ovat hautautuneina syvälle tomupilvien kätköihin.

12. lokakuuta 2016: Nimellä RR Lyrae tunnetun luokan muinaisia tähtiä on löydetty ensi kertaa Linnunradan keskustasta käyttäen ESO:n VISTA-infrapunateleskooppia. RR Lyrae -tähdet sijaitsevat tavallisesti yli 10 miljardin vuoden ikäisissä, muinaisissa tähtipopulaatioissa. Niiden löytyminen antaa ymmärtää, että Linnunradan keskuspullistuma muodostui luultavimmin varhaisten tähtijoukkojen yhteensulautumisen seurauksena. Nämä tähdet saattavat jopa olla koko Linnunradan kaikkein massiivisimman ja vanhimman jäljellä olevan tähtijoukon jäänteitä.

5. lokakuuta 2016: Tässä uudessa kuvassa kaasusumusta Messier 78 nuoret tähdet luovat sinertävän verhon ympäristönsä ylle, aloittelevien punaisten tähtien kurkkiessa kosmisen tomun koteloistaan. Meidän silmillemme useimmat näistä tähdistä ovat tomun piilottamia, mutta ESO:n VISTA-teleskooppi (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy) havaitsee suoraan tomun halki kulkevaa lähi-infrapunavaloa. Teleskooppi on kuin jättimäinen tomuharja, jonka avulla tähtitieteilijät voivat luodata syvälle tähtien ympäristöjen ytimeen.

18. marraskuuta 2015: ESO:n VISTA-kartoitusteleskooppi on huomannut joukon aiemmin piilotelleita massiivisia galakseja, jotka olivat olemassa maailmankaikkeuden nuoruudessa. Löytämällä ja tutkimalla aiempaa useampia tällaisia galakseja tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa havainneet täsmälleen milloin nämä hirviögalaksit alunperin ilmaantuivat.

28. lokakuuta 2015: ESO:n Paranalin observatorion VISTA-teleskooppia käyttävät tähtitieteilijät ovat löytäneet aikaisemmin tuntemattoman alueen Linnunradasta. Kartoittamalla kefeideiksi kutsuttujen kirkkaudeltaan muuttuvien tähtien sijainteja löytyi keskuspullistuman tiheiden tomupilvien peittämä nuorten tähtien kiekko.

10. elokuuta 2015: Yli 200 000 galaksia tutkinut kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on mitannut suuren avaruuden alueen tuottaman energian tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin. Tämä edustaa kattavinta arviota läheisen maailmankaikkeuden energiantuotannosta. He vahvistivat, että maailmankaikkeuden osan nykyään tuottama energia on vain noin puolet siitä, mitä se oli kaksi miljardia vuotta sitten ja havaitsivat, että tämä hiipuminen tapahtuu kaikilla aallonpituuksilla ultravioletista kaukaiseen infrapunasäteilyyn. Maailmankaikkeus on kuolemassa hitaasti.

4. helmikuuta 2015: ESO:n VISTA-kartoitusteleskoopin ottama uusi kuva paljastaa kuuluisan Trifidisumun uudessa ja aavemaisessa valossa. Havaitsemalla infrapunavaloa tähtitieteilijät kykenevät näkemään Linnunradan tomuntäyteisten keskusosien halki ja löytämään useita aikaisemmin näkymättömiä kohteita. Tästä pikkuruisesta osasta VISTA-kartoitusta tähtitieteilijät ovat löytäneet kaksi aikaisemmin tuntematonta ja hyvin etäistä muuttuvaa kefeidi-tähteä lähes täsmälleen Trifidisumun takaa. Ne ovat ensimmäiset Linnunradan keskustasossa sijaitsevat tällaiset tähdet, jotka ovat sen keskuspullistuman takana.

26. elokuuta 2014: ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) sekä monia muita Maan pinnalla toimivia ja avaruusteleskooppeja käyttänyt kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on saanut tähän mennessä parhaan kuvan kahden galaksin yhteentörmäyksestä maailmankaikkeuden ollessa vain puolet nykyisestä iästään. He värväsivät apuun galaksin kokoisen suurennuslasin paljastaakseen muutoin näkymättömiä yksityiskohtia. Nämä uudet tutkimukset galaksista H-ATLAS J142935.3-002836 osoittivat, että tämä monimutkainen ja kaukainen kohde näyttää hyvin tunnetulta, paikalliselta galaksien törmäykseltä: Antennigalaksilta.

25. syyskuuta 2013: APEX-teleskooppiin (Atacama Pathfinder Experiment) on onnistuneesti asennettu uusi havaintolaite, jonka nimi on ArTeMiS. APEX on korkealla Atacaman autiomaassa sijaitseva halkaisijaltaan 12-metrinen teleskooppi, joka havaitsee millimetri- ja alimillimetriaallonpituuksia sähkömagneettisen spektrin infrapunavalon ja radioaaltojen välillä. Se on arvokas työkalu kauemmas maailmankaikkeuteen katsoville tähtitieteilijöille. Uusi kamera on jo tuottanut vaikuttavan yksityiskohtaisen kuvan Kissankäpäläsumusta.

20. helmikuuta 2013: ESO:n VISTA-teleskoopin uusi kuva taltioi kuumia, nuoria tähtiä ympäröivän hohtavan kaasun ja tomusuortuvien muodostaman taivaallisen maiseman. Tämä infrapunanäkymä paljastaa nimellä NGC 6357 tunnetun tähtien lastentarhan yllättävässä uudessa valossa. Se otettiin osana VISTA-kartoitusta, joka par'aikaa käy läpi Linnunrataa tarkoituksenaan kartoittaa galaksimme rakennetta ja selvittää kuinka se muodostui.

10. tammikuuta 2013: Pallomainen tähtijoukko 47 Tucanae näyttäytyy häikäisevän yksityiskohtaisesti tässä uudessa infrapunakuvassa ESO:n VISTA-teleskoopilta. Tähtijoukossa on miljoonia tähtiä. Monet sen ytimen tähdistä ovat eksoottisia ja niillä on epätavallisia ominaisuuksia. Tutkimalla kohteita 47 Tucanaen kaltaisissa tähtijoukoissa saattaa auttaa meitä ymmärtämään kuinka nämä kummajaiset muodostuvat ja vuorovaikuttavat. Tämä kuva on hyvin terävä ja valovoimainen, mikä johtuu ESO:n Paranalin observatoriolla sijaitsevan VISTA:n koosta, herkkyydestä ja sijainnista.

24. lokakuuta 2012: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on muodostanut yli 84 miljoonan tähden luettelon Linnunradan keskiosista käyttäen huikeaa, yhdeksän gigapikselin kuvaa ESO:n Paranalin observatorion VISTA-infrapunakartoitusteleskoopilta. Tämä valtava tietokanta käsittää tähtiä yli kymmenkertaisesti aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna ja on merkittävä askel eteenpäin kotigalaksimme ymmärtämiseksi. Kuva antaa katsojille uskomattoman, zoomattavan näkymän galaksimme keskiosiin. Se on niin suuri, että tulostettuna kirjoille tyypillisellä tarkkuudella se olisi 9 metriä leveä ja 7 metriä korkea.

9. toukokuuta 2012: ESO:n VISTA-infrapunakartoitusteleskoopin ottamassa uudessa kuvassa näkyy kymmeniä tuhansia tähtiä mehiläisparvea muistuttavana tiiviinä rykelmänä. Sen lisäksi, että tähdet ovat pakkautuneet suhteellisen pieneen tilaan, ne ovat myös maailmankaikkeuden vanhimpien joukossa. Tähtitieteilijät tutkivat Messier 55:tä ja muita sen kaltaisia, pallomaisiksi tähtijoukoiksi kutsuttuja ikiaikaisia kohteita oppiakseen kuinka galaksit kehittyvät ja tähdet ikääntyvät.