eso1219fi — Valokuvan julkistus

Pölyn siivilöintiä Orionin vyön lähistöllä

2. toukokuuta 2012

Uudessa kuvassa heijastussumu Messier 78:aa ympäröivästä alueesta, joka sijaitsee aivan Orionin vyön pohjoispuolella, kosmiset pölypilvet pujottelevat sumun läpi kuin helminauha. Havainnot, jotka tehtiin APEX (Atacama Pathfinder Experiment) -teleskoopilla [1] hyödynsivät tähtienvälisten pölyhiukkasten lämpösäteilyä paljastaakseen tähtitieteilijöille uusien tähtien syntyalueet.

Pöly saattaa vaikuttaa tylsältä ja ikävystyttävältä - lialta joka kätkee taakseen kohteen kauneuden. Mutta tämä uusi kuva Messier 78:sta ja sen ympäristöstä, joka paljastaa alimillimetrialueen säteilyä avaruuden pölyhiukkasista, osoittaa että pöly voi olla häikäisevää. Pöly on tärkeää tähtitieteilijöille sillä tiheät kaasu- ja pölypilvet ovat uusien tähtien syntypaikkoja.

Kuvan keskellä on Messier 78, joka tunnetaan myös nimellä NGC 2068. Kun sitä havaitaan näkyvässä valossa, se on heijastussumu, mikä tarkoittaa, että näemme tähtien valon haalean sinisen hehkun pölypilvien heijastamana. APEX-havainnot on lisätty näkyvän valon kuvaan oranssilla. Koska APEX on herkempi pidemmille aallonpituuksille, sen havainnot paljastavat lempeän hehkun tiiviistä kylmistä pölymöykyistä, joista jotkut ovat jopa kylmempiä kuin -250°C. Näkyvässä valossa tämä pöly on tummaa ja peittävää, minkä takia APEXin kaltaiset teleskoopit ovat tärkeitä tutkittaessa pölyisiä pilviä, joissa tähdet syntyvät.

Yksi APEXin havaitsema filamentti näyttää näkyvässä valossa tummalta Messier 78:n ylittävältä pölyvanalta. Tämä tarkoittaa, että tiheä pöly sijaitsee heijastussumun edessä peittäen sen sinertävän valon. Toinen huomattava APEXin havaitsema hehkuvan pölyn alue osuu Messier 78:n alaosassa näkyvän valon emission alueelle. Vastaavan tumman pölyvanan puute näkyvän valon kuvassa paljastaa meille, että tämän tiheän pölyalueen täytyy sijaita heijastussumun takana.

Havainnot kaasusta näissä pilvissä paljastavat, että joistain tiheistä möykyistä virtaa kaasua ulos suurella nopeudella. Nämä ulosvirtaukset ovat peräisin nuorista tähdistä kun tähti on vielä muodostumassa sitä ympäröivästä pilvestä. Ulosvirtaukset ovat siten todisteita siitä, että näissä möykyissä on meneillään aktiivista tähtienmuodostusta.

Kuvan yläosassa on toinen heijastussumu, NGC 2071. Kun kuvan alemmissa osissa on vain pienimassaisia nuoria tähtiä, NGC 2071:ssä on yksi massiivisempi nuori tähti, jonka massan on arvioitu olevan viisinkertainen Aurinkoon nähden. Se sijaitsee APEX-havaintojen kirkkaimmassa kohdassa.

Tähän kuvaan käytettyjä APEX-havaintoja johti Thomas Stanke (ESO), Tom Megeath (University of Toledo, USA) ja Amy Stutz (Max Planck Institute for Astronomy, Heidelberg, Saksa). Lisätietoa tästä alueesta näkyvässä valossa, mukaan lukien vähän aikaan sitten löytynyt -  ja voimakkaasti muuttuva - McNeilin sumu, löytyy aiemmasta lehdistötiedotteesta eso1105.

Lisähuomiot

[1] APEX on Max Planck Institute for Radio Astronomy:n (MPIfR), Onsalan avaruusobservatorion (OSO) ja ESO:n yhteistyöhanke. APEXin käyttö Chajnantorin tasangolla on annettu ESOn vastuulle. APEX toimii edeltäjänä seuraavan sukupolven alimillimetrialueen teleskoopille ALMA:lle (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array), jota parhaillaan rakennetaan ja käytetään samalla tasangolla.

Lisätietoa

Euroopan eteläinen observatorio (ESO) viettää vuonna 2012 perustamisensa 50-vuotisjuhlaa. ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja T≈°ekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin varta vasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 40-metrin kokoluokan optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Puh.: +358 2 333 8981
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Thomas Stanke
ESO
Garching, Germany
Puh.: +49 89 3200 6116
Sähköposti: tstanke@eso.org

Douglas Pierce-Price
ESO ALMA/APEX Public Information Officer
Garching, Germany
Puh.: +49 89 3200 6759
Sähköposti: dpiercep@eso.org

Tämä on ESOn lehdistötiedotteen käännös eso1219.
Bookmark and Share

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1219fi
Nimi:M 78, Messier 78, NGC 2068, Orion
Type:• Milky Way : Nebula : Appearance : Reflection
• X - Nebulae
Facility:Atacama Pathfinder Experiment

Kuvat

Kosmisia pölypilviä Messier 78:ssa
Kosmisia pölypilviä Messier 78:ssa
Messier 78: heijastussumu Orionissa
Messier 78: heijastussumu Orionissa
Pölyn siivilöintiä Orionin vyön lähistöllä
Pölyn siivilöintiä Orionin vyön lähistöllä

Videot

Pölyn siivilöintiä Orionin vyön lähistöllä
Pölyn siivilöintiä Orionin vyön lähistöllä
Pölyn siivilöintiä Orionin vyön lähistöllä
Pölyn siivilöintiä Orionin vyön lähistöllä

Kuvavertailut

Pölyn siivilöintiä Orionin vyön lähistöllä
Pölyn siivilöintiä Orionin vyön lähistöllä

Katso myös