eso1220fi — Valokuvan julkistus

VISTA katsoo valtavaa tähtipalloa

9. toukokuuta 2012

ESO:n VISTA-infrapunakartoitusteleskoopin ottamassa uudessa kuvassa näkyy kymmeniä tuhansia tähtiä mehiläisparvea muistuttavana tiiviinä rykelmänä. Sen lisäksi, että tähdet ovat pakkautuneet suhteellisen pieneen tilaan, ne ovat myös maailmankaikkeuden vanhimpien joukossa. Tähtitieteilijät tutkivat Messier 55:tä ja muita sen kaltaisia, pallomaisiksi tähtijoukoiksi kutsuttuja ikiaikaisia kohteita oppiakseen kuinka galaksit kehittyvät ja tähdet ikääntyvät.

Painovoima pitää pallomaisia tähtijoukkoja koossa tarkasti pallon muotoisina rakenteina. Messier 55:ssä tähdet todellakin pitävät tiivistä yhteyttä: noin sata tuhatta tähteä on pakkautunut pallomaiseen tilavuuteen, jonka halkaisija on vain noin 25 kertaa Auringon ja lähimmän tähtijärjestelmän, Alfa Kentaurin, välimatka.

Omaa galaksiamme, Linnunrataa, on havaittu kiertävän noin 160 pallomaista tähtijoukkoa — useimmat meitä lähempänä galaksin keskuspullistumaa. VISTA:lla tehdyt kaksi tuoreinta havaintoa julkaistiin hiljattain (eso1141). Suurimpia galakseja voi kiertää tuhansia tällaisia tähtien runsaita keskittymiä.

Havainnot pallomaisten tähtijoukkojen tähdistä paljastavat, että ne saivat alkunsa samaan aikaan — yli 10 miljardia vuotta sitten — ja samasta kaasupilvestä. Koska tämä kehitysvaihe oli vain muutama miljardi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, lähes kaikki käytettävissä oleva kaasu oli yksinkertaisina, keveintä ja yleisintä maailmankaikkeuden ainetta, vetyä, sekä hieman heliumia ja huomattavasti vähäisempiä määriä raskaampia alkuaineita, kuten happea ja typpeä.

Se, että pallomaisten tähtijoukkojen tähdet koostuvat lähinnä vedystä, erottaa ne myöhempinä aikoina syntyneistä tähdistä, kuten Auringostamme, jotka sisältävät aikaisemmissa tähtisukupolvissa muodostuneita raskaampia alkuaineita. Aurinko käynnistyi noin 4.6 miljardia vuotta sitten, mikä tarkoittaa, että se on iältään vain noin puolet pallomaisten tähtijoukkojen vanhoista tähdistä. Auringon muodostaneen kaasupilven kemiallinen koostumus heijastuu alkuaineiden runsauteen kautta koko aurinkokunnan — asteroideista ja planeetoista omiin kehoihimme.

Taivaantarkkailijat löytävät Messier 55:n Jousimiehen tähtikuviosta (Sagittarius). Huomattavan suuri tähtijoukko on taivaalla kooltaan lähes kaksi kolmasosaa täydenkuun halkaisijasta eikä ole mitenkään vaikea nähdä pienellä kaukoputkella, vaikkakin on noin 17 tuhannen valovuoden etäisyydellä Maasta.

Ranskalainen tähtitieteilijä Nicolas Louis de Lacaille oli ensimmäinen, joka kirjasi ylös tähtirykelmän vuonna 1752 ja noin 26 vuotta myöhemmin toinen ranskalainen tähtitieteilijä, Charles Messier sisällytti tähtijoukon 55. kohteena kuuluisaan tähtitieteelliseen luetteloonsa. Kohde tunnetaan myös nimellä NGC 6809 luettelossa New General Catalogue, joka on paljon käytetty ja paljon laajempi tähtitieteellinen luettelo 1800-luvun lopulta.

Uuden kuvan otti infrapunavalossa 4.1-metrin VISTA-teleskooppi (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy, eso0949) ESO:n Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä.

Messier 55:n tähtien lisäksi tämä VISTA:n kuva käsittää myös useita galakseja, jotka sijaitsevat kaukana tähtijoukon takana. Erityisen näyttävä sivulta nähtävä spiraaligalaksi esittäytyy kuvan oikeassa yläneljänneksessä.

Lisätietoa

Euroopan eteläinen observatorio (ESO) viettää vuonna 2012 perustamisensa 50-vuotisjuhlaa. ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 40-metrin kokoluokan optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Puh.: +358 2 333 8981
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO, La Silla, Paranal, E-ELT and Survey Telescopes Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1220.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1220fi
Nimi:Messier 55
Tyyppi:• Milky Way : Star : Grouping : Cluster : Globular
Facility:Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy

Kuvat

VISTA:n infrapunakuva pallomaisesta tähtijoukosta Messier 55
VISTA:n infrapunakuva pallomaisesta tähtijoukosta Messier 55
Pallomainen tähtijoukko Messier 55 Jousimiehen tähtikuviossa
Pallomainen tähtijoukko Messier 55 Jousimiehen tähtikuviossa
Laajan näkökentän näkymä taivaaseen pallomaisen tähtijoukon Messier 55 ympärillä
Laajan näkökentän näkymä taivaaseen pallomaisen tähtijoukon Messier 55 ympärillä

Videot

Zoomaten pallomaiseen tähtijoukkoon Messier 55
Zoomaten pallomaiseen tähtijoukkoon Messier 55
Panoroiden VISTA:n pallomaista tähtijoukkoa Messier 55 esittävän infrapunakuvan halki
Panoroiden VISTA:n pallomaista tähtijoukkoa Messier 55 esittävän infrapunakuvan halki

Katso myös