eso1340fi — Valokuvan julkistus

Nuoria tähtiä valmistuu Katkarapusumussa

18. syyskuuta 2013

Tässä uudessa kuvassa näkyvien kaasusumujen hohtava sekamelska koostaa valtavan tähtien lastentarhan, joka on saanut lempinimen Katkarapusumu. Tämä ESO:n, Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion VST-teleskoopilla otettu kuva saattaa hyvin olla terävin koskaan tästä kohteesta otettu kuva. Se esittää kuumien, vastasyntyneiden tähtien rykelmiä, jotka kyyhöttävät kaasusumun muodostavien pilvien joukossa.

Noin 6000 valovuoden etäisyydellä Maasta Skorpionin tähdistössä (Scorpius) sijaitseva kaasusumu tunnetaan virallisesti nimellä IC 4628. Se on valtava kaasun ja tumman pölyn möykkyjen täyttämä alue. Nämä kaasupilvet ovat tähtienmuodostusalueita, jotka tuottavat kirkkaita ja kuumia nuoria tähtiä. Näkyvässä valossa nämä tähdet näyttävät väriltään sinivalkoisilta, mutta ne säteilevät myös voimakkaasti spektrin muilla alueilla — selvimmin ultravioletissa [1].

Juuri tämä tähtien ultraviolettivalo saa kaasupilvet hohtamaan. Tämä säteily riistää elektroneja vetyatomeilta, jotka sitten yhdistyvät jälleen ja vapauttavat energiaa valon muodossa. Jokainen alkuaine säteilee tyypillisen väristä valoa tämän prosessin tapahtuessa ja vedyn tapauksessa pääasiallisin väri on punainen. IC 4628 on esimerkki HII-alueesta [2].

Katkarapusumu on halkaisijaltaan noin 250 valovuotta ja kattaa taivaasta noin neljää täyttäkuuta vastaavan alueen. Huolimatta tästä valtavasta koosta havaitsijat jättävät sen usein huomiotta koska se on himmeä ja koska suurin osa sen valosta on aallonpituuksilla, jotka eivät näy ihmissilmälle. Kaasusumu tunnetaan myös nimellä Gum 56, australialaisen tähtitieteilijän, Colin Gumin mukaan, joka julkaisi luettelon HII-alueista vuonna 1955.

Viimeisten muutamien miljoonien vuosien aikana tällä taivaan alueella on muodostunut paljon tähtiä, sekä yksittäin että rykelmissä. Suurimman osan kuvaa kattaa laaja, hajanainen tähtijoukko, jonka nimi on Collinder 316. Tämä joukko on osa paljon suurempaa hyvin kuumien ja kirkkaiden tähtien kokoelmaa. Kuvassa näkyy myös monia tummia rakenteita tai onkaloita, joista läheisten kuumien tähtien voimakkaat tähtituulet ovat puhaltaneet pois tähtienvälisen materian.

Tämä kuva otettiin VST-teleskoopilla (VLT Survey Telescope) ESO:n Paranalin observatoriolla, Chilessä. VST on maailman suurin teleskooppi, joka on suunniteltu kartoittamaan taivasta näkyvän valon aallonpituuksilla. Se on 2.6-metrin huipputeknologiateleskooppi, joka on rakennettu OmegaCAM-kameran ympärille. Kamerassa on 32 CCD-ilmaisinta, jotka yhdessä koostavat 268 megapikselin kuvia. Tämä uusi 20 tuhatta pikseliä leveä kuva on kahden tällaisen kuvan mosaiikki ja yksi suurimmista ESO:n tähän mennessä julkaisemista kuvista.

Kuva muodostaa osan yksityiskohtaisesta julkisesta kartoituksesta, joka kattaa suuren osan Linnunrataa. Kartoituksen nimi on VPHAS+ ja se hyödyntää VST-teleskoopin tehokkuutta etsiäkseen nuorten tähtien ja planetaaristen sumujen kaltaisia uusia kohteita. Kartoitus tulee myös tarjoamaan parhaat tähän mennessä otetuista kuvista useista hohtavista tähtienmuodostusalueista, aivan kuten tässä kuvassa.

Hyvin tarkkoja VST-teleskoopin kuvia parannettiin entisestään värien korostamiseksi sisällyttämällä niihin hienolaatuisia, muilla suotimilla otettuja kuvia, jotka otti Martin Pugh, hyvin taitava harrastajatähtitieteilijä, joka tekee havaintoja Australiassa 32- ja 13-senttimetrin teleskoopeilla.

Tämä lehdistötiedote on virstanpylväs — se on 1000. ESO:n julkaisema lehdistötiedote. Ensimmäinen ilmestyi myöhään vuonna 1985 ja esitti kuvaa Halleyn komeetasta. Kaikki tiedotteet ovat saatavilla verkkosivuillamme.

Lisähuomiot

[1] Tämä on samankaltaista säteilyä kuin mikä saa suojaamattoman ihon palamaan, kun se altistuu liian paljolle suoralle auringonvalolle. Maapallon ilmakehä suojaa kuitenkin elämää pinnalla suurimmalta osalta ultraviolettisäteilyä ja vain pitemmät aallonpituudet (noin 300 ja 400 nanometrin välillä) saavuttavat maanpinnan ja aiheuttavat rusketusta ja ihon palamista. Osa HII-alueiden, hyvin kuumien tähtien säteilemästä ultraviolettisäteilystä on paljon lyhyemmillä aallonpituuksilla (lyhyemmillä kuin 91.2 nanometriä), joka voi ionisoida vetyä.

[2] Tähtitieteilijät käyttävät termiä "HII" (H kaksi) viitatessaan ionisoituun vetyyn ja termiä "HI" (H yksi) atomaarisesta vedystä. Vetyatomi koostuu protoniin sitoutuneesta elektronista. Ionisoituneessa kaasussa atomit ovat hajautuneet vapaasti liikkuviksi elektroneiksi ja positiivisiksi ioneiksi. Tässä tapauksessa positiiviset ionit ovat vain yksittäisiä protoneja.

[3] Lisätietoja hänen havainnoistaan löytyy Martin Pughin tätä kohdetta käsittelevältä informaatiosivulta.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Puh.: +358 2 333 8981
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO, Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Tämä on ESOn lehdistötiedotteen käännös eso1340.
Bookmark and Share

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1340fi
Nimi:IC 4628
Type:• Milky Way : Nebula : Type : Star Formation
Facility:Very Large Telescope

Kuvat

ESO:n VST-teleskoopin yksityiskohtainen kuva Katkarapusumusta
ESO:n VST-teleskoopin yksityiskohtainen kuva Katkarapusumusta
ESO:n VST-teleskoopin yksityiskohtainen kuva Katkarapusumusta (laaja rajaus)
ESO:n VST-teleskoopin yksityiskohtainen kuva Katkarapusumusta (laaja rajaus)
Poimintoja ESO:n VST-teleskoopin kuvasta Katkarapusumusta
Poimintoja ESO:n VST-teleskoopin kuvasta Katkarapusumusta
Katkarapusumu IC 4628 Skorpionin tähdistössä (Scorpius)
Katkarapusumu IC 4628 Skorpionin tähdistössä (Scorpius)

Videot

Zoomaten Katkarapusumuun
Zoomaten Katkarapusumuun
ESO:n VST-teleskoopin lähikuva Katkarapusumusta
ESO:n VST-teleskoopin lähikuva Katkarapusumusta

Katso myös