Viimeinen antenni toimitettu ALMA:an

Kaikki 66 ALMA-antennia on nyt luovutettu observatoriolle

1. lokakuuta 2013

ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) viimeinen antenni on juuri luovutettu ALMA-observatoriolle. European AEM Consortiumin valmistama halkaisijaltaan 12-metrinen antenni juhlistaa myös kaikkien 25 eurooppalaisen antennin onnistunutta toimittamista. Tämä oli ESO:n suurin kauppasopimus tähän mennessä.

Antenni on 66. ja viimeinen observatoriolle toimitettavista. Pohjois-Amerikka on toimittanut 25 12-metristä antennia ja Itä-Aasia 16 (neljä 12-metristä ja kaksitoista 7-metristä). Vuoden 2013 loppuun mennessä kaikkien 66:n äärimmäisen tarkan millimetri- ja alimillimetriaallonpituuksien radioantennin odotetaan toimivan yhdessä yhtenä teleskooppina – ryhmänä, joka ulottuu jopa 16 kilometrin alueelle Chajnantorin ylätasangolla Pohjois-Chilen Atacaman autiomaassa.

ALMA-observatorion vihki käyttöön Chilen presidentti Sebastián Piñera maaliskuussa 2013 (eso1312). Tuo tapahtuma juhlisti kaikkien jättiläisteleskoopin pääjärjestelmien valmistumista ja virallista siirtymistä työprojektista täysimittaiseksi observatorioksi.

Tämä viimeisen antennin luovutus päättää nyt ALMA-teleskoopin rakennusvaiheen [1] ja tarjoaa kaikki 66 antennia tieteen käyttöön, mikä merkitsee uuden ajan alkamista tähtitieteellisten havaintojen maailmassa. "Tämä on merkittävä virstanpylväs ALMA-observatoriolle, sillä sen ansiosta tähtitieteilijät Euroopassa ja muualla voivat käyttää koko ALMA-teleskooppia täydellä herkkyydellään ja säteilyn keruualallaan," sanoo Wolfgang Wild, Euroopan ALMA-projektipäällikkö.

Viimeisen eurooppalaisen antennin luovuttaminen juhlistaa ESO:n tähän mennessä suurimman kauppasopimuksen onnistunutta valmistumista. Sopimus AEM Consortiumin [2] kanssa kattoi 25 antennin suunnittelun, valmistamisen, kuljetuksen ja käyttöasentamisen observatoriolla.

ALMA:n avulla tähtitieteilijät voivat vastata tärkeisiin kysymyksiin kosmisesta alkuperästämme. Teleskooppi havaitsee maailmankaikkeutta käyttäen millimetri- ja alimillimetriaallonpituuksien valoa, infrapunavalon ja radioaaltojen välissä sähkömagneettisessa spektrissä. Näiden aallonpituuksien valo tulee joistakin kylmimmistä, mutta myös etäisimmistä maailmankaikkeuden kohteista. Näihin sisältyy kylmiä kaasu- ja tomupilviä, joissa syntyy uusia tähtiä, sekä etäisiä galakseja havaittavan maailmankaikkeuden äärilaidoilla.

Maailmankaikkeus on suhteellisen vähän tutkittu alimillimetriaallonpituuksilla, sillä teleskoopit vaativat äärimmäisen kuivat ilmasto-olosuhteet, kuten Chajnantorissa, useita suuria antenneja ja kehittyneen ilmaisinteknologian. Jopa ennen valmistumistaan ALMA:a on jo käytetty laajalti tiedeprojekteissa ja se on osoittanut suurta potentiaalia useiden kiehtovien tiedetulosten julkaisemisen myötä (ks. eso1336, eso1334, eso1333, eso1331, eso1325, eso1318, eso1313 ja eso1234).

Lisähuomiot

[1] ESO on myös vastuussa vierailevan henkilökunnan majoittamiseen käytettävän Recidencian rakentamisesta.

[2] AEM Consortiumiin kuuluvat Thales Alenia Space, European Industrial Engineering ja MT-Mechatronics.

Lisätietoa

Atacama Large Millimetre/submillimetre Array (ALMA) on kansainvälinen tähtitieteen tutkimuslaitos ja yhteistyöhanke, johon osallistuvat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Itä-Aasia yhteistyössä Chilen kanssa. ALMA:n rakentamista ja toimintaa ohjaa Euroopan osalta Euroopan eteläinen observatorio (ESO), Pohjois-Amerikan osalta Kansallinen radiotähtitieteen observatorio (NRAO) ja Itä-Aasian osalta Japanin Kansallinen tähtitieteellinen observatorio (NAOJ). Yhteinen ALMA-observatorio (JAO) huolehtii ALMA:n rakentamisen, kokoonpanon ja operaation yhtenäisestä johdosta ja hallinnoinnista.

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Puh.: +358 2 333 8981
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Wolfgang Wild
European ALMA Project Manager, ESO
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6716
Sähköposti: wwild@eso.org

Stefano Stanghellini
ALMA Antenna Project Manager, ESO
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6570
Sähköposti: sstanghe@eso.org

Richard Hook
ESO, Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Tämä on ESOn lehdistötiedotteen käännös eso1342.

ESOn kuvien ja videoiden käyttö

Oletko toimittaja? Kirjaudu ESO:n tiedotteen tilaajaksi täällä.