eso1412fi — Valokuvan julkistus

Satunnainen kohtaaminen sai aikaan taivaallisen timanttisormuksen

9. huhtikuuta 2014

Chilessä sijaitsevaa ESO:n VLT-teleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät ovat taltioineet tämän silmiinpistävän kuvan planetaarisesta sumusta PN A66 33, joka yleensä tunnetaan nimellä Abell 33. Vanhenevasta tähdestä ulos avaruuteen vuotaneiden uloimpien kaasukerrosten muodostama kaunis sininen kupla on sattumalta linjautunut etualan tähden kanssa ja saanut aikaan hämmentävän vastaavuuden timanttivihkisormuksen kanssa. Tämä kosminen jalokivi on epätavallisen symmetrinen ja vaikuttaa taivaalla lähes pyöreältä.

Useimmat jokseenkin Auringon massaiset tähdet päättävät elämänsä valkoisina kääpiöinä — pieninä, hyvin tiheinä ja kuumina kappaleina, jotka hitaasti jäähtyvät miljardien vuosien kuluessa. Matkalla tähän elämiensä lopulliseen vaiheeseen tähdet puhaltavat kaasukehänsä avaruuteen muodostaen planetaarisen sumun, jotka ovat värikkäitä, hohtavia kaasupilviä pienen, kirkkaan tähden jäänteen ympärillä.

Tämä ESOn VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) taltioima kuva esittää merkittävän pyöreää planetaarista sumua Abell 33, joka sijaitsee noin 2500 valovuoden etäisyydellä Maapallosta. Täydellinen pyöreys on epätavallista näissä kohteissa. Jokin yleensä häiritsee symmetriaa ja saa planetaariset sumut muodostumaan epäsäännöllisen muotoisiksi [1].

Huomattavan kirkas tähti sumun reunalla saa aikaan kauniin illuusion tässä VLT:n kuvassa. Tämä on vain sattumanvarainen linjautuminen. Nimellä HD 83535 tunnettu tähti sijaitsee etualalla noin puolivälissä matkaa Maasta sumuun Abell 33 ja on juuri oikeassa paikassa saadakseen tämän näkymän vieläkin kauniimmaksi. Yhdessä HD 83535 ja Abell 33 muodostavat kimaltelevan timanttisormuksen.

Abell 33:n muodostaneen tähden jäänne, josta on tulossa valkoinen kääpiö, näkyy hieman sumun keskikohdasta sivussa pikkuruisena valkoisena helmenä. Se on yhä kirkas — valovoimaisempi kuin oma Aurinkomme — ja säteilee riittävästi ultraviolettisäteilyä saadakseen ulos sylkemänsä kaasukehän muodostaman kuplan hohtamaan [2].

Abell 33 on vain yksi 86 kohteesta tähtitieteilijä George Abellin vuonna 1966 julkaisemasta planetaaristen sumujen luettelosta Abell Catalogue of Planetary Nebulae. Abell luotasi taivaita myös etsiessään galaksijoukkoja ja koosti Abellin luettelon yli 4000:sta tällaisesta joukosta taivaanpallon sekä pohjoisella että eteläisellä puoliskolla.

Tähän kuvaan on käytetty ESOn kosmisten jalokivien ohjelmaa [3] varten otettua aineistoa VLT-teleskoopin FORS-havaintolaitteelta (FOcal Reducer and low dispersion Spectrograph).

Lisähuomiot

[1] Esimerkiksi tapa, jolla tähti pyörii tai jos keskustähti on osa kaksoistähteä tai useamman tähden järjestelmää.

[2] Tässä hyvin tarkassa kuvassa keskustähti näkyy kahtena. Sitä ei tiedetä onko kyseessä todellinen kaksoisjärjestelmä vai vain sattumanvarainen linjautuminen.

[3] ESOn Cosmic Gems (kosmiset jalokivet) -ohjelma on koulutuksen ja viestinnän tarkoituksiin perustettu viestintähanke, joka tuottaa kuvia kiinnostavista, arvoituksellisista tai viehättävistä kohteista käyttäen ESOn teleskooppeja. Ohjelma käyttää teleskooppiaikaa, jota ei voida käyttää tieteellisiin havaintoihin. Kaikkea kerättyä havaintoaineistoa voidaan käyttää myös tieteellisiin tarkoituksiin ja se on tähtitieteilijöiden saatavilla ESOn tiedearkiston kautta.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Puh.: +358 2 333 8981
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1412.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1412fi
Nimi:pn a66 33
Tyyppi:• Milky Way : Nebula : Type : Planetary
Facility:Very Large Telescope

Kuvat

ESO:n VLT-teleskoopin taltioima planetaarinen sumu Abell 33
ESO:n VLT-teleskoopin taltioima planetaarinen sumu Abell 33
Planetaarinen sumu Abell 33 Vesikäärmeen tähdistössä
Planetaarinen sumu Abell 33 Vesikäärmeen tähdistössä
Laajan näkökentän näkymä taivaasta Abell 33:n ympärillä
Laajan näkökentän näkymä taivaasta Abell 33:n ympärillä

Videot

Zoomaten planetaariseen sumuun Abell 33
Zoomaten planetaariseen sumuun Abell 33
Panoroiden halki planetaarisen sumun Abell 33
Panoroiden halki planetaarisen sumun Abell 33

Katso myös