Lehdistötiedote

Tähtienmuodostuksen näyttävä maisema

20. elokuuta 2014

Tämä Chilessä, ESOn La Sillan observatorion Wide Field Imager -havaintolaitteella taltioitu kuva esittää kahta dramaattista tähtienmuodostusaluetta eteläisen taivaan alueella Linnunrataa. Näistä ensimmäistä, vasemmalla, hallitsee 20 000 valovuoden etäisyydellä Linnunradan Kölin-Jousimiehen spiraalihaarassa sijaitseva tähtijoukko NGC 3603. Toinen kohde, oikealla, on kokoelma nimellä NGC 3576 tunnettuja hohtavia kaasupilviä, jotka sijaitsevat puolet lähempänä Maapalloa.

NGC 3603 on hyvin kirkas tähtijoukko ja kuuluisa siitä, että sillä on suurin galaksissamme tähän mennessä havaittu keskittymä massiivisia tähtiä. Keskellä sijaitsee nimellä HD 97950 tunnettu Wolf-Rayet -monitähtijärjestelmä. Wolf-Rayet -tähdet ovat tähtien kehityksen myöhäinen tila. Ne ovat vähintään 20 kertaa Auringon massaisia, mutta, tästä suuresta massastaan huolimatta ne menettävät merkittävän osan materiaansa kiivaaseen tähtituuleen, joka lennättää tähden pintamaterian avaruuteen nopeuksilla, jotka nousevat useisiin miljooniin kilometreihin tunnissa. Kyseessä on kosmisen mittakaavan pikadieetti.

NGC 3603 on hyvin aktiivisen tähtienmuodostuksen alue. Tähtiä syntyy katseelta pitkälti piilossa avaruuden pimeissä ja tomuisissa alueissa. Hyvin nuorten tähtien alkaessa hiljalleen loistaa ja siivota niitä ympäröivää materiakoteloa ne tulevat kuitenkin näkyviksi ja muodostavat ympäröivään materiaan HII-alueina tunnettuja hohtavia pilviä. HII-alueet loistavat, koska kirkkaiden, nuorten tähtien säteilemä ultraviolettisäteily vuorovaikuttaa vetykaasupilvien kanssa. HII-alueet voivat olla halkaisijaltaan useita satoja valovuosia ja tähtijoukkoa NGC 3603 ympäröivällä on kunnia olla galaksimme massiiviisin.

Tähtijoukon havaitsi ensimmäisenä John Herschel 14. maaliskuuta 1834 kolmivuotisella tutkimusmatkallaan, jonka tarkoitus oli kartoittaa eteläistä taivasta järjestelmällisesti lähellä Kapkaupunkia. Hän kuvaili sitä merkittäväksi kohteeksi ja ajatteli, että se saattoi olla pallomainen tähtijoukko. Jatkotutkimukset osoittivat, että se ei ole vanha pallomainen vaan nuori avoin tähtijoukko — yksi runsastähtisimmistä tunnetuista joukoista.

Kuvassa oikealla näkyvä NGC 3576 sijaitsee myös Linnunradan Kölin-Jousimiehen spiraalihaarassa. Se sijaitsee kuitenkin vain noin 9000 valovuoden etäisyydellä Maasta — paljon lähempänä kuin NGC 3603, mutta näyttää taivaalla olevan sen vieressä.

NGC 3576 tunnetaan kahdesta valtavasta kaarevasta kohteesta, jotka muistuttavat pässin kiertyneitä sarvia. Nämä oudot rihmat ovat seurausta kaasusumun keskellä sijaitsevista kuumista, nuorista tähdistä tulevista tähtituulista, jotka ovat puhaltaneet tomun ja kaasun ulos sadan valovuoden matkalle. Bokin globuleina tunnetut kaksi tummana siluettina näkyvää kohdetta näkyvät myös tässä valtavassa kaasusumun kokonaisuudessa. Nämä mustat pilvet lähellä kaasusumun ylälaitaa tarjoavat myös mahdollisia paikkoja uusien tähtien tulevalle muodostumiselle.

John Herschel havaitsi myös kohteen NGC 3576 vuonna 1834, mikä teki kyseisestä vuodesta englantilaiselle tähtitieteilijälle erityisen tuottavan ja visuaalisesti palkitsevan.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.