eso1537fi — Valokuvan julkistus

Monella nimellä tunnettu kosminen ruusu

23. syyskuuta 2015

Tämä uusi kuva ruusun värisestä tähtienmuodostusalueesta Messier 17 taltioitiin ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin WFI-kameralla (Wide Field Imager). Se on yksi kaikkien aikojen tarkimpia kuvia ja esittää koko kaasusumun eikä vain paljasta sen täyttä kokoa vaan myös säilyttää yksityiskohtien runsauden kautta koko kaasupilvien, tomun ja vastasyntyneiden tähtien kosmisen maiseman.

Tässä kuvatulle kaasusumulle on voinut kertyä aikojen kuluessa enemmän nimiä kuin millekään muulle kaltaiselleen kohteelle. Vaikka se virallisesti tunnetaan nimellä Messier 17, sen lempinimiin sisältyvät Omega-sumu, Joutsensumu, Valintamerkkisumu, Hevosenkenkäsumu ja, jottei merellisempi ulottuvuus unohtuisi, Hummerisumu.

Messier 17 sijaitsee noin 5500 valovuoden etäisyydellä Maasta lähellä Linnunradan tasoa Jousimiehen tähdistössä (Sagittarius). Kohde ulottuu laajaan osaan taivassta — sen kaasu- ja tomupilvet ovat halkaisijaltaan 15 valovuotta. Tämä materia toimii uusien tähtien syntymän polttoaineena ja tämän uuden kuvan laajan näkökentän näkymä paljastaa monia tähtiä Messier 17:n edessä, sisällä ja takana.

Kaasusumu esittäytyy monimutkaisena punaisena rakenteena, jossa on vaaleanpunaisen vivahteita. Sen väritys on ominaista hohtavalle vetykaasulle. Hiljattain Messier 17:ssä muodostuneet lyhytikäiset siniset tähdet säteilevät riittävästi ultraviolettivaloa kuumentaakseen ympäröivää kaasua, jotta se alkaa hohtaa kirkkaasti. Keskustan alueella värit ovat vaaleammat ja jotkin osat näyttävät valkoisilta. Tämä valkoinen väri on aito — se on seurausta kuumimman kaasun säteilemän valon ja tomun heijastaman tähtien valon sekoittumisesta.

Kaasusumun kaasun on arvioitu olevan massaltaan yli 30 000 Auringon massaa. Se käsittää myös 35 tähden avoimen tähtijoukon, joka tunnetaan nimellä NGC 6618 [1]. Kaasusumun tähtien kokonaismäärä on kuitenkin paljon suurempi. Alueen keskellä on lähes 800 tähteä ja lisää muodostuu sen ulko-osissa.

Kautta tämän ruusuisen hohteen kaasusumussa on valoa himmentävän tomun tummien alueiden verkosto. Tämä himmentävä materia hohtaa myös ja, vaikka nämä alueet ovat tummia tässä näkyvän valon kuvassa, ne näyttävät kirkkailta infrapunakameroilla havaittuna.

Kaasusumu on virallisen nimensä velkaa ranskalaiselle komeettojen metsästäjälle Charles Messierille, joka käsitti sumun seitsemäntenätoista kohteena kuuluisaan luetteloonsa vuonna 1764 [2]. Niinkin värittömän nimisenä kuin Messier 17 tämä kukkiva kaasusumu näyttää silti häikäisevältä.

Tämä kuva tulee ESO:n Cosmic Gems (kosmiset jalokivet) -ohjelmasta [3].

Lisähuomiot

[1] Tätä nimitystä käytetään joskus myös koko tähtienmuodostusalueesta.

[2] Tähtitieteilijä Jean Philippe de Chéseaux havaitsi kohteen vuonna 1745, mutta hänen havaintonsa ei saanut laajaa huomiota. Siten Messier havaitsi sen uudelleen täysin itsenäisesti ja luetteloi kohteen lähes 20 vuotta myöhemmin.

[3] ESO:n Cosmic Gems (kosmiset jalokivet) -ohjelma on koulutuksen ja viestinnän tarkoituksiin perustettu viestintähanke, joka tuottaa kuvia kiinnostavista, arvoituksellisista tai viehättävistä kohteista käyttäen ESOn teleskooppeja. Ohjelma käyttää teleskooppiaikaa, jota ei voida käyttää tieteellisiin havaintoihin. Kaikkea kerättyä havaintoaineistoa voidaan käyttää myös tieteellisiin tarkoituksiin ja se on tähtitieteilijöiden saatavilla ESOn tiedearkiston kautta.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista E-ELT -teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1537.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1537fi
Nimi:M 17, Messier 17, Omega Nebula, Swan Nebula
Tyyppi:Milky Way : Nebula : Appearance : Emission : H II Region
Facility:MPG/ESO 2.2-metre telescope
Instruments:WFI

Kuvat

The star formation region Messier 17
The star formation region Messier 17
Englanniksi
The star-forming region Messier 17 in the constellation of Sagittarius
The star-forming region Messier 17 in the constellation of Sagittarius
Englanniksi
Digitized Sky Survey Image of the Omega Nebula (M 17)
Digitized Sky Survey Image of the Omega Nebula (M 17)
Englanniksi

Videot

Zooming in on the star formation region Messier 17
Zooming in on the star formation region Messier 17
Englanniksi
A close look at the star formation region Messier 17
A close look at the star formation region Messier 17
Englanniksi

Katso myös