Lehdistötiedotteet

Liity esonews-sähköpostilistalle.
eso0950fi — Tutkimustiedote
Tähtitieteilijät löysivät planeetan, jolla on paksu, elämälle epäsuotuisa kaasukehä ja jäinen ydin
16. joulukuuta 2009: Tähtitieteilijät ovat löytäneet toisen supermaaksi luokitellun eksoplaneetan [1], jonka massa ja säde on pystytty määrittämään. Planeetan rakenteesta on näin saatu ratkaisevan tärkeitä vihjeitä. Kyseessä on myös ensimmäinen supermaa, jonka ympäriltä on löydetty kaasukehä. Pientä tähteä vain noin 40 valovuoden päässä meistä kiertävä eksoplaneetta avaa jännittäviä uusia näkökulmia asumiskelpoisten planeettojen etsitään. GJ1214b-niminen planeetta on noin kuusi kertaa maan massainen, ja sen sisus on luultavasti lähinnä vesijäätä. Planeetta on nähtävästi pinnaltaan varsin kuuma ja paksun kaasukehän ympäröimä, mikä tekee siitä maankaltaisen elämän kannalta epäsuotuisan.
eso0949fi — Organisaatiotiedote
Uusi VISTA-kartoituskaukoputki nyt käytössä
11. joulukuuta 2009: Uusi VISTA-kartoituskaukoputki (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy) on otettu vastikään käyttöön ESOn Paranalin-observatoriossa, ja sen avulla on juuri tuotettu ensimmäiset julkaistut kuvat. VISTA on maailman suurin infrapuna-aallonpituuksia tutkiva kartoituskaukoputki. Sen suuri peili, laaja näkökenttä ja erittäin herkät ilmaisimet avaavat aivan uudenlaisen näkymän eteläiselle tähtitaivaalle. Upeat uudet kuvat Liekkisumusta, Linnunradan keskuksesta ja Fornaxin galaksijoukosta todistavat, että laite toimii erinomaisesti.
eso0948fi — Tutkimustiedote
Auringonkaltaisten tähtien oudot kirkkausvaihtelut: arvoitus syvenee
7. joulukuuta 2009: ESOn VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) tehty laaja tutkimus mutkistaa auringonkaltaisten tähtien arvoitusta entisestään. Noin kolmasosassa auringonkaltaisista tähdistä ilmenee elinkaaren loppupuolella epätavallisia, vuoden kerrallaan kestäviä kirkkausvaihteluita. Tähtitieteilijät ovat viime vuosikymmenten aikana esittäneet ilmiölle useita mahdollisia selityksiä. Uudet, tarkat havainnot kuitenkin kyseenalaistavat ne kaikki. Arvoitus vain syvenee. Sopivan selityksen etsintä jatkuu yhä.
eso0947fi — Tutkimustiedote
Tähtien perhepotretti näyttää kuvannustekniikan uusimmat mahdollisuudet
3. joulukuuta 2009: ESOn uusin kuva nostaa esille Trumpler 14 -nimisen nuoren tähtijoukon. Kuvan hienoista yksityiskohdista hahmottuu kaunis tilannekuva suuresta tähtiperheestä. Näyttävä perhepotretti otettiin ESOn VLT-teleskooppiin liitetyllä MAD-instrumentilla (Multi-conjugate Adaptive optics Demonstrator). Näin suurta taivaanaluetta ei ole koskaan aiemmin kuvannettu adaptiivista optiikkaa [1] käyttäen. Tähtitieteilijät pystyvät sen avulla poistamaan suurimman osan ilmakehän aiheuttamista vääristymistä.
eso0946fi — Tutkimustiedote
Voiko mustasta aukosta putkahtaa kokonainen galaksi?
30. marraskuuta 2009: Kummat olivat ensin, materiaa ahmivat supermassiiviset mustat aukot vai valtavat galaksit, joissa ne sijaitsevat? Orvosta mustasta aukosta äskettäin tehtyjen havaintojen pohjalta on kehitetty uusi teoria: mustat aukot saattavat ”rakentaa” oman emogalaksinsa. Tämä voi olla se kauan etsitty puuttuva rengas, joka selittää, miksi mustien aukkojen massa on suurempi runsastähtisissä galakseissa.
eso0945fi — Tutkimustiedote
Kosminen kaivaus paljasti jäänteitä Linnunradan rakennusosista
25. marraskuuta 2009: Tähtitietieteilijöiden ryhmä teki epätavallisen havainnon tähyillessään paksujen pölypilvien läpi keskuspullistumaksi kutsuttuun tähtitihentymään galaksimme keskellä. Tutkijat löysivät Terzan 5 -nimellä tunnetusta tähtijoukosta tähtisikermän, jollaista pullistumassa ei ollut koskaan aiemmin havaittu. Löydös viittaa siihen, että Terzan 5 on itse asiassa yksi pullistuman alkuperäisistä rakennusosista, todennäköisimmin jäänne kääpiögalaksista, joka sulautui Linnunrataan pian sen syntyhetken jälkeen.
eso0944fi — Valokuvan julkistus
Kannibaaligalaksi aterioi
20. marraskuuta 2009: Tähtitieteilijät ovat löytäneet keinon nähdä Centaurus A -nimisen jättimäisen kannibaaligalaksin pölyvanojen läpi. ESOn 3,85-metrisellä NTT-teleskoopilla otettuihin lähi-infrapunakuviin perustuva uusi tekniikka tuotti harvinaislaatuisen tarkan kuvan galaksin ”viimeisestä ateriasta”, kiertyneestä ja vääntyneestä pienemmästä spiraaligalaksista. Kuvassa näkyy myös tuhansien kimaltelevien jalokivien tavoin siroteltuja tähtijoukkoja, jotka myllertävät Centaurus A:n sisällä.
eso0943fi — Tutkimustiedote
Avaruuden tikittävä aikapommi löydetty
17. marraskuuta 2009: Tähtitieteilijät ovat koostaneet harvinaislaatuisen intervallikuvatun videon ”vampyyritähden” ulos sylkemästä kaasukuoresta. Kyseinen tähti purkautui marraskuussa 2000 nielaistuaan sitä ennen osan kumppanitähtensä materiasta. Videokoosteen mahdollisti ESOn VLT-teleskooppi, jolla saatavat kuvat ovat yhtä teräviä kuin avaruudessa otetut. Tähtitieteilijät pystyivät nyt selvittämään purkautuvan kohteen etäisyyden ja todellisen kirkkauden. Tutkittu kaksoistähtijärjestelmä vaikuttaa lupaavalta ehdokkaalta tyypin Ia supernovana tunnetun tähtiräjähdyksen alkuunpanijaksi, jollaista tutkijat ovat jo pitkään etsineet. Löydöksellä on suuri merkitys pimeän energian tutkimukselle.
eso0942fi — Tutkimustiedote
Eksoplaneetoista selitys auringon kemialliselle anomalialle
11. marraskuuta 2009: Uraa uurtavan tähtikartoituksen tuloksena on löydetty yhteys Auringon ”litiummysteerin” ja planeettakuntien olemassaolon välillä. Hankkeessa tutkittiin 500 tähteä, joista 70:n tiedettiin olevan planeettojen ympäröimiä. Tähtitieteilijöiden ryhmä havaitsi ESOn maineikkaan HARPS-spektrografin avulla, että planeettojen ympäröimät auringonkaltaiset tähdet ovat tuhonneet sisältämänsä litiumin paljon planeetattomia tähtiä tehokkaammin. Havainto selittää osaltaan, miksi Auringossa on niin vähän litiumia. Lisäksi se tarjoaa tähtitieteilijöille tehokkaan keinon paikallistaa tähdet, joiden ympärillä on planeettoja.
eso0941fi — Tutkimustiedote
Maailmankaikkeuden luuranko uudessa valossa
3. marraskuuta 2009: Tähtitieteilijät ovat paikantaneet jättimäisen, aiemmin tuntemattoman galaksiryhmittymän, joka sijaitsee lähes seitsemän miljardin valovuoden päässä. Löydös tuli mahdolliseksi, kun yhdistettiin kaksi tehokkainta maanpäällistä teleskooppia. Kyseessä on ensimmäinen merkittävästä kaukoavaruuden galaksirakenteesta tehty havainto, joka tarkentaa käsitystämme kosmisesta verkosta ja sen muodostumisesta.
eso0940fi — Valokuvan julkistus
Kosminen korurasia avautuu
29. lokakuuta 2009: Korurasiaksi kutsuttu upea tähtijoukko näkyy aivan uudessa valossa kolmella erikoisteleskoopilla – ESOn Paranal-vuorella sijaitsevalla VLT-teleskoopilla, ESOn La Sillan observatoriossa sijaitsevalla 2,2-metrisellä MPG/ESO-kaukoputkella sekä NASAn ja ESAn Hubble-avaruusteleskoopilla – otetuissa kuvissa.
eso0939fi — Tutkimustiedote
32 uutta eksoplaneettaa löydetty
19. lokakuuta 2009: ESOn ja Porton yliopiston astrofysiikan keskuksen (CAUP) Portossa järjestämässä kansainvälisessä eksoplaneettakonferenssissa esiteltiin tänään kokonaista 32 uutta eksoplaneettaa. Löydöksen raportoi sama ryhmä, joka tunnetaan ESOn 3,6-metriseen teleskooppiin liitetyn suurtarkkuus¬säteisnopeusspektrografi HARPSin (High Accuracy Radial Velocity Planet Searcher) rakentajana. HARPS on nyt todistetusti maailman tarkin eksoplaneettojen paikallistaja. Tulos kasvattaa myös tunnettujen pienimassaisten planeettojen määrää vaikuttavalla 30 prosentilla. HARPS on kuluneen viiden vuoden aikana paikantanut yli 75 tällä hetkellä tunnetusta noin 400 eksoplaneetasta.
eso0938fi — Valokuvan julkistus
Linnunradan pieni, mutta pippurinen naapurigalaksi
14. lokakuuta 2009: ESO julkistaa tänään uuden näyttävän kuvan yhdestä galaktisesta lähinaapuristamme, Barnardin galaksista, joka tunnetaan myös nimellä NGC 6822. Galaksissa on alueita, joilla syntyy paljon uusia tähtiä, sekä outoja tähtisumuja, kuten vasemmassa yläkulmassa selvästi näkyvä kupla. Tähtitieteilijät luokittelevat NGC 6822:n epäsäännölliseksi kääpiögalaksiksi johtuen sen epämääräisestä muodosta ja galaktisessa mittakaavassa suhteellisen pienestä koosta. Näiden kosmisten poikkeusyksilöiden erikoiset muodot auttavat tutkijoita ymmärtämään, kuinka galaksit ovat keskenään vuorovaikutuksessa, kehittyvät ja ajoittain ”syövät” toisiaan jättäen jäljelle säteileviä, tähtien täplittämiä jäänteitä.
eso0937fi — Organisaatiotiedote
GalileoMobile aloittaa Etelä-Amerikan retkensä
5. lokakuuta 2009: Tänään käynnistyy GalileoMobile-projekti, kaksi kuukautta kestävä tutkimusretki, jonka aikana esitellään tähtitieteen ihmeitä chileläisille, bolivialaisille ja perulaisille nuorille. ESOn ja sen yhteistyökumppaneiden sponsoroima tähtitieteilijöiden ja opettajien ryhmä matkustaa GalileoMobilen pakettiautolla ympäri Andien vuoristoa. Matkansa varrella ryhmä järjestää erilaisia tähtitieteeseen liittyviä tempauksia, kuten työpajoja opiskelijoille sekä tähtihavainnointitapahtumia suurelle yleisölle. Ammattikuvaajat tekevät matkasta monikielisen dokumentin, joka ikuistaa uuden löytämisen ilon niin tieteessä ja kulttuurissa kuin matkateossakin.
eso0936fi — Valokuvan julkistus
Trilogia valmis – GigaGalaxy Zoom -projektin vaihe 3
28. syyskuuta 2009: Euroopan eteläisen observatorion ESOn GigaGalaxy Zoom -projektin kolmas kuva on juuri äskettäin julkaistu Internetissä. Hankkeen nyt valmistuttua pääsemme kurkistamaan entistäkin syvemmälle oman linnunratamme ihmeisiin. Uusin kuva on entistä tarkempi zoomaus edellisen kahden viikon aikana julkaistuista näkymistä, joissa taivaankansi näkyy paljain silmin ja harrastajateleskoopilla katsottuna. Nyt koostettu kolmas kuva tuo esiin uuden, henkeäsalpaavaan näkymän tähtitaivaan keskellä sijaitsevaan kohteeseen. Laguunisumusta muodostettu 370 miljoonan kuvapisteen panoraamakuva on laadultaan ja syvyydeltään tähtitieteilijöidenkin tarpeisiin sopiva.
eso0935fi — Organisaatiotiedote
ALMA-teleskooppi nousee uusiin korkeuksiin
23. syyskuuta 2009: ALMA-teleskooppijärjestelmän toteuttaminen on edennyt jälleen eteenpäin – ja ylöspäin. Ensimmäinen suurtarkkuusantenni kuljetettiin tätä tarkoitusta varten suunnitellulla jättimäisellä kuljettimella 5 000 metrin korkeudessa sijaitsevalle Chajnantor-ylängölle Chilen Andeilla. Noin sata tonnia painava ja halkaisijaltaan 12-metrinen antenni siirrettiin korkealla vuoristossa sijaitsevalle antennijärjestelmän toimintapaikalle (AOS; Array Operations Site), jonka erittäin kuiva ja ohut ilma on ihanteellista maailmankaikkeuden tarkkailuun ALMA-teleskoopilla.
eso0934fi — Valokuvan julkistus
Zoomaus Linnunradan keskukseen
21. syyskuuta 2009: Toinen kuva ESOn GigaGalaxy Zoom -projektin kolmen kuvan sarjasta julkaistiin hiljattain internetissä. Suurenmoinen 340 megapikselin näkymä avautuu kotigalaksimme keskukseen, ESOn Paranalin observatoriosta harrastajateleskoopilla tarkasteltuna.
eso0933fi — Tutkimustiedote
Ensimmäinen pitävä näyttö kivisestä eksoplaneetasta
16. syyskuuta 2009: HARPS-laitteella tehdyn, ennätyksellisen pitkän mittaussarjan avulla saatiin pitävästi selville, että pienimmän ja nopeimmin kiertoradallaan liikkuvan eksoplaneetan CoRoT-7b:n massa on viisinkertainen maapallon massaan nähden. Kun tiedetään, että CoRoT-7b:n tunnettu säde on alle kaksi kertaa maapallon säteen pituinen, eksoplaneetan tiheyden voidaan päätellä olevan melko lähellä Maan tiheyttä. Sen voidaan olettaa olevan rakenteeltaan kiinteää kiveä. Laaja tietokokonaisuus paljastaa toisenkin niin sanotun supermaan tästä vieraasta aurinkokunnasta.
eso0930fi — Valokuvan julkistus
Kolme kertaa Trifid
26. elokuuta 2009: ESOn tänään julkaisema uusi kuva Trifid-sumusta osoittaa hyvin sen, miksi juuri tämä kaasusumu on sekä harrastaja- että ammattitähtitieteilijöiden suosikki. Massiivisten tähtien syntysija on saanut nimensä tummista pölyvanoista, jotka jakavat sen hehkuvan ytimen kolmeen osaan. Trifid on kolmen erilaisen kaasusumutyypin harvinainen yhdistelmä, joka paljastaa vastasyntyneiden tähtien myrskyisän energian ja enteilee uusien tähtien syntymistä.
eso0929fi — Valokuvan julkistus
Näkymä aurinkojen ja aurinkokuntien tuliseen alkukotiin
19. elokuuta 2009: ESOn tänään julkaisemat uudet kuvat avaavat näkymän RCW 38:ksi kutsutun kosmisen pilven sydämeen, joka on täynnä aluillaan olevia tähtiä ja aurinkokuntia. Valtavat nuoret tähdet pommittavat aluillaan olevia aurinkoja ja planeettoja voimakkailla tuulilla ja häikäisevällä valolla. Niiden tuhoisaa työtä edesauttavat lyhytikäiset massiiviset tähdet, jotka räjähtävät supernovina. Joskus energiavyöry tuhoaa materian, josta ajan kuluessa saattaisi muodostua uusia aurinkokuntia. Tiedemiehet uskovat, että oma aurinkokuntamme sai alkunsa samanlaisessa dramaattisessa ympäristössä.
Tulos 241 - 260 / 262