Lehdistötiedote

Kuvankaunis aito kiekkogalaksi

2. helmikuuta 2011

ESOn Chilessä sijaitsevan La Silla -observatorion 2.2-metrisen teleskoopin laajakuvakenttäisellä Wide Field Imager -kameralla taltioitu kirkas galaksi NGC 3621 vaikuttaa erinomaiselta esimerkiltä klassisesta spiraaligalaksista. Mutta itse asiassa se on melko epätavallinen: sillä ei ole keskuspullistumaa ja siten se on aito kiekkogalaksi.

NGC 3621 on Vesikäärmeen (Hydra) tähdistössä 22 miljoonan valovuoden etäisyydellä sijaitseva spiraaligalaksi. Se on verrattain kirkas ja näkyy hyvin keskikokoisilla teleskoopeilla. Tämä kuva on otettu ESOn Chilessä sijaitsevan La Silla -observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin laajakuvakenttäisellä Wide Field Imager -kameralla. Joe DePasquale valitsi kuvan ESOn arkistosta Hidden Treasures (Kätketyt aarteet) -kilpailuun [1]. Joen kuva NGC 3621:stä saavutti viidennen sijan kilpailussa.

Tällä galaksilla on litteä räiskälemäinen muoto, joka osoittaa, että se ei ole vielä osunut kohdakkain toisen galaksin kanssa, sillä tällainen galaksien törmäys järkyttäisi ohuen tähtikiekon tasapainoa ja muodostaisi pienen pullistuman sen keskustaan. Useimmat tähtitieteilijät ajattelevat galaksien muodostuvan yhdistymällä toisiin galakseihin prosessissa, jota kutsutaan hierarkkiseksi galaksien muodostukseksi. Ajan kuluessa tämän uskotaan kasvattavan suuria pullistumia spiraaligalaksien keskustoihin. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että pullistumattomat eli aitokiekkoiset spiraaligalaksit, kuten NGC 3621, lienevät melko yleisiä.

Tämä galaksi kiinnostaa tähtitieteilijöitä lisäksi siksi, että sen suhteellisen pieni etäisyys meistä tekee mahdolliseksi tutkia sen sisältämiä kohteita, kuten tähtiensyntyalueita, pölypilviä ja Kefeideiksi kutsuttuja muuttuvia tähtiä, joita tähtitieteilijät käyttävät mitatakseen etäisyyksiä [2]. NGC 3621 oli yksi 18 galaksista, jotka valittiin 1990-luvun lopulla Hubblen avaruusteleskoopin avainprojektiin, jossa havaittiin Kefeidi-muuttujia ja mitattiin maailmankaikkeuden laajenemisnopeutta suuremmalla tarkkuudella kuin oli ollut mahdollista aikaisemmin. Hyvin onnistuneeseen projektiin valittiin 69 Kefeidiä pelkästään tästä galaksista.

Useita neljän erivärisen suotimen läpi kuvattuja mustavalkokuvia yhdistettiin tämän kuvan valmistamiseksi. Sinisen suotimen kuvat on värjätty lopullisessa kuvassa sinisiksi, keltavihreän suotimen kuvat on värjätty vihreiksi ja punaisen suotimen kuvat tummanoransseiksi. Lisäksi hohtavan vetykaasun taltioivan suotimen läpi otetut kuvat on värjätty punaisiksi. Vastaavat valotusajat olivat 30, 40, 40 ja 40 minuuttia.

Lisähuomiot

[1] ESOn Hidden Treasures (Kätketyt aarteet) 2010 -kilpailu antoi tähtitieteen harrastajille mahdollisuuden etsiä ESOn valtavista arkistoista tähtitieteellistä aineistoa - toiveena löytää piilossa olleita aarteita, jotka kaipasivat vain julkituomistaan. Osallistujilta tuli lähes sata kilpailuvastausta ja kymmenen taitavaa ihmistä palkittiin erittäin kiinnostavilla palkinnoilla, mukaanlukien pääpalkinnon voittajan täysin maksettu matka maailman kehittyneimmälle optisen alueen teleskoopille, ESOn VLT-teleskoopille Cerro Paranalilla, Chilessä. Kymmenen voittajaa osallistuivat kaikkiaan 20 kuvalla, jotka valittiin parhaiksi lähes sadasta kilpailuun osallistuneesta kuvasta.

[2] Muuttuvat Kefeidi-tähdet ovat erittäin kirkkaita tähtiä - jopa 30000 kertaa kirkkaampia kuin oma Aurinkomme - ja niiden kirkkaus vaihtelee säännöllisesti päivien, viikkojen tai kuukausien jaksolla. Kirkkauden vaihtelujakson pituus on verrannollinen tähden todelliseen kirkkauteen, jota kutsutaan absoluuttiseksi magnitudiksi. Tuntemalla tämän absoluuttisen magnitudin ja mittaamalla kuinka kirkkaalta tähti näyttää voivat tähtitieteilijät helposti mitata sen etäisyyden Maasta. Kefeidi-muuttujat ovat siten erittäin tärkeitä maailmankaikkeuden mittakaavan selvittämisessä.

Lisätietoa

ESO, Euroopan eteläinen observatorio, on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, sekä VISTA, maailman suurin kartoitusteleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 42-metristä optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Yhteystiedot

Jari Kotilainen
Suomen ESO-keskus
Piikkiö, Finland
Puh.: +358 (0)2 3338250
Sähköposti: jarkot@utu.fi

Richard Hook
ESO, La Silla, Paranal, E-ELT and Survey Telescopes Press Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1104.