Lehdistötiedote

Lähikuva Toby-kannu -sumusta

9. lokakuuta 2013

ESO:n VLT-teleskooppi on taltioinut huomattavan yksityiskohtaisen kuvan Toby-kannu -sumusta, joka on punaista jättiläistähteä ympäröivä kaasu- ja tomupilvi. Tämä kuva esittää sumulle luonteenomaista kaarevaa rakennetta. Sumu todellakin näyttää hieman nimensä mukaisesti kahvalliselta kannulta.

Noin 1200 valovuoden etäisyydellä Maasta, eteläisen taivaan Kölin tähdistössä (Carina) sijaitseva Toby-kannu -sumu, joka tunnetaan virallisemmin nimellä IC 2220, on esimerkki heijastussumusta. Se on sisäpuolellaan olevan tähden, HD 65750, valaisema kaasu- ja tomupilvi. Tämä tähti on punainen jättiläinen, joka on viisi kertaa massiivisempi kuin Aurinkomme, mutta se on paljon pitemmällä elämänkaarellaan, huolimatta verrattain nuoresta 50 miljoonan vuoden iästään [1].

Sumun muodosti tähti, joka on menettämässä osaa massastaan ympäröivään avaruuteen muodostaen viilentyvän materian kaasu- ja tomupilveä. Tomu koostuu sellaisista alkuaineista kuin hiili sekä titaanidioksidin ja kalsiumoksidin (kalkki) kaltaisista yksinkertaisista, kuumutta kestävistä yhdisteistä. Tässä tapauksessa kohteen yksityiskohtaiset tutkimukset infrapuna-aallonpituuksilla viittaavat siihen, että todennäköisin tähden valoa heijastava yhdiste on piidioksidi (silika).

IC 2220 näkyy koska tähden valo heijastuu tomuhiukkasista. Tämä taivaallinen perhosmainen rakenne on lähes symmetrinen ja ulottuu noin yhden valovuoden laajuudelle (sumu onkin yksi monista myös Perhossumuksi kutsutuista taivaan kohteista). Tämä vaihe tähden elämässä on lyhytaikainen ja siten tällaiset kohteet ovat harvinaisia.

Punaiset jättiläiset muodostuvat tähdistä, jotka saavuttavat ikääntyessään kehityskulkunsa viimeisen vaiheen. Ne ovat lähes täysin kuluttaneet loppuun vetyvarantonsa, joka toimii polttoaineena suurimman osan tähden elämästä kestäville ydinreaktioille. Tämä saa tähden kaasukehän laajenemaan suunnattoman paljon. Tähdet kuten HD 65750 polttavat heliumkerrosta hiili-happi-ytimen ympärillä. Joskus lähempänä tähden pintaa on vielä vetykerros.

Miljardien vuosien kuluttua tulevaisuudessa oma Aurinkomme paisuu myös punaiseksi jättiläiseksi. Auringon kaasukehän odotetaan laajenevan Maapallon nykyisen radan ulkopuolelle, siten nielaisten kaikki sisemmät planeetat. Siihen mennessä Maapallo on jo hyvin huonossa kunnossa. Säteilyn suunnaton lisääntyminen ja tähden paisumiseen liittyvät vahvat tähtituulet tuhoavat kaiken elämän Maapallolla ja haihduttavat valtamerten veden, ennen kuin koko planeetta lopulta sulaa.

Brittiläiset tähtitieteilijät Paul Murdin, David Allen ja David Malin antoivat sumulle IC 2220 lempinimen Toby-kannu -sumu sen muodon johdosta. Muoto on samanlainen kuin heidän nuorena tuntemillaan vanhoilla englantilaisilla juomakannuilla, joita kutsutaan Toby-kannuiksi.

Tämä kuva tuotettiin osana ESO:n kosmisten jalokivien ohjelmaa [2].

Lisähuomiot

[1] Massiivisemmat tähdet kulkevat elämänsä läpi paljon nopeammin kuin kevyemmät, kuten Aurinko, joiden elämän kesto lasketaan miljardeissa vuosissa miljoonien sijaan.

[2] Tämä kuva tulee ESO:n Cosmic Gems (kosmiset jalokivet) -ohjelmasta, joka on koulutuksen ja viestinnän tarkoituksiin perustettu viestintähanke, joka tuottaa kuvia kiinnostavista, arvoituksellisista tai viehättävistä kohteista käyttäen ESO:n teleskooppeja. Ohjelma käyttää teleskooppiaikaa, jota ei voida käyttää tieteellisiin havaintoihin. Kaikkea kerättyä havaintoaineistoa voidaan käyttää myös tieteellisiin tarkoituksiin ja se on tähtitieteilijöiden saatavilla ESO:n tiedearkiston kautta.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• ESO:n Cosmic Gems (kosmiset jalokivet) -ohjelma

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Puh.: +358 2 333 8981
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO, Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1343.