Lehdistötiedote

Helix-sumu uusissa väreissä

19. tammikuuta 2012

Paranalin observatoriolla Chilessä sijaitseva ESO:n VISTA-teleskooppi on taltioinut uuden näyttävän kuvan Helix-sumusta. Tämä infrapuna-aallonpituudella otettu kuva paljastaa kylmän kaasun säikeitä, jotka ovat näkymättömiä näkyvällä valolla otetuissa kuvissa, sekä tuo näkyviin taustan tähtien ja galaksien paljouden.

Paranalin observatoriolla Chilessä sijaitseva ESO:n VISTA-teleskooppi on taltioinut uuden näyttävän kuvan Helix-sumusta. Tämä infrapuna-aallonpituudella otettu kuva paljastaa kylmän kaasun säikeitä, jotka ovat näkymättömiä näkyvällä valolla otetuissa kuvissa, sekä tuo näkyviin taustan tähtien ja galaksien paljouden.

Helix-sumu on yksi lähimmistä ja näyttävimmistä planetaarisista sumuista [1]. Se sijaitsee Vesimiehen tähdistössä (Aquarius), noin 700 valovuoden etäisyydellä Maasta. Tämä outo kohde muodostui, kun auringonkaltainen tähti kävi läpi elämänsä viimeisiä vaiheita. Kykenemättä pitämään kiinni ulommista kaasukerroksistaan tähti vuosi ulos kaasukuoria, jotka muodostivat kaasusumun. Se on muuttumassa valkoiseksi kääpiöksi ja näyttää pieneltä, siniseltä pisteeltä kuvan keskellä.

Kaasusumu itsessään on monimutkainen tomun, ionisoituneen materiaalin ja molekulaarisen kaasun kohde, joka on ryhmittynyt kauniiksi ja mutkikkaaksi kukankaltaiseksi kuvioksi. Se hohtaa keskellä olevasta kuumasta tähdestä tulevan ultraviolettivalon raivokkaassa loisteessa.

Helixin merkittävin rengas on halkaisijaltaan noin kaksi valovuotta - noin puolet Auringon ja sitä lähimmän tähden välisestä etäisyydestä. Kaasusumun materiaali ulottuu kuitenkin vähintään neljän valovuoden etäisyydelle tähdestään. Tämä on erityisen selvää tässä infrapunakuvassa, koska punaista molekulaarista kaasua voi nähdä suurimmassa osassa kuvaa.

Vaikkakin harvaksi levinneen kaasun hohdetta on vaikea nähdä näkyvän valon aallonpituuksilla, sen saa helposti taltioitua VISTA:n erityisillä infrapunavalolle herkillä havaintolaitteilla. Pääpeililtään 4.1-metrinen teleskooppi kykenee havaitsemaan myös vaikuttavan valikoiman taustan tähtiä ja galakseja.

ESO:n VISTA-teleskoopin suuritehoinen näkymä paljastaa myös kaasusumun renkaiden hienorakenteen. Infrapunavalon avulla nähdään kuinka viileämpi molekulaarinen kaasu on järjestäytynyt. Materiaali kasautuu keskeltä ulos säteileviksi säikeiksi ja koko näkymä muistuttaa taivaallista ilotulitusta.

Vaikkakin ne näyttävät pieniltä, nämä kometaarisina solmuina tunnetut molekulaarisen vedyn rannut ovat jokseenkin aurinkokuntamme kokoisia. Niissä olevat molekyylit selviävät kuolevasta tähdestä hyökyvästä suurienergiaisesta säteilystä juuri siksi, että ne ovat kerääntyneet näihin solmuihin, joita puolestaan suojaavat tomu ja ionisoitunut kaasu. Toistaiseksi on epäselvää kuinka kometaariset solmut saivat alkunsa.

Lisähuomiot

[1] Planetaarisilla sumuilla ei ole mitään tekemistä planeettojen kanssa. Tämä hämmentävä nimi annettiin, koska monet niistä näyttävät pieniltä, kirkkailta kiekoilta paljain silmin havaittuina ja muistuttavat aurinkokunnan uloimpia planeettoja, kuten Uranusta ja Neptunusta. Luettelonimeä NGC 7293 kantava Helix-sumu on siitä epätavallinen, että se näyttää hyvin suurelta, mutta myös kovin himmeältä, pienellä teleskoopilla katsottuna.

Lisätietoa

Euroopan eteläinen observatorio (ESO) viettää vuonna 2012 perustamisensa 50-vuotisjuhlaa. ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 40-metrin kokoluokan optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Valokuvia VISTA-teleskoopista

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Puh.: +358 2 333 8981
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO, La Silla, Paranal, E-ELT and Survey Telescopes Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1205.