Ympäristön kestävyys ESO:ssa

Johdanto

Ihmiskunnalla on edessään lukuisia vakavia ympäristöhaasteita ilmastonmuutoksesta lisääntyvään ympäristön pilaantumiseen ja jätteisiin. Yhtenä maailman johtavista tähtitieteen organisaatioista ESO:lla vastuu tarkastella omaa toimintansa ja sen ympäristövaikutuksia sekä kestävyyttä varmistaen samalla, että se on tietoinen ilmastojalanjäljestään rakentaen kestävää tulevaisuutta. 

“Kestävä kehitys tarkoittaa omien tarpeidemme täyttämistä vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä vastata omiin tarpeisiinsa. Luonnonvarojen lisäksi tarvitsemme myös sosiaalisia ja taloudellisia resursseja. Kestävä kehitys ei ole vain ympäristönsuojelua. Useimpiin kestävän kehityksen määritelmiin sisältyy myös huolia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja taloudellisesta kehityksestä. Albertan yliopisto, Kanada; 2012 

ESO suunnittelee, rakentaa ja operoi tehokkaita maanpäällisiä observatorioita, joiden avulla se antaa tähtitieteilijöiden käyttöön maailman parhaita työkaluja tutkimuksen ja tieteellisten löytöjen tekemisen tarpeisiin. Työ edistää arvokasta tieteellistä ja teknologista kehitystä, edistää sosiaalista kestävyyttä Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, ja tuo mukanaan muita yhteiskunnallisia etuja. Kuitenkin tämä asettaa väistämättä myös ympäristölle erilaisia vaatimuksia. Esimerkiksi energiaintensiivisten tietokonejärjestelmien käyttö sekä tieteelliseen tutkimukseen tarvittavien ihmisten ja tavaroiden kuljetus kuluttavat energiaa ja resursseja, mikä vaikuttaa ilmastonmuutokseen. 

Näiden vaikutusten ratkaisemiseksi ESO on viime vuosina toteuttanut useita toimenpiteitä tullakseen tietoisemmaksi toimintaympäristöstään. Tähän kuuluu ”kestävän kehityksen” arvon korostaminen ESO:n toiminnassa. ESO on sitoutunut luonnon-, inhimillisten ja rahavarojen vastuulliseen hallintaan pitkällä aikavälillä sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat huomioiden. 

Keskeisessä osassa on toiminnan ympäristövaikutusten säännöllinen arviointi ja toimenpiteiden toteuttaminen kestävyyden parantamiseksi.

ESO:n aloitteet ympäristön kestävyyden parantamiseksi

Hiilidioksidin vähentäminen globaalissa mittakaavassa

Vuonna 2019 tehdyssä hiilidioksidipäästötarkastuksessa ESO:n vuoden 2018 hiilijalanjäljen arvioitiin olevan noin 28000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa (TCO2e/v). Tässä tarkastuksessa havaittiin, että energiankulutus, ostot (mukaan lukien huolto ja laitteet) sekä ihmisten ja tavaroiden kuljettaminen aiheuttavat suurimmat päästöt.

Vuonna 2019 ESO pienensi hiilijalanjälkeään noin 10% vuoden 2018 tasoon verrattuna vähentämällä ostoja, energiankulutusta ja matkustamista. Hiilijalanjäljen lasku oli edelleen noin 33% vuonna 2020, mikä johtui pääasiassa Covid-19-pandemian aiheuttamasta vähentyneestä toiminnan tasosta ja henkilöstön liikkuvuudesta. Vuoden 2021 numerot eivät ole kirjoitushetkellä käytettävissä, vaikka niiden odotetaan kasvavan, kun toiminta palaa vähitellen pandemiaa edeltävälle tasolle. ESO:n hiilijalanjäljen pienentämiseksi on kuitenkin tehty huomattavia ponnisteluja.



Infografiikka, jossa esitellään ESO:n hiilidioksidipäästöjen tärkeimmät tekijät vuonna 2018, ja kuvan keskellä on ESO:n koko hiilijalanjälki kyseiselle vuodelle.

Vuonna 2021 ESO:n johtoryhmä sitoutui uusiin toimenpiteisiin, jotka keskittyivät organisaation hiilijalanjäljen pienentämiseen, jätteiden vähentämiseen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja energian säästämiseen. Nämä toimenpiteet kattavat koko ESO:n toimitilojen valikoiman Garchingista Chileen. Näitä toimenpiteitä ovat:

  • Uusiutuva energia observatorioiden energialähteenä. ESO:n observatoriot on kytketty Chilen sähköverkkoon, johon on liittyneinä merkittävä määrä uusiutuvia energialähteitä. La Sillaan ja Paranaliin on asennettu aurinkopaneeleita, ja lähitulevaisuudessa ESO:n Chilessä sijaitsevissa observatorioissa käytetään täysin vihreää energiaa. ESO:n Extremely Large Telescope -teleskooppia isännöivää tulevaa yhdistettyä Paranalin observatoriota (Integrated Paranal Observatory) palvelee 9 MW:n aurinkosähköjärjestelmä, ja ESO:n operoima Cherenkov Telescope Array Observatory South -observatorio voivat säästää jopa 1700 tCO2e/v, kun taas La Sillan aurinkosähkövoimalan avulla vältetään jopa 400 tCO2e/v.
  • Lentoliikenteestä luopuminen, merirahdin suosiminen lentorahdin sijaan materiaalien kuljettamiseksi Euroopasta Chileen. Tämä voisi säästää jopa 1400 tCO2e/v.
  • Liikematkojen vähentäminen koskien erityisesti lentämistä. Sen sijaan valitaan virtuaalikokoukset fyysisten kokousten sijaan aina kun mahdollista. Sen lisäksi, että parannetaan yleistä saavutettavuutta, tämä voi myös säästää jopa 800 tCO2e/v. ESO kannustaa myös käyttämään “service mode”-havaintoja, jolloin saadaan minimoitua tähtitieteilijöiden tarve vierailla observatorioilla ja siten vähennetään hiilijalanjälkiä.
  • IT-laitteiden käyttöiän pidentäminen, ja siirtyminen malliin, jossa rikkoutuneita laitteita korjataan useammin sen sijaan, että ne vaihdettaisiin. Tämä voi säästää jopa kaksi tCO2e/v, ja vähentää ESO:n osuutta kaatopaikoille tai romutuspaikoille päätyvälle jätteelle. 
  • Lisätään sähköajoneuvojen osuutta ja/tai kannustetaan vähähiilistä kuljetusta ESO:n toiminnoissa, mikä vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. 
  • Kestävän kehityksen integrointi uusien projektien ja hankintojen suunnitteluvaiheessa. Toimitaan sellaisten toimijoiden ja alihankkijoiden kanssa, jotka jakavat ESO:n huolen kestävästä kehityksestä. 
  • Seurataan ESO:n päästölähteitä säännöllisesti ja laaditaan säännöllisesti päivitettyjä toimenpidesuunnitelmia hiilijalanjälkemme pienentämiseksi. 

Suunnitellut toimenpiteet ovat linjassa ESO:n jäsenmaiden omien toimintojen kanssa, jotka ovat sitoutuneet vähentämään hiilipäästöjä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. ESO:n ympäristökomitean kehittämät toimenpiteet noudattavat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportteja, joka on Yhdistyneiden Kansakuntien elin, jonka tehtävänä on syventää ymmärrystämme ilmastonmuutoksesta, miten se vaikuttaa planeettaamme ja mitä päästövähennyksiä tarvitaan sen rajoittamiseksi. ESO:n ympäristökomitea on myös laatimassa kattavaa toimintasuunnitelmaa ESO:n hiilijalanjäljen asteittaiseksi pienentämiseksi tulevina vuosina.

Näiden toimenpiteiden avulla ESO voisi mahdollisesti estää vähintään 4300 tCO2t:n päästöt. Tämä vastaa karkeasti sitä hiilijalanjälkeä, joka tulisi lentämistä lähes 1000 kertaa Euroopasta Chileen ja takaisin joka vuosi. Jäljempänä esitetyistä paikallisista aloitteista odotetaan vielä lisäsäästöjä. Aloittamalla siirtymisen pois fossiilisista polttoaineista ESO pohjustaa tietä kohti kestävämpää tulevaisuutta. 

Paikalliset ympäristön kestävän kehityksen aloitteet

ESO on sitoutunut myös lukuisiin paikallisiin kestävän kehityksen aloitteisiin eri toimipaikoillaan, joiden tavoitteena on vähentää hiilijalanjälkeä institutionaalisten strategioiden avulla. ESO:n pääkonttori, sekä Planetaario ja vierailukeskus sijaitsevat Garchingissa Saksassa. ESO:lla on toimipisteet myös Vitacurassa, Santiagossa, Chilessä. Kaikki sen observatoriot La Silla, Paranal ja Chajnantor sijaitsevat Chilen Atacaman autiomaassa. Chajnantorin tärkein observatorio on ALMA (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array), josta 37,5 prosenttia on ESO:n omistuksessa. Koska sen omistus on yhteinen ja sitä käytetään yhdessä muiden kumppaneiden kanssa, se ei ole tällä sivulla esillä.

ESO:n päämaja ja ESO Supernova planetaario ja vierailijakeskus (Garching)

ESO Supernovan ulkopuolelle pysäköityjä polkupyöriä, jotka sijaitsevat ESO:n Garchingin päämajassa.

ESO:n päämaja Saksan Garchingissa on organisaation tieteellinen, tekninen ja hallinnollinen sydän. Sellaisenaan, sen toiminta riippuu suurteholaskennasta ja toimivasta IT-infrastruktuurista. ESO tarkastelee parhaillaan IT-palvelinhuoneidensa energiankulutusta tunnistaakseen sähkönkulutuksen tärkeimmät lähteet ja ryhtyäkseen toimenpiteisiin sen vähentämiseksi. ESO on myös sopinut vähähiilisen energiasuunnitelman edistämisestä Garchingissa. Käsittelemällä ja selvittämällä säännöllisesti energiankulutuksen lähteitä ESO pyrkii vähentämään hiilijalanjälkeään Saksassa jopa 250 tCO2e/v.

ESO on ollut tietoinen resurssien säästämistarpeesta ja huomioinut kestävyyttä monien vuosien ajan. ESO:n pääkonttorin laajennusosassa, joka koostuu toimistorakennuksista ja vuonna 2013 käyttöön vihitystä teknisestä rakennuksesta, energiankulutus on huomattavasti pienempi kuin vastaavankokoisissa rakennuksissa. Tämä johtuu hyvin eristetystä julkisivusta ja siitä, että toimistorakennusta lämmitetään ja jäähdytetään betoniytimen aktivoinnin (concrete core activation) avulla. Tässä pohjavettä käytetään yhdessä lämpöpumpun kanssa, johon yhdistetään kaukolämmön kanssa geotermisesti lämmitetyn veden kierto.  

Lisäksi sekä uusissa, että vanhoissa rakennuksissa on lattiasta kattoon ulottuva kolminkertainen lasi, sekä automaattisesti toimivat kaihtimet, joilla huoneisiin tulevaa auringonvalon määrää säädellään. Tämä estää lämmityksen kesällä ja lämpöhäviöt talvella. Lisäksi kaikki paikan päällä olevat tietokonehuoneet on varustettu uusimpien standardien mukaisilla tehokkailla ilmankiertojäähdytyslaitteilla. Talvella kylmää ulkoilmaa käytetään tietokonehuoneiden jäähdyttämiseen, mikä vähentää virrankulutusta. 

Ympäristöystävällisiä toimenpiteitä on sisällytetty myös ESO Supernova Planetaario & Vierailijakeskuksen suunnitteluun. Laitos sai DGNB (Deutsche Gesellschaft für Nachhaltiges Bauen or German Sustainable Building Council) kultasertifikaatin (Gold certification) kestävyydestä sen ”vihreiden taloudellisten, sosiokulttuuristen, teknisten ja ekologisten toimintojen” osalta.

ESO on myös sitoutunut vähentämään jätteitä ja saastumista, kannustaa jätteiden lajittelua ja kierrättää useita eri materiaaleja päämajassaan. Se tukee myös Stadtradelnia, joka on kilpailu ja kampanja ilmastonsuojelun tukemiseksi ja pyöräilyn edistämiseksi Saksassa. Sillä on myös sähköautojen latauspisteitä paikan päällä. Lisäksi biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi Garchingin alueella on mehiläispesiä.

 

Toimet Paranalilla 

Paranal on ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope), VLT-interferometrin sekä kahden mittausteleskoopin, VISTAn ja VST:n, koti. ESO rakentaa ELT-teleskooppiaan (Extremely Large Telescope) läheiselle Cerro Armazonesille. Sitä tullaan operoimaan Paranalin observatoriosta käsin.

Vuonna 2017 Cerro Paranal ja Cerro Armazones liitettiin Chilen kansalliseen sähköverkkoon, mikä vähensi kustannuksia ja pienensi merkittävästi observatorion hiilijalanjälkeä (sähköntuotantoon liittyvä jalanjälki putosi 12600 tCO2e/v:sta noin 4600 tCO2e/v:iin). Sähköä saadaan verkkosähköstä, josta merkittävä osa on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Chilen hallitus teki yhteyden rakentamisen mahdolliseksi, ja verkkoa hallinnoi Chilen Grupo SAESA. Lisäksi Chilen hallitus pyrkii lisäämään vihreän energian osuutta 11 prosentista vuonna 2016 40 prosenttiin vuonna 2030, mikä vähentää edelleen fossiilisen primäärienergian prosenttiosuutta.

Vuonna 2022 ESO vihki käyttöön 9 MW:n aurinkovoimalan palvelemaan tulevaa integroitua Paranalin observatoriota, joka palvelee ELT:tä, sekä ESO:n operoimaa Cherenkov Telescope Array Observatory Southia. Tämä järjestely voisi säästää jopa 1700 tCO2e vuodessa. Aurinkovoimala toimii myös varaenergialaitoksena Antofagastan alueelle toimittaen energiaa paikalliselle yhteisölle verkon kautta laajalle levinneen sähkökatkon sattuessa.

Vaikka virransäästö on ollut Paranalin suuri tavoite, on energiantarve edelleen korkea paikan päällä käytetyn edistyneen tekniikan vuoksi. Kulutuksen vähentämiseksi Paranalissa on tehty useita toimenpiteitä, mukaan lukien LED-lamppujen käyttöönotto valvomossa ja Residenciassa, ja ESO korvaa pian kaukoputkien 1000 W:n kohdevalot säästeliäämpiin valonlähteisiin. Lisäksi paikan päälle asennetaan lisää aurinkopaneeleita tarjotakseen kuumaa vettä Residencialle ja ne korvaavat vähitellen nykyiset kaasukattilat. 

ESO on asentanut Paranaliin myös uuden, nykyaikaisemman laserohjaintähtijärjestelmän, joka pienentää sen virrankulutuksen vain kymmenesosan vanhaan laseriin verrattuna. Samankaltaiset vähän virtaa kuluttavat laserit asennetaan lähitulevaisuudessa muihin VLT-teleskooppeihin sekä ELT:hen. Keskusteluja käydään myös erilaisista toimenpiteistä, joilla teleskooppeja saataisiin jäähdytettyä tehokkaammin.

ESO:n toiminta Atacaman autiomaassa sen eristyneisyyden vuoksi asettaa merkittäviä logistisia haasteita. Sekä Paranalin että Chajnantorin havaintopaikoilla, ruoka, vesi ja kaikki muut kulutustarvikkeet on joko tuotettava paikallisesti tai toimitettava läheisistä kaupungeista. Vedenkäyttö on pidetty minimissä asentamalla alhaisen kulutuksen suihkupäät, kun taas uusien kylmätilojen käyttöönotto keittiössä on vähentänyt ruokakuljetusten tarvetta. Myös Paranalin kalustoa on kasvatettu sähköautoilla aavikolla ja aavikolle suuntautuvien kuljetusten hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuonna 2022 on suunniteltu asennettavaksi kahdeksan uutta sähköauton latauspistettä.


ESO:n Paranalin observatorion ulkopuolelle pysäköityjen sähköautojen joukko.

Lisäksi Paranalissa vihittiin käyttöön uusi, kestävä toimistorakennus vuoden 2021 lopulla. Paranalin henkilökunta matkustaa yleensä autolla majoituspaikastaan Residenciasta valvomoon, joka sijaitsee vuorella teleskooppien lähellä. Koska uusi rakennus on lähellä Residenciaa, työmatkat uuteen toimistorakennukseen lyhenevät huomattavasti verrattuna matkoihin valvomoon. Tämä johtaa vähempään auton käyttöön ja vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi uudessa rakennuksessa aurinkopaneelit, paristot ja LED-valaistuksen käyttö ovat integroituja, minkä ansiosta toimisto kykenee toimimaan itsenäisesti jopa 36 tuntia.

Lopuksi ESO on edelleen sitoutunut tukemaan Chilessä sijaitsevien tähtitieteen kohteiden perintöä edistämällä luonnonsuojeluohjelmia ja tietoisuutta paikallisesta kulttuurista ja historiasta erityisesti Coquimbossa ja Antofagastassa, missä observatoriot sijaitsevat. Yhteistyössä Chilen hallituksen ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa ESO on aktiivisesti sitoutunut säilyttämään Chilen pimeän taivaan perintö ja on äskettäin vedonnut YK:hon oikeudellisesta suojasta maanpäältä tehtävän tähtitieteen puolesta.

Toimenpiteet La Sillassa 


Aurinkopaneelit, jotka ovat osa ESO:n La Sillan observatoriota tukevaa aurinkosähkölaitosta.

ESO on myös pyrkinyt pienentämään La Sillan hiilijalanjälkeä. La Silla on ESO:n ensimmäinen havaintopaikka ja paikka, jolla on pitkä historia ympäristön kestävyydestä. Vuonna 2016 käyttöön vihitty La Sillan aurinkosähkölaitos kykenee tuottamaan 1,7 MW tehon ja välttäen jopa 400 tCO2e/v päästöt. Tämän seurauksena kaikki ESO:n La Sillan observatoriolla päivällä käytetty sähkö on uusiutuvaa. Laitos hyödyntää aurinkoenergiaa käyttämällä aurinkopaneeleja, jotka kattavat La Sillan alueella yli 100000 neliömetrin alueen. 

ESO:n kohteet ovat ihanteellisia aurinkoenergian käyttöön, sillä niillä on yli 320 selkeää yötä (ja päivää) vuodessa, jolloin paikoilla Aurinko paistaa usein. Aurinkokennojen merkittävän parannuksen kanssa, tämä on tehnyt aurinkoenergiasta luotettavan ja melkein huoltovapaan vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille, joka ihanteellinen tähtitieteellisten observatorioiden vaatimuksiin nähden. Edelleen, aurinkolämpöpaneeleja tullaan käyttämään kuuman veden toimittamiseen joihinkin La Sillan makuusaleihin uusien paneelien kanssa, jotka on suunniteltu asennettavaksi lähitulevaisuudessa. 

Työmaan virrankulutusta on vähennetty merkittävästi ottamalla käyttöön LED-valaistus koko yksikössä, samoin kuin ottamalla käyttöön valojen liiketunnistimet La Sillan hotellissa. Lisäksi, paikassa ei käytetä vesiautomaateilla kertakäyttöisiä muoviastioita, vaan käytetään uudelleenkäytettäviä astioita, jotka toimitetaan henkilöstölle ja vierailijoille. Myös ruokahävikki minimoidaan, ja ruokajätteet kompostoidaan paikan päällä.

 

Toimenpiteet ESO Vitacurassa


ESO:n Vitacura-toimistot Santiagossa, Chilessä. Taustalla näkyvät Chilen Andit.

Vitacura on keskus, josta käsin ESO tukee organisaation toimintaa isäntä- ja kumppanimaassaan Chilessä. Juuri Vitacurasta käsin ESO tekee yhteistyötä Chilen ja sen viranomaisten, tiedeyhteisön ja yhteiskunnan kanssa. Vitacurassa ESO on toteuttanut lasin, pahvin, muovin, paristojen ja muun materiaalin kierrätyksen sekä päärakennuksessa että ympäröivissä rakennuksissa. Vitacuran puutarhan ja sen kasvien, puiden ja viheralueiden kastelussa käytetään pohjavettä. Puutarhaa uudistetaan vedenkulutuksen vähentämiseksi vähentämällä ruohoalueita ja laajentamalla kuivia osia.

Myös Vitacura on siirtymässä uusiutuvaan energiaan osana nelivuotista infrastruktuurin parannussuunnitelmaa. Toimistorakennusten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä päivitetään vihreillä vaihtoehdoilla, ja aurinkopaneeleja asennetaan toimiston katoille. Tämä vastaa 200 tCO2e/v:n potentiaalista säästöä siihen mennessä, kun täysi siirtymä on valmis vuonna 2025. Vitacuran toimistoilla käytetään tällä hetkellä sähköautoja minimoiden fossiilisten polttoaineiden kulutus ja saastuttaminen.

Katse eteenpäin

ESO:n asema maailman tuottavimpana observatoriona asettaa sen vastuullisen johtajan rooliin tähtitiedeyhteisön vastauksessa ilmastonmuutokseen. Tätä varten ESO tarkastelee ja lisää jatkuvasti toimiaan kestävyyden parantamiseksi ja planeettamme perinnön säilyttämiseksi tuleville sukupolville. 

Vuonna 2022 ESO palkkasi kestävän kehityksen johtajan tukemaan ympäristöhankkeita ja koordinoimaan vastauksia ja strategioita koko organisaatiossa. ESO on aktiivisesti sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä, käyttämään uusiutuvaa polttoainetta mahdollisuuksien mukaan, vähentämään saastumista, säästämään vettä ja säilyttämään yötaivaan perinnön. 

”ESO:n nykyiset ja suunnitellut kestävän kehityksen toimet ovat toimintojen lähtökohtana. ESO on sitoutunut analysoimaan säännöllisesti päästölähteitään ja jatkamaan toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi”, Claudia Burger, ESO:n hallintojohtaja ja ESO:n ympäristökomitean puheenjohtaja, sanoi. 

ESO on myös tietoinen itsestään ja institutionaalisesta asemastaan. ESO on sitoutunut kommunikoimaan selkeästi ja avoimesti henkilöstönsä kanssa kannustaen avoimeen vuoropuheluun ilmastonmuutoksesta. ESO keskustelee myös suuren yleisön kanssa suoraan tähtitieteen vaikutuksesta sekä ilmasto- että hiilidioksidipäästöihin, sekä kertoo yhteisölle, miksi ESO on sitoutunut kestävään kehitykseen ja miten se auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa.