eso1821fi — Tutkimustiedote

ESO:n VLT-teleskooppi taltioi ensimmäisen vahvistetun kuvan vastasyntyneestä planeetasta

Spektri paljasti pilvisen kaasukehän

2. heinäkuuta 2018

ESO:n VLT-teleskoopin planeettoja etsivä havaintolaite SPHERE on taltioinut ensimmäisen vahvistetun kuvan nuorta tähteä ympäröivässä tomukiekossa syntymässä olevasta planeetasta. Nuori planeetta kovertaa kulku-uraa hyvin nuorta tähteä PDS 70 ympäröivään varhaiseen kaasu- ja tomukiekkoon. Havaintoaineisto antaa ymmärtää, että planeetan kaasukehä on pilvinen.

Saksan Heidelbergissä sijaitsevan Tähtitieteen Max Planck -instituutin johtama tähtitieteilijäryhmä on taltioinut näyttävän kuvan nuorta kääpiötähteä PDS 70 ympäröivästä planeettojen muodostuksesta. Käyttämällä ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) SPHERE-havaintolaitetta, joka on yksi kaikkein tehokkaimmista planeettoja etsivistä havaintolaitteista, kansainvälinen ryhmä on tehnyt ensimmäisen vankan havainnon PDS 70b -nimisestä nuoresta planeetasta, joka halkoo uraa nuorta tähteä ympäröivään planeettoja muodostavaan materiaan [1].

SPHERE-havaintolaitteen avulla tutkimusryhmä kykeni myös mittaamaan planeetan kirkkauden eri aallonpituuksilla, minkä ansiosta sen kaasukehän ominaisuudet voitiin päätellä.

Planeetta näkyy hyvin selvästi uusissa havainnoissa, kirkkaana pisteenä kuvan tummennetun keskustan oikealla puolella. Se sijaitsee suunnilleen kolmen miljardin kilometrin etäisyydellä keskustähdestä, mikä vastaa karkeasti Uranuksen ja Auringon välimatkaa. Analyysi osoittaa, että PDS 70b on kaasujättiläisplaneetta, jonka massa on jokunen Jupiterin massaa. Planeetan pintalämpötila on noin 1000°C, mikä tekee siitä kuumemman kuin mikään planeetta meidän omassa aurinkokunnassamme.

Kuvan keskustassa oleva tumma alue johtuu koronagrafista eli maskista joka peittää keskustähden häikäisevän valon ja antaa tähtitieteilijöille mahdollisuuden havaita sen paljon himmeämpää kiekkoa ja planeettakumppaneita. Ilman tätä maskia planeetan himmeä valo peittyisi täydellisesti tähden PDS 70 voimakkaan kirkkauden alle.

"Nämä nuoria tähtiä ympäröivät kiekot ovat planeettojen syntysijoja, mutta tähän mennessä vain kourallinen havaintoja on löytänyt viitteitä vauvaplaneetoista niissä," selittää Miriam Keppler, joka johti PDS 70:n yhä kehittyvän planeetan löytöön johtanutta tutkimusta. "Ongelma on, että tähän asti useimmat näistä planeettaehdokkaista ovat saattaneet olla vain kiekon piirteitä."

PDS 70:n nuoren kumppanin löytyminen on jännittävä tieteellinen tulos, joka jo on ansainnut jatkotutkimuksen. Toinen tutkimusryhmä, joka käsitti useita samoja tähtitieteilijöitä kuin planeetan löytänyt ryhmä, Keppler mukaanlukien, on viimeisen kuukauden aikana seurannut alkuperäisiä havaintoja tutkiakseen PDS 70:n aloittelevaa planeettakumppania yksityiskohtaisemmin. He eivät tehneet vain tässä esitettyä hätkähdyttävän selvää kuvaa planeetasta, vaan he kykenivät myös ottamaan planeetan spektrin. Spektrin analyysi osoittaa, että sen kaasukehä on pilvinen.

PDS 70:n planeettakumppani on kovertanut transitiokiekon — protoplanetaarisen kiekon, jolla on valtava "reikä" keskustassaan. Nämä sisemmät aukot on tunnettu jo vuosikymmenten ajan ja on arvailtu, että kiekon ja planeetan vuorovaikutus tuottaisi niitä. Nyt näemme planeetan ensimmäistä kertaa.

"Kepplerin tulokset antavat meille uuden ikkunan planeettojen kehityksen monimutkaisiin ja huonosti ymmärrettyihin varhaisiin vaiheisiin," kommentoi André Müller, toisen nuorta planeettaa tutkineen ryhmän johtaja. "Meidän tarvitsi havaita planeetta nuoren tähden kiekossa ymmärtääksemme todella planeettojenmuodostuksen prosesseja." Määrittämällä planeetan kaasukehän ja fysikaaliset ominaisuudet, tähtitieteilijät voivat testata planeettojenmuodostuksen teoreettisia malleja.

Tämä vilkaisu planeetan tomun verhoamaan syntymään oli mahdollista vain ESO:n SPHERE-havaintolaitteen vaikuttavien teknisten kykyjen ansiosta. Havaintolaite tutkii läheisiä tähtiä ympäröiviä eksoplaneettoja ja kiekkoja käyttäen suuren kontrastin kuvantamiseksi kutsuttua tekniikkaa, mikä on haastava saavutus. Vaikka SPHERE peittää tähden valon koronagrafilla, sen täytyy silti käyttää taitavasti suunniteltuja havaintostrategioita ja havaintoaineiston käsittelytekniikoita suodattaakseen esiin nuoria, kirkkaita tähtiä ympäröivien himmeiden planeettakumppanien signaalin [2] useilla aallonpituuksilla ja useina eri ajanhetkinä.

Thomas Henning, Tähtitieteen Max Planck -insitituutin johtaja ja tutkimusryhmien johtaja tekee yhteenvedon tieteellisestä seikkailusta: "Yli vuosikymmenen on valtavia ponnistuksia tehty tämän huipputekniikan laitteen rakentamiseksi ja nyt me voimme SPHERE:n ansiosta korjata satoa löytämällä vauvaplaneettoja!"

Lisähuomiot

[1] Kuvat kiekosta ja planeetasta sekä planeetan spektri on taltioitu kahden SHINE:ksi (SpHere INfrared survey for Exoplanets) ja DISK:ksi (sphere survey for circumstellar DISK) kutsutun kartoitusohjelman aikana. SHINE pyrkii kuvantamaan 600 nuorta lähitähteä lähi-infrapuna-aallonpituuksilla käyttäen SPHERE:n suurta kontrastia ja suurta kulmaerotuskykyä sekä luokittelemaan uudet eksoplaneetat ja planeettajärjestelmät. DISK tutkii tunnettuja, nuoria planeettajärjestelmiä ja niiden tähtiä ympäröiviä kiekkoja selvittääkseen planeettojenmuodostuksen varhaisia olosuhteita ja planeetta-arkkitehtuurin kehittymistä.

[2] Houkutellakseen esiin planeetan heikon signaalin kirkkaan tähden vieressä tähtitieteilijät käyttävät kehittynyttä menetelmää, joka hyödyntää Maan kiertoliikettä. Tässä havaintotilassa SPHERE ottaa jatkuvasti kuvia tähdestä usean tunnin ajan pitäen havaintolaitteen niin vakaana kuin mahdollista. Tämän seurauksena planeetta näyttää hiljalleen pyörivän, vaihtaen sijaintia kuvassa suhteessa tähden haloon. Käyttäen taidokkaita numeerisia algoritmeja yksittäiset kuvat yhdistetään sitten tavalla, jolla kaikki kuvan osat, jotka näyttävät pysyvän paikallaan havaintojen ajan, kuten itse tähden signaali, suodatetaan pois. Jäljelle jäävät vain ne, jotka näyttävät liikkuvan, saaden planeetan näkyviin.

Lisätietoa

Tätä tutkimusta on esitelty tutkimusjulkaisuissa "Discovery of a planetary-mass companion within the gap of the transition disk around PDS 70" ja "Orbital and atmospheric characterization of the planet within the gap of the PDS 70 transition disk", jotka molemmat julkaistaan julkaisusarjassa Astronomy & Astrophysics.

Havainnosta raportoivan julkaisun kirjoittaneeseen tutkimusryhmään kuuluvat M. Keppler (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), M. Benisty (Univ. Grenoble, Ranska ja Unidad Mixta Internacional Franco-Chilena de Astronomía, Chile), A. Müller (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), Th. Henning (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), R. van Boekel (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), F. Cantalloube (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), C. Ginski (Sterrewacht Leiden, Alankomaat), R.G. van Holstein (Sterrewacht Leiden, Alankomaat), A.-L. Maire (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), A. Pohl (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), M. Samland (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), H. Avenhaus (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), J.-L. Baudino (Department of Physics, University of Oxford, Oxford, UK), A. Boccaletti (LESIA, Observatoire de Paris, Ranska), J. de Boer (Sterrewacht Leiden, Alankomaat), M. Bonnefoy (Univ. Grenoble, Ranska), S. Desidera (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia), M. Langlois (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Marseille, Ranska ja CRAL, UMR 5574, CNRS, Université de Lyon, Ecole Normale Supérieure de Lyon, Ranska), C. Lazzoni (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia), N. Pawellek (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), T. Stolker (Institut für Teilchenphysik und Astrophysik, ETH Zurich, Sveitsi), A. Vigan (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Marseille, Ranska), T. Birnstiel (University Observatory, Faculty of Physics, Ludwig-Maximilians-Universität München, Saksa), W. Brandner (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), G. Chauvin (Univ. Grenoble, Ranska ja Unidad Mixta Internacional Franco-Chilena de Astronomía, Chile), M. Feldt (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), M. Flock (Jet Propulsion Laboratory, California Institute of Technology, USA ja Kavli Institute For Theoretical Physics, University of California, USA), J. Girard (Univ. Grenoble, Ranska ja ESO, Chile), R. Gratton (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia), J. Hagelberg (Univ. Grenoble, Ranska), A. Isella (Rice University, Department of Physics and Astronomy, USA), M. Janson (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa ja Tähtitieteen laitos, Tukholman yliopisto, Ruotsi), A. Juhasz (Institute of Astronomy, Cambridge, UK), J. Kemmer (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), Q. Kral (LESIA, Observatoire de Paris, PSL Research University, CNRS, Sorbonne Universités, UPMC, Univ. Paris 06, Univ. Paris Diderot, Sorbonne Paris Cité, Ranska ja Institute of Astronomy, Cambridge, UK), A.-M. Lagrange (Univ. Grenoble, Ranska), R. Launhardt (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), G. Marleau (Institut für Astronomie und Astrophysik, Eberhard Karls Universität Tübingen, Saksa ja Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa) A. Matter (Université Côte d’Azur, OCA, CNRS, Ranska), F. Ménard (Univ. Grenoble, Ranska), J. Milli (ESO, Chile), P. Mollière (Sterrewacht Leiden, Alankomaat), C. Mordasini (Physikalisches Institut, Universität Bern, Sveitsi), J. Olofsson (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa, Instituto de Física y Astronomía, Facultad de Ciencias, Universidad de Valparaíso, Chile, ja Núcleo Milenio Formación Planetaria - NPF, Universidad de Valparaíso, Chile), L. Pérez (Max-Planck-Institute for Astronomy, Bonn, Saksa ja Universidad de Chile, Departamento de Astronomia, Chile), P. Pinilla (Department of Astronomy/Steward Observatory, University of Arizona, USA), C. Pinte (Univ. Grenoble, Ranska, UMI-FCA, CNRS/INSU, Ranska (UMI 3386), and Dept. de Astronomía, Universidad de Chile, Chile, ja  Monash Centre for Astrophysics (MoCA) ja School of Physics and Astronomy, Monash University, Australia), S. Quanz (Institut für Teilchenphysik und Astrophysik, ETH Zurich, Sveitsi), T. Schmidt (LESIA, Observatoire de Paris, PSL Research University, CNRS, Sorbonne Universités, UPMC, Univ. Paris 06, Univ. Paris Diderot, Ranska), S. Udry (Geneva Observatory, University of Geneva, Sveitsi), Z. Wahhaj (ESO, Chile), J. Williams (Institute for Astronomy, University of Hawaii at Manoa, Honolulu, USA), A. Zurlo (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska, Núcleo de Astronomía, Facultad de Ingeniería y Ciencias, Universidad Diego Portales, Chile, Escuela de Ingeniería Industrial, Facultad de Ingeniería y Ciencias, Universidad Diego Portales, Chile), E. Buenzli (Institut für Teilchenphysik und Astrophysik, ETH Zurich, Sveitsi), M. Cudel (Univ. Grenoble, Ranska), R. Galicher (LESIA, Observatoire de Paris, PSL Research University, CNRS, Sorbonne Universités, UPMC, Univ. Paris 06, Univ. Paris Diderot, Ranska), M. Kasper (ESO, Saksa), J. Lannier (Univ. Grenoble, Ranska), D. Mesa (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia ja INCT, Universidad De Atacama, Copiapó, Chile), D. Mouillet (Univ. Grenoble, Ranska), S. Peretti (Geneva Observatory, University of Geneva, Sveitsi), C. Perrot (LESIA, Observatoire de Paris, PSL Research University, CNRS, Sorbonne Universités, UPMC, Univ. Paris 06, Univ. Paris Diderot, Sorbonne Paris Cité, Ranska), G. Salter (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska), E. Sissa (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia), F. Wildi (Geneva Observatory, University of Geneva, Sveitsi), L. Abe (Université Côte d’Azur, OCA, CNRS, Lagrange, Ranska), J. Antichi (INAF - Osservatorio Astrofisico di Arcetri, Italia), J.-C. Augereau (Univ. Grenoble, Ranska), P. Baudoz (LESIA, Observatoire de Paris, PSL Research University, CNRS, Sorbonne Universités, UPMC, Univ. Paris 06, Univ. Paris Diderot, Sorbonne Paris Cité, Ranska), J.-L. Beuzit (Univ. Grenoble, Ranska), P. Blanchard (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska), S. S. Brems (Landessternwarte Königstuhl, Zentrum für Astronomie der Universität Heidelberg, Saksa),  M. Carle (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska), A. Cheetham (Geneva Observatory, University of Geneva, Sveitsi), A. Costille (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska), A. Delboulbé (Univ. Grenoble, Ranska), C. Dominik (Anton Pannekoek Institute for Astronomy, Alankomaat), P. Feautrier (Univ. Grenoble, Ranska), L. Gluck (Univ. Grenoble, Ranska), D. Gisler (Institut für Teilchenphysik und Astrophysik, ETH Zurich, Sveitsi), Y. Magnard (Univ. Grenoble, Ranska), D. Maurel (Univ. Grenoble, Ranska), M. Meyer (Institut für Teilchenphysik und Astrophysik, ETH Zurich, Sveitsi), T. Moulin (Univ. Grenoble, Ranska), T. Buey (LESIA, Observatoire de Paris, PSL Research University, CNRS, Sorbonne Universités, UPMC, Univ. Paris 06, Univ. Paris Diderot, Ranska), A. Baruffolo (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia), A. Bazzon (Institut für Teilchenphysik und Astrophysik, ETH Zurich, Sveitsi), V. De Caprio (INAF - Osservatorio Astronomico di Capodimonte, Italia), M. Carbillet (Université Côte d’Azur, OCA, CNRS, Lagrange, Ranska), E. Cascone (INAF - Osservatorio Astronomico di Capodimonte, Italia), R. Claudi (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia), K. Dohlen (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska), D. Fantinel (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia), T. Fusco (ONERA (Office National d’Etudes et de Recherches Aérospatiales), Ranska), E. Giro (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia), C. Gry (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska), N. Hubin (ESO, Saksa), E. Hugot (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska), M. Jaquet (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska), D. Le Mignant (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska), M. Llored (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska), O. Möller-Nilsson (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), F. Madec (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska), P. Martinez (Université Côte d’Azur, OCA, CNRS, Lagrange, Ranska), L. Mugnier (ONERA (Office National d’Etudes et de Recherches Aérospatiales), Ranska), A. Origné (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska), P. Puget (Univ. Grenoble, Ranska), D. Perret (LESIA, Observatoire de Paris, PSL Research University, CNRS, Sorbonne Universités, UPMC, Univ. Paris 06, Univ. Paris Diderot, Ranska), J. Pragt (NOVA Optical Infrared Instrumentation Group, Dwingeloo, Alankomaat), F. Rigal (Anton Pannekoek Institute for Astronomy, Alankomaat), R. Roelfsema (NOVA Optical Infrared Instrumentation Group, Dwingeloo, Alankomaat), A. Pavlov (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), C. Petit (ONERA (Office National d’Etudes et de Recherches Aérospatiales), Ranska), G. Rousset (LESIA, Observatoire de Paris, PSL Research University, CNRS, Sorbonne Universités, UPMC, Univ. Paris 06, Univ. Paris Diderot, Ranska), J. Ramos (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), P. Rabou (Univ. Grenoble, Ranska), S. Rochat (Univ. Grenoble, Ranska), A. Roux (Univ. Grenoble, Ranska), B. Salasnich (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia),C. Soenke (ESO, Saksa), E. Stadler (Univ. Grenoble, Ranska), J.-F. Sauvage (ONERA (Office National d’Etudes et de Recherches Aérospatiales), Ranska), M. Suarez ( INAF - Osservatorio Astrofisico di Arcetri, Italia), A. Sevin (LESIA, Observatoire de Paris, PSL Research University, CNRS, Sorbonne Universités, UPMC, Univ. Paris 06, Univ. Paris Diderot, Ranska), M. Turatto (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia), L. Weber (Geneva Observatory, University of Geneva, Sveitsi).

Luokittelujulkaisun kirjoittaneeseen tutkimusryhmään kuuluvat A. Müller (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), M. Keppler (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), Th. Henning (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), M. Samland (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), G. Chauvin (Univ. Grenoble Alpes, Ranska ja Unidad Mixta Internacional Franco-Chilena de Astronomía, CNRS/INSU Universidad de Chile, Chile), H. Beust (Univ. Grenoble Alpes, Ranska), A.-L. Maire (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), K. Molaverdikhani (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), R. van Boekel (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa),  M. Benisty (Univ. Grenoble Alpes, Ranska ja Unidad Mixta Internacional Franco-Chilena de Astronomía, CNRS/INSU Universidad de Chile, Chile), A. Boccaletti (LESIA, Observatoire de Paris, PSL Research University, CNRS, Sorbonne Universités, UPMC, Univ. Paris 06, Univ. Paris Diderot, Ranska), M. Bonnefoy (Univ. Grenoble Alpes, Ranska), F. Cantalloube (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), B. Charnay (LESIA, Observatoire de Paris, PSL Research University, CNRS, Sorbonne Universités, UPMC, Univ. Paris 06, Univ. Paris Diderot, Ranska), J.-L. Baudino (Department of Physics, University of Oxford, UK), M. Gennaro (Space Telescope Science Institute, USA), Z. C. Long (Space Telescope Science Institute, USA), A. Cheetham (Geneva Observatory, University of Geneva, Sveitsi), S. Desidera (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia), M. Feldt (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), T. Fusco (DOTA, ONERA, Université Paris Saclay, ja Aix Marseille Université, CNRS, LAM Marseille, Ranska), J. Girard (Univ. Grenoble Alpes, Ranska ja Space Telescope Science Institute, USA), R. Gratton (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia), J. Hagelberg (Institut für Teilchenphysik und Astrophysik, ETH Zurich, Sveitsi), M. Janson (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa ja Tähtitieteen laitos, Tukholman yliopisto, Ruotsi), A.-M. Lagrange (Univ. Grenoble Alpes, Ranska), M. Langlois (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Marseille, Ranska ja CRAL, UMR 5574, CNRS, Université de Lyon, Ecole Normale Supérieure de Lyon, Ranska), C. Lazzoni (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia), R. Ligi (INAF-Osservatorio Astronomico di Brera, Italia), F. Ménard (Univ. Grenoble Alpes, Ranska), D. Mesa (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia ja INCT, Universidad De Atacama, Copiapó, Atacama, Chile), M. Meyer (Institut für Teilchenphysik und Astrophysik, ETH Zurich, Sveitsi ja Department of Astronomy, University of Michigan, USA), P. Mollière (Leiden Observatory, Leiden University, Alankomaat), C. Mordasini (Physikalisches Institut, Universität Bern, Sveitsi), T. Moulin (Univ. Grenoble Alpes, Ranska), A. Pavlov (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), N. Pawellek (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa ja Konkoly Observatory, Research Centre for Astronomy and Earth Sciences, Hungarian Academy of Sciences, Unkari), S. Quanz (Institut für Teilchenphysik und Astrophysik, ETH Zurich, Sveitsi), J. Ramos (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), D. Rouan (LESIA, Observatoire de Paris, PSL Research University, CNRS, Sorbonne Universités, UPMC, Univ. Paris 06, Univ. Paris Diderot, Ranska), E. Sissa (INAF - Osservatorio Astronomico di Padova, Italia),  E. Stadler (Univ. Grenoble Alpes, Ranska), A. Vigan (Aix Marseille Univ, CNRS, LAM, Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska), Z. Wahhaj (ESO, Chile), L. Weber (Geneva Observatory, University of Geneva, Sveitsi), A. Zurlo (Núcleo de Astronomía, Facultad de Ingeniería y Ciencias, Universidad Diego Portales, Chile, Escuela de Ingeniería Industrial, Facultad de Ingeniería y Ciencias, Universidad Diego Portales, Chile).

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja ylivoimaisesti maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta, joiden lisäksi Chile toimii laitteistojen sijoitusmaana ja Australia strategisena kumppanina. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) ja siihen liittyvä, maailmanlaajuisesti johtava VLTI-interferometri, sekä kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja VST-teleskooppi näkyvän valon aallonpituuksilla. ESO on myös merkittävä kumppani kahdessa Chajnantorin laitteistossa, APEX-teleskoopissa ja ALMA-teleskoopissa, joka on maailman suurin tähtitieteellinen projekti. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista ELT-teleskooppia (Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Sähköposti: rareko@utu.fi

Pasi Nurmi
Tuorlan Observatorio
Piikkiö, Finland
Matkapuhelin: +358 440 121 971

Miriam Keppler
Max Planck Institute for Astronomy
Heidelberg, Germany
Puh.: +49 6221 528 203
Sähköposti: keppler@mpia.de

André Müller
Max Planck Institute for Astronomy
Heidelberg, Germany
Puh.: +49 6221 528 227
Sähköposti: amueller@mpia.de

Thomas Henning
Max Planck Institute for Astronomy
Heidelberg, Germany
Puh.: +49 6221 528 200
Sähköposti: henning@mpia.de

Mariya Lyubenova
ESO Outreach Astronomer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6188
Sähköposti: mlyubeno@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1821.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1821fi
Nimi:PDS 70
Tyyppi:Milky Way : Star : Circumstellar Material : Disk : Protoplanetary
Facility:Very Large Telescope
Instruments:SPHERE
Science data:2018A&A...617L...2M
2018A&A...617A..44K

Kuvat

SPHERE image of the newborn planet PDS 70b
SPHERE image of the newborn planet PDS 70b
Englanniksi
Widefield image of the sky around PDS 70
Widefield image of the sky around PDS 70
Englanniksi
The dwarf star PDS 70 in the constellation Centaurus
The dwarf star PDS 70 in the constellation Centaurus
Englanniksi

Videot

ESOcast 169 Light: First Confirmed Image of Newborn Planet (4K UHD)
ESOcast 169 Light: First Confirmed Image of Newborn Planet (4K UHD)
Englanniksi
Zooming in on the orange dwarf star PDS 70 and its newly discovered planet
Zooming in on the orange dwarf star PDS 70 and its newly discovered planet
Englanniksi

Katso myös