eso2007fi — Tutkimustiedote

ESO:n havaintolaitteella on löydetty Maata lähimpänä oleva musta aukko

Näkymättömällä kohteella on kaksi paljain silmin näkyvää kumppanitähteä

6. toukokuuta 2020

Ryhmä tähtitietelijöitä euroopan eteläiseltä observatoriolta (ESO) ja muista instituuteista on löytänyt mustan aukon vain 1000 valovuoden etäisyydeltä. Musta aukko on lähempänä aurinkokuntaamme, kuin mikään aikaisemmin tunnettu musta aukko. Se on osa kolmen tähden järjestelmää, jonka tähdet voi nähdä paljain silmin. Tutkimusryhmä löysi todisteita näkymättömän kohteen olemassaololle tutkimalla kahden kumppanitähden liikkeitä ESO:n La Sillassa Chilessä sijaitsevan MPG/ESO 2.2-metrin kaukoputken avulla. Tutkimusryhmän mukaan tämä löytö voi olla ainoastaan jäävuoren huippu ja useita vastaavia mustia aukkoja voidaan jatkossa löytää.

"Olimme täysin yllättyneitä, kun ymmärsimme, että tämä on ensimmäinen tähtisysteemi, jossa on musta aukko ja järjestelmän voi nähdä paljain silmin", eläkkeellä oleva Tšekin Tiedeakatemian tutkija Prahasta ja yksi tutkimuksen tekijöistä Petr Hadrava sanoi. Teleskoopin tähdistössä sijaitseva tähtijärjestelmä on niin lähellä meitä, että sen voi nähdä eteläisellä pallonpuoliskolla pimeänä selkeänä yönä ilman kiikareita tai kaukoputkea. “Tämä systeemi sisältää Maata lähimpänä olevan mustan aukon, joka tunnetaan”, ESO:n tutkija ja tänään Astronomy & Astrophysics lehdessä julkaistun tutkimuksen päätekijä Thomas Rivinius sanoi.

Tutkimusryhmä havaitsi alunperin järjestelmää nimeltään HR 6819 osana kaksoistähtitutkimusta. Heidän analysoidessaan havaintoja he olivat yllättyneitä löytäessään kolmannen aikaisemmin tuntemattoman kohteen HR 6819:stä, mikä osoittautui mustaksi aukoksi. FEROS spektrografin kanssa tehdyt havainnot MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopilla La Sillassa osoittivat, että toinen kahdesta näkyvästä tähdestä kiertää näkymätöntä kohdetta kerran 40:ssä päivässä, kun taas toinen tähti on kauempana tästä sisemmästä parista.

ESO:n Garchingin eläkkeellä oleva tähtitieteilijä ja tutkimuksessa mukana ollut Dietrich Baade sanoi: “Havaintojen tekemisessä vaadittavat mittaukset 40 päivän jakson selvittämiseksi täytyi ajoittaa useiden kuukausien aikavälille. Tämä oli mahdollista ainoastaan ESO:n ainutlaatuisen havainto-ohjelman avulla (service-observing scheme), jossa ESO:n henkilökunta tekee havainnot niitä tarvitsevien tutkijoiden puolesta”.

HR 6819:ssä piileksivä musta aukko on yksi ensimmäisistä tunnetuista tähden massaisista mustista-aukoista, jotka eivät vuorovaikuta voimakkaasti ympäristönsä kanssa ja siitä syystä ovat oikeasti näkymättömiä. Tutkimusryhmä pystyi kuitenkin osoittamaan sen olemassaolon ja laskemaan sen massan tutkimalla sisemmän tähtiparin toisen tähden rataa. “Näkymätön kohde, jonka massa on ainakin neljä kertaa Auringon massan suuruinen voi olla ainoastaan musta aukko”, Chilessä työstentelevä Rivinius totesi.

Tähtitieteilijät ovat tähän päivään mennessä löytäneet omasta galaksistamme mustia aukkoja vain muutaman tusinan verran, joista lähes kaikki vuorovaikuttavat voimakkaasti ympäristönsä kanssa ja näkyvät siksi tässä vuorovaikutuksessa vapautuvan voimakkaan röntgensäteilyn vuoksi. Tutkijat ovat kuitenkin arvioineet, että Linnunradan elinaikana huomattavasti useampi tähti on elämänsä loppuvaiheessa romahtanut mustaksi aukoksi. Hiljaisen ja näkymättömän mustan aukon löytyminen HR 6819:sta antaa vihjeen siitä, missä yhä useampi musta aukko saattaa Linnunradassamme lymytä. “Tuolla jossain on oltava satoja miljoonia mustia aukkoja, mutta me tunnemme niistä vain muutaman. Kun tiedämme mitä pitäisi etsiä, niin meillä on paremmat edellytykset myös niiden löytämiselle”, Rivinius sanoi. Baade vielä lisäsi sanomalla, että mustan aukon löytyminen näin lähellä olevasta kolmoisjärjestelmästä tarkoittaa sitä, että näemme ainoastaan “jäävuoren huipun”.

Jo nyt tähtitieteilijät uskovat, että tämä löytö voi auttaa toisenkin systeemin ominaisuuksien selventämisessä. “Huomasimme, että toinenkin järjestelmä nilmeltään LB-1 voi olla myös vastaavanlainen kolmoisjärjestelmä, vaikka sen varmistaminen vaatiikin lisähavaintoja”, tutkimuksessa mukana ollut ESO:n tutkijatohtori Marianne Heida sanoi. "LB-1 on hieman kauempana Maasta, mutta tähtitieteellisessä mittakaavassa silti melko lähellä, mikä merkitsee sitä, että mahdollisesti tällaisia järjestelmiä on huomattavasti enemmän. Löytämällä näitä kohteita enemmän ja tutkimalla niitä tarkemmin opimme uusia asioita näiden harvinaisten tähtien muodostumisesta ja kehityksestä. Tiedämme, että nämä tähdet aloittavat elämänsä massaltaan yli kahdeksan kertaa Auringon suuruisina ja niiden elämä päättyy supernovaräjähdykseen, josta jää jäljelle musta aukko".

Tällaisten kolmoisjärjestelmien löytyminen, joissa on sisempi pari ja sitä kiertävä kaukaisempi tähti, voivat antaa lisätietoa väkivaltaisista kosmisista yhdistymisistä, jotka saavat aikaan riittävän voimakkaita gravitaatioaaltoja, jotta ne pystytään havaitsemaan Maasta käsin. Jotkin tähtitieteilijät uskovat, että vastaavissa järjestelmissä kuten HR 6819 tai LB-1 yhdistymisiä voi tapahtua, mutta silloin sisempi pari koostuisi kahdesta mustasta aukosta tai musta aukko neutronitähti parista. Kaukaisempi ulompi kohde voi vetovoimallaan vaikuttaa sisempään pariin siten, että se laukaisee yhdistymisen ja gravitaatioaaltojen syntymisen. Vaikka HR 6819:ssä ja LB-1:ssä on vain yksi musta aukko eikä ainuttakaan neutronitähteä, niin nämä järjestelmät voivat silti auttaa tutkijoita ymmärtämään, miten kolmoistähtitärjestelmissä tähtien välisiä törmäyksiä tapahtuu.

Lisätietoa

Tämä tutkimus esiteltiin artikkelissa “A naked-eye triple system with a nonaccreting black hole in the inner binary”, joka julkaistaan tänään Astronomy & Astrophysics lehdessä.

Tutkimusryhmässä mukana olivat: Th. Rivinius (European Southern Observatory, Santiago, Chile), D. Baade (European Southern Observatory, Garching, Saksa [ESO Germany]), P. Hadrava (Astronomical Institute, Academy of Science of the Czech Republic, Praha, Tšekki), M. Heida (ESO Germany), ja R. Klement (CHARA Array of Georgia State University, Mount Wilson Observatory, Mount Wilson, USA).

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja ylivoimaisesti maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Irlanti, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta, joiden lisäksi Chile toimii laitteistojen sijoitusmaana ja Australia strategisena kumppanina. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) ja siihen liittyvä, maailmanlaajuisesti johtava VLTI-interferometri, sekä kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja VST-teleskooppi näkyvän valon aallonpituuksilla. Paranalilla ESO tulee myös hallinnoimaan ja operoimaan eteläistä Tšerenkov-teleskooppien verkostoa (Cherenkov Telescope Array South), mikä on maailman suurin ja herkin gammasäteilyä havainnoiva observatorio. ESO on myös merkittävä kumppani kahdessa Chajnantorin laitteistossa, APEX-teleskoopissa ja ALMA-teleskoopissa, joka on maailman suurin tähtitieteellinen projekti. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista ELT-teleskooppia (Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Pasi Nurmi
Koordinaattori, FT, Turun yliopisto, Tiedekeskus
Turku, Suomi
Matkapuhelin: +358294504358
Sähköposti: pasnurmi@utu.fi

Dietrich Baade
European Southern Observatory
Garching bei München, Germany
Puh.: +49-89-6096295
Sähköposti: dbaade@eso.org

Petr Hadrava
Academy of Sciences of the Czech Republic
Prague, Czech Republic
Sähköposti: petr.hadrava@asu.cas.cz

Marianne Heida
European Southern Observatory
Garching bei München, Germany
Puh.: +49-157-37744840
Sähköposti: mheida@eso.org

Thomas Rivinius
European Southern Observatory
Santiago, Chile
Puh.: +56 9 8288 4950
Sähköposti: triviniu@eso.org

Bárbara Ferreira
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Matkapuhelin: +49 151 241 664 00
Sähköposti: pio@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso2007.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso2007fi
Nimi:HR 6819
Tyyppi:Milky Way : Star : Evolutionary Stage : Black Hole
Facility:MPG/ESO 2.2-metre telescope
Instruments:FEROS
Science data:2020A&A...637L...3R

Kuvat

Artist’s impression of the triple system with the closest black hole
Artist’s impression of the triple system with the closest black hole
Englanniksi
Location of the HR 6819 in the constellation of Telescopium
Location of the HR 6819 in the constellation of Telescopium
Englanniksi
Wide-field view of the region of the sky where HR 6819 is located
Wide-field view of the region of the sky where HR 6819 is located
Englanniksi

Videot

ESOcast 220 Light: Closest Black Hole to Earth Found
ESOcast 220 Light: Closest Black Hole to Earth Found
Englanniksi
Artist’s animation of the triple system with the closest black hole
Artist’s animation of the triple system with the closest black hole
Englanniksi
Zooming into HR 6819
Zooming into HR 6819
Englanniksi

Katso myös