La Silla

ESOn ensimmäinen havaintoalue


La Silla

La Sillan observatorio 2400 metrin korkeudella 600 kilometriä Santiago de Chilestä pohjoiseen on ollut ESOn tukikohtana 1960-luvulta alkaen. Siellä ESOlla on käytössä joitain maailman tuotteliaimmista neljän metrin kokoluokan teleskoopeista.

La Sillan 3,5-metrisessä NTT-kaukoputkessa (New Technology Telescopessa) otettiin ensimmäisenä käyttöön ESOn kehittämä pääpeilin tietokoneohjaus, niin kutsuttu aktiivinen optiikka. Teknologia on nykyisin käytössä useimmissa suurissa kaukoputkissa.

La SillaESOn 3,6-metrisen kaukoputken laitteistoon kuuluu maailman johtava eksoplaneettojen etsijä, tarkkuudessa vertaistaan hakeva punasiirtymää mittaava säteisnopeusspektrografi HARPS (High Accuracy Radial velocity Planet Searcher).

La Sillan observatorio on ensimmäinen kansainvälisen tason observatorio, jolla on sertifioitu ISO-9001 laadunhallintajärjestelmä.

Monet ESOn jäsenvaltiot hyödyntävät La Sillan havaintoaluetta omiin tutkimushankkeisiinsa. Observatorioalueella on muiden muassa 1,2 metrin sveitsiläinen kaukoputki Leonhard Euler, gammapurkauksia etsivät Rapid-Eye Mount Telescope (REM) ja TAROT-kaukoputket sekä yleisessä käytössä olevat t 1,54-metrinen tanskalainen kaukoputki ja 2,2-metrinen MPG/ESO kaukoputki. 2,2-metrisen kaukoputken 67 miljoonan pikselin laajan kuvakulman kameralla on otettu monista taivaankappaleista erinomaisia kuvia.

Noin kolmellasadalla vuosittaisella tieteellisellä julkaisulla La Silla on edelleen tähtitieteen eturintamassa. Observatorion kaukoputkilla on saavutettu lukuisia tieteellisiä läpimurtoja ja ensimmäisiä havaintoja erilaisista kohteista. HARPS-spektrografi on tehokas väline pienimassaisten eksoplaneettojen löytämisessä. Sillä havaittiin muiden muassa Gliese 581:n ympärillä planeettajärjestelmä, josta saattaa löytyä ensimmäinen elinkelpoisella alueella sijaitseva kiviplaneetta Aurinkokunnan ulkopuolelta (eso0722).

Monilla La Sillan kaukoputkista on ollut keskeinen rooli gammapurkausten yhdistämisessä massiivisten tähtien luhistumista seuraaviin rajuihin räjähdyksiin, joita kutsutaan hypernoviksi. La Sillan observatoriossa on tehty merkittävää työtä läheisimmän äskeisen supernovan, SN 1987A A:n, tutkimuksessa ja seurannassa vuodesta 1987 alkaen.

La Sillan observatorioalue sijaitsee Chilessä Atacaman aavikon reunamilla, yhdellä maailman kuivimmista ja syrjäisimmistä alueista. Kuten VLT:n koti Paranalin observatorio, La Silla on kaukana valosaasteesta ja yötaivas on maailman pimeimpiä.

Tarkempia tietoja La Sillan toiminnassa olevista laitteista löytyy erilliseltä sivulta ja Science Instrumentation -sivulta.

Lisää kuvia ja videoita on saatavilla ESOn multimedia-arkistosta.

La Silla -traileri

La Silla Googlen karttapalvelussa