Ilmoitukset

7. elokuuta 2017: Tässä videossa nähdään rento kuvaus vaativasta prosessista, nimittäin yhden ESO:n 8.2 metrin VLT-kaukoputken pääpeilin puhdistuksesta ja päällystämisestä. Joka yö valtavat peilit ovat avoinna kohti taivasta, mutta ne peitetään havaintojen välillä. Ne keräävät vähitellen pölyä ja muuta materiaalia, jolloin niiden heijastuskyky pienenee ja niistä tulee vähemmän tehokkaita maailmankaikkeuden heikon valon vastaanottamiselle. Siten peilit säännöllisin väliajoin irroitetaan teleskoopeista ja kuljetetaan alas vuorelta tilaan, missä ne voidaan puhdistaa ja lopulta päällystää uudelleen hyvin ohuella ja erittäin hyvin heijastavalla uudella alumiinikerroksella. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

4. elokuuta 2017: Chilen energiaministeri, Andres Rebolledo, osallistui äskettäin seremoniaan, joka juhlisti ESO:n Paranal- ja Armazones-alueiden yhdistymistä Chilen kansalliseen sähköverkkoon, jälkimmäisen ollessa paikka, jossa Extreme Large Telescope (ELT) tulee sijaitsemaan. Uusi sähköenergianlähde tulee alentamaan kustannuksia ja pienentämään observatorion hiilijalanjälkeä. Ministeri Rebolledo huomioi edistyksen tärkeyttä esimerkkinä Chilen kansallisen sähköverkon valmiudesta, sekä sen kyvystä tuottaa turvallinen ja korkealaatuinen energianlähde viimeisimmän teknologian astronomiselle tutkimukselle. Roberto Tamai, ELT-ohjelman johtaja, joka toimi projektin johtajana tälle ESO:n päivitykselle, kiitti Chilen hallitusta ja instituutioita avustaan sellaisen energia-infrastruktuurin rakentamisessa, joka tulee tukemaan edistystä ELT-työmaalla. 39-metrisellä pääpeilillään ELT:n rakennus on vaativa teknologinen ja konetekninen haaste. Tamait korosti sitä, että sähkönjakelu on avainasemassa infrastruktuurissa, joka antaa meille mahdollisuudet tarkastella painavimpia kysymyksiä: Mistä saimme alkumme? Minne päädymme? Olemmeko yksin universumissa? Paranal- ja Armazones-alueiden yhdistyminen Chilen sähköverkkoon mahdollistettiin Grupo SAESA:n avulla. Se on yritys, joka on nyt vastuussa pysyvän ja riittävän energian jakelusta Paranelin observatoriolle ja ELT-työmaalle. Työmaan ollessa hyvin eristäytynyt, 130 kilometriä Antofagastasta keskellä ...

2. elokuuta 2017: Valo on tähtitieteen edellytys ja keräämällä sitä teleskooppien ja havaintolaitteiden avulla tähtitieteilijät voivat tutkia lähes kaikkea avaruudessa olevaa. Ilmakehän turbulenssi aiheuttaa kuitenkin häiriöitä valonkulkuun, kun se saapuu Maan pinnalla olevaan teleskooppiin. ESO:n VLT-teleskoopilla tutkijat ovat tämän ongelman edessä uuden adaptiivisen optiikan yksikön eli AOF:n kanssa, mikä auttaa MUSE-instrumenttia rikkomaan uusia ennätyksiä. ESOcast 119 tutkii sitä, miksi adaptiivista optiikkaa tarvitaan ESO:n tutkimuksessa ja miten uusi AOF edistää ESO:n MUSE-instrumentin mahdollisuuksia, sekä tulevaa adaptiivista optiikkaa ESO:n VLT-teleskoopin instrumenteissa. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

1. elokuuta 2017: Yksi suosituimmista tuotteistamme, ESO kalenteri, on nyt saatavilla vuodelle 2018 ja sen voi nyt tilata ESO online kaupasta. Kalenterin kansikuvana on näyttävä pitkällä valotusajalla otettu kuva VLT-teleskoopista Cerro Paranalissa Atacaman autiomaassa Chilessä. Keltainen säde, mikä leikkaa satojen tähtien jäljet on saatu aikaan laservalolla VLT:n Yepun UT-teleskoopilla. Lasersäteen avulla teleskooppi voi kompensoida ilmakehän häiriöitä mahdollistaakseen mahdollisimman tarkan kuvan. Kalenterissa on paljon hämmästyttäviä kuvia kosmoksesta, kuten myös ESO-teleskoopeista kauniissa Chilen maisemissa. Esimerkiksi lokakuun kuvana on artistinen käsitys siitä miltä ELT näyttää ja se tulee olemaan maailman suurin optinen- ja infrapuna-teleskooppi, jonka tehtävänä on vastata kosmologian suurimpiin tieteellisiin kysymyksiin. Muut observatoriot (La Silla huhtikuussa ja ALMA kesäkuussa) ovat kuvattu vasten kaunista auringonlaskua. Kalenterissa on myös kaksi dramaattista tähtien syntypaikkaa: Katkarapusumu maaliskuussa ja Orionin sumu heinäkuussa. Kaukainen sivulta päin näkyvä spiraaligalaksi NGC 1055 ottaa paikan kalenterin kuvana syyskuussa ja galaktinen naapurimme IC 1613 epäsäännöllinen kääpiögalaksi on kuvassa tammikuussa. Fantastinen artistin kuvaelma siitä miten tähti ...

18. heinäkuuta 2017: Viimeisin numero ESO:n neljännesvuosittain ilmestyvästä lehdestä, "The Messenger", on nyt saatavilla verkosta. Lue ESO:n viimeajan uutiset eri aiheista aina uusista mittalaitteista viimeisimpiin tieteellisiin löytöihin. Tämän numeron kohokohtiin kuuluvat: Pitkään odotettu juhla — ELT:n (Extremely Large Telescope) peruskiven muuraus Adaptiivisen optiikan yksikkö: Toiminnan edistyminen ja tuloksia Cherenkov Telescope Array: Taivaan tutkimista erittäin korkealla energialla ESO:n Paranalilla Matkalla kohti tarkempia kuvia R136:sta SPHERE:n äärimmäisellä adaptiivisella optiikalla VIPERS (VIMOS Public Extragalactic Redshift Survey): Tieteelliset kohokohdat ja lopullinen datan julkaisu Lataa Messenger PDF-muodossa tai käy Messenger-verkkosivulla liittyäksesi ja saadaksesi ilmaisen painetun kopion. Tämä tuote on myös saatavilla ESOshop:ista.

14. heinäkuuta 2017: Valikoima ESO:n arkiston yli 11000:sta valokuvasta tavallisista "viikon kuvista" ja hämmästyttävistä valokuvajulkaisuista on nyt julkaistu Instagramissa, kun ESO liittyy tähän suosittuun kuvien julkaisemiseen tarkoitettuun sosiaalisen median kanavaan. Kutsumme sinut seuraamaan ESO:n @esoastronomy nähdäksesi spektaakkelimaisia näkymiä Universumista, mitkä on otettu maailman tehokkaimmilla teleskoopeilla. Opit samalla tähtitieteilijöiden tekemistä hämmästyttävistä löydöistä, sekä elämästä ESO:n observatorioilla. Nähdäksesi kaikki ESO:n sosiaalisen median kanavat pyydämme sinua tutkimaan yleissivua, missä olemme listanneet kaikki paikat, joissa voit olla yhteydessä ESO:on ja sen observatorioihin. Tämä sisältää useita seuraajien omia sivuja, ketkä ovat innostuneita jakamaan tietoa ESO:sta sellaisena kuin me olemme. Seuraavat hashtagit voivat olla sinua kiinnostavia: #ESOjobs, #ELTprogress, #ESOcast, #ESOcastLight, #ESOSupernova, #Supernovaprogress.

10. heinäkuuta 2017: Kilpailutetun valintamenettelyn seurauksena ALMA:n johtoryhmä on nimittänyt Sean Doughertyn johtamaan observatorioa viideksi vuodeksi huhtikuusta 2018 lähtien. Sean Dougherty on parhaillaan Dominion Radio Astrophysical Observatorion, eli Kanadan kansallisen radioastronomian tutkimuslaitoksen johtaja. Kyseistä laitosta pyörittää NRC Herzberg Astronomy and Astrophysics. Sean on toiminut ALMA:n hallituksen jäsenenä neljän vuoden ajan. ALMA:n hallitus edustaa Pohjois-Amerikkaa. Viimeisten kahden vuoden aikana hän oli ALMA: n budjettivaliokunnan puheenjohtaja. Sean valmistui astrofysiikan tohtoriksi Kanadalaisesta Calgaryn yliopistosta vuonna 1993, suoritettuaan ensin matematiikan ja fysiikan tutkinnot Englannin yliopistossa Nottinghamissa. Hänellä on yli 20 vuoden ajalta tieteen ja tekniikan johtamiskokemusta radiotähtitieteen astrofysiikasta käsittäen hallinnointi ja edustustehtäviä Kanadan kansainvälisten radioastronomisten tutkimus- ja kehityshankkeiden osalta, aina Dominion Radio Astrophysical Observatory eli DRAO:n tärkeimpiin tieteellisiin ja teknisiin hankkeisiin. Hän on myös johtanut Karl G. Jansky Very Large Arrayn eli JVLA:n WIDAR-korrelaattorin rakentamista ja toimitusta, sekä hän johtaa parhaillaan kansainvälistä konsortiota, joka suunnittelee Square Kilometre Arrayn eli SKA:n korrelaattori-säteenmuodostinta (correlator-beamformer). ALMA:n hallitus lisäsi näin arvostustaan ...

7. heinäkuuta 2017: Elokuussa 2015 ESO ja Euroopan avaruusjärjestö eli ESA allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, missä yhteistyön ehdot tieteellisen tutkimusaineiston jakamisen ehdoista sovittiin. Tämän yhteistyön ensimmäisenä projektina on "Test-Bed"-kaukoputken sijoittaminen ESO:n La Sillan observatoriolle Pohjois-Chilessä. Yhdessä pohjoisen pallonpuoliskon samankaisen projektin kanssa 56-cm:n "Test-Bed"-kaukoputki eli TBT toimii edeltäjänä täysin automaattiselle optiselle sensoriverkostolle, mikä tulee havaitsemaan suuren joukon maanläheisiä kohteita, kuten asteroideja. TBT demonstroi laitteen teknisen ja ohjelmallisen kyvykkyyden, kuten automaattisen ohjelman, reaaliaikaisen etäyhteyden ja automaattisen datan käsittelyn.

7. heinäkuuta 2017: ESO:n huipputeleskoopit eivät ole tähtitieteilijöille pelkästään kauniita kuvia varten miten hienoja ne ovatkin, vaan ne ovat datan keräämistä varten, joiden avulla tehdään mullistavia löytöjä. Havaintoaikaa ei kuitenkaan ole kaikille jaossa yllin kyllin, eli miten teleskooppiaika on sitten jaettu? ESOcast 115 tarkastelee sitä miten tähtitieteilijät hakevat havaintoaikaa ESO:n teleskooppien käyttämiseksi ja miten ESO:n havaintoaikakomitea sadannen kokouksen kynnyksellä tarkastelee ja arvostelee nämä hakemukset varmistaakseen sen, että ESO käyttää teleskooppejaan parhaalla mahdollisella tavalla edistääkseen tietoamme ja käsitystämme Universumista. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

6. heinäkuuta 2017: Yksi nykypäivän tähtitieteen haastavimmista ja mielenkiintoisimmista osa-alueista on eksoplaneettojen ja muita tähtiä kiertävien maailmojen etsiminen. ESO:n VLT-teleskoopin SPHERE (Spectro-Polarimetric High-contrast Exoplanet REsearch instrument) -intrumentti on hiljattain löytänyt eksoplaneetta HIP 65426b:n. Noin 385 valovuoden päässä oleva HIP 65426b on ensimmäinen SPHERE:n löytämä eksoplaneetta [1] ja se sattuu olemaan erittäin kiinnostava. Planeetta on lämmin (1000-1400 °C) ja massaltaan kuudesta kahteentoista Jupiterin massaa. Sillä näyttää olevan todella pölyinen ja runsaspilvinen ilmakehä ja se kiertää nuorta ja kuumaa yllättävän nopeasti pyörivää tähteä. Tähdellä ei ole pölyrengasta ympärillään, mikä on epätavallista näin nuorelle tähdelle. Kiekon puute herättää mielenkiintoisia kysymyksiä siitä, miten planeetta edes syntyi. Planeetta on saattanut muodostua kaasu- ja pölykiekosta ja kiekon äkillisesti kadotessa planeetta siirtyi nykyiselle kaukaisemmalle kiertoradalleen muiden planeettojen vuorovaikuttaessa siihen. Tähti ja planeetta ovat myös saattaneet muodostua yhdessä kaksoisjärjestelmänä, jossa massiivisempi osapuoli esti toista tähden aihiota keräämästä riittävästi materiaa, jotta siitä olisi voinut muodostua tähti. Planeetan löytäminen antaa tähtitieteilijöille mahdollisuuden tutkia ...

4. heinäkuuta 2017: ESO Supernova-planetaarion ja -vierailijakeskuksen rakennustöiden jatkuessa vauhdikkaasti täällä Garchingissa, avajaisten sijoittuessa keväälle 2018, ESO jatkaa ennennäkemättömän, planetaarioiden käyttöön suunnitellun korkealuokkaisen materiaalisarjan valmistamista tuottajinaan maailmankuulut tähtivalokuvaajat, taiteilijat, teknikot ja muusikot. Tuoreimmat lisäykset kokoelmaan käsittävät: Uudet täyden kuvun 4k-nettikamerat ALMA:lle ja VLT:lle, uudet syvän taivaan yöaikaiset kamerat. Nämä uudet nettikamerat esittävät monia ihmeellisiä päivän ja yön aikaisia ilmiöitä suorana lähetyksenä observatorioilta, kuten eläinratavalo, gegenschein, ilmahehku sekä ilmakehän absorptio ja diffraktio. Uusien musiikkilähettiläidemme arkistoomme tuottamat uudet maksuttomat musiikkiraidat. Lisää ESO:n täyden kuvun videonäytteitä, mukaanlukien häikäiseviä aikasarjavideoita ESO:n observatorioilta, taiteilijan näkemys TRAPPIST-1 -järjestelmästä ja tulkintoja maailmankaikkeuden rajuista tapahtumista, kuten mustasta aukosta hotkimassa tähteä ja yhteensulautuvien tähtien aikaansaamasta supernovasta. Lisää ESA/Hubble -videonäytteitä täydelle kuvulle. Lisää kauniita kuvakokoelmia museoille, kuvia ja videoita näyttelykäyttöön näyttävän suurella resoluutiolla — leveys jopa 20 000 pikseliä. Nämä muodostavat osan ESO Supernovan elävän maailmankaikkeuden näyttelystä. Fronteras (Rajat): täyden kuvun elokuva, joka perustuu tähtitieteen sosiaaliseen käyttöön, tuottajanaan kolumbialainen Medellin Planetarium. Elokuvan ohjasi ...

29. kesäkuuta 2017: Chilen ESO Paranal observatorion rakentamiseen tarvittiin tieteen ja teknologian terävimpiä aivoja, kun yksi maailman suurimmista ja hienostuneimmista maailman teleskoopeista rakennettiin. Hollantilainen tähtitieteilijä Frans Snik ja hänen omistautuneet apurinsa ovat luoneet ainutlaatuisen LEGO®-mallin koko Paranalin tasanteesta. Siinä on täydelliset kopiot neljästä 8.2-metrin VLT Unit Telescope kaukoputkesta eli UT:sta, sekä neljästä 1.8-metrin apukaukoputkesta ja muista hämmästyttävistä yksityiskohdista [1]. Tämä hämmästyttävä ja ainutlaatuinen malli on nyt luovutettu ESO:lle ja se on esillä ESO:n päämajassa Saksassa Garchingissa. Kun ESO Supernova Planetaario & vierailukeskus aukeaa ESO:n päämajassa syksyllä vuonna 2018, niin malli tulee sinne näytteille. Paranalin tasanteen malli on noin skaalassa 1:150 ja se käsittää VLT-teleskoopit ja niiden kupolirakenteet, sekä kaikki todellisuudessa käytössä olevat instrumentit. Siinä on myös mukana tarkat mallit VST:stä, VISTA:sta ja valvontarakennuksesta. Jokainen VLT tasanteen 8.2-metrin UT-kaukoputkista koostuu tarkalleen 3104:stä osasta ja koko Paranal tasanne vaatii yli 25000 yksittäistä osaa, sekä valtavan määrän aikaa ja kärsivällisyyttä. Teleskoopit pyörivät, sekä kupoli ja sen ...

19. kesäkuuta 2017: ESO on allekirjoittanut sopimuksen saksalaisen yhtiön Physik Instrumente GmbH & Co. KG:n Karlsruhesta kanssa paikka-aktuaattorien (PACT) valmistamisesta. Nämä säätävät pääpeilin 798:n hexagonaalisen segmentin paikkoja ESO:n ELT-teleskoopissa (Extremely Large Telescope). ELT:n valtavan 39 metrin pääpeilin muodostamat segmentit yhdistetään teleskoopin rakenteisiin erityisellä tukirakenteella (ann15003), jossa PACT-komponentit ovat rakenteen olennainen osa. Jokainen segmentti on halkaisijaltaan noin 1.4 metriä ja painaa 250 kg. Nämä kiinnitetään kolmeen PACT-komponenttiin, eli niitä on yhteensä 2394 kappaletta. PACT-komponentit tukevat segmenttejä ja kontrolloivat aktiivisesti niiden asentoa kolmessa suunnassa, jotka tunnetaan nimeltä mäntä, kärki ja kallistus. ELT:n pääpeilin kontrollointisysteemi suorittaa pieniä muutoksia PACT-komponentteihin, jotta peilin muoto säilyy oikeana ja ne korjaavat pienet muodonmuutokset, mitkä aiheutuvat teleskoopin asennosta, lämpötilasta ja tuulesta, sekä ne korjaavat myös värähtelyiden vaikutuksia. Lisätietoja Physik Instrumente on työskennellyt ESO:n kanssa aikaisemminkin ja valmistanut hexapodit, jotka säätävät radioteleskooppien apupeilejä suhteessa suureen pääpeiliin Atacama Large Millimeter/submillimeter Array-systeemissä, eli ALMA:ssa.

19. kesäkuuta 2017: Pale Red Dot kampanjan taustalla oleva työryhmä, mikä löysi viime vuonna planeetan meitä lähimpänä olevan tähden ympäriltä (eso1629) jatkavat maankaltaisten planeettojen etsintää ja avaavat tänään siihen liittyen uuden aloitteen. Red Dots-kampanjan jatko-osassa seurataan tähtitieteilijöitä, kun he käyttävät ESO:n "exoplanet-hunter"-instrumenttia etsiäkseen planeettoja muutamien lähimpien tähtien ympäriltä, joihin kuuluvat Proxima Centauri, Barnardin tähti ja Ross 154. ESO liittyy mukaan tähän "Open Notebook Science experiment"-ohjelmaan, missä todellista tiedettä tarkastellaan reaaliajassa. Tämä antaa yleisölle ja tiedeyhteisölle pääsyn Proxima Kentaurin dataan kun kampanja kehittyy. Guillem Anglada-Escudén Queen Maryn University of Londonista vetämä tutkimusryhmä [1] kerää ja analysoi dataa ESO:n High Accuracy Radial velocity Planet Searcher eli HARPS-instrumentilla, sekä muilla instrumenteilla ympäri maailman [2] noin 90 yön aikana. Fotometriset havainnot alkoivat 15. kesäkuuta ja spektroskooppiset havainnot alkavat 21. kesäkuuta. HARPS on ennennäkömättömän tarkka spektrografi ja pienimassaisten eksoplaneettojen menestyksekkäin löytäjä. Se on kiinnitetty ESO:n 3.6-metrin teleskooppiin La Silla:ssa ja HARPS etsii säännöllisesti joka yö uusia eksoplaneettoja tarkastelemalla ...

16. kesäkuuta 2017: Taivaalta tulevan yleensä hyvin heikon valon kaappaaminen ja tallentaminen on aina ollut tähtitieteen olennainen osa. Ensimmäinen tähtitieteen detektori oli tietysti silmä, mistä lähtien tähtitiede on tullut pitkän matkaa eteenpäin kohti nykypäivän modernien kaukoputkien huipputeknologian detektoreja. Tässä ESOcastissa, Dr. J uppoutuu sensorien historiaan, joita on käytetty vuosisatojen ajan Universumin tutkimuksessa. Tämä kattaa ensimmäiset teleskoopit, valokuvauslevyt ja CCD:t, joiden kehittämisessä ESO on ollut apuna viimeisten vuosikymmenten aikana. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

15. kesäkuuta 2017: ESO:n myöntämän AstroCamp 2017 avustusten voittajat on nyt valittu yli sadan hakijan joukosta. Hakemuksia tuli tusinasta eri maasta. ESO on iloinen saadessaan ilmoittaa, että ESO:n avustuksen voittaja oli Eva Forrest Yhdistyneestä Kuningaskunnasta. Hakemusten taso oli erittäin kova ja vaihteli innokkaista tulevaisuuden tutkijoista ja insinööreistä, ketkä olivat halukkaita osallistumaan leirille. ESO:n avustus kattaa leirin kaikki kulut ja antaa näin Evalle mahdollisuuden osallistua tälle mahdollisesti uran kannalta tärkeään tapahtumaan. AstroCamp on tähtitieteeseen ja fysiikkaan sitoutunut akateeminen ohjelma, minkä järjestävät Centre for Astrophysics of the University of Porto (CAUP), sekä Institute of Astrophysics and Space Sciences. Leiri pidetään 6.-20. elokuuta 2017 Pohjois-Portugalissa "Centre for Environmental Education and Interpretation of the Corno de Bico Protected Landscape"-keskuksessa. Ohjelma on tarkoitettu lukioikäisille Euroopan Unionin maiden oppilaille jossain vaiheessa lukio-opintojaan ennen yliopisto-opintojen aloittamista. Yli kahden viikon aikana opiskelijat osallistuvat kursseille, joilla käsitellään yleistä suhteellisuusteoriaa, tähtien fysiikkaa, galakseja ja Universumia kokonaisuudessaan. Opiskelijat käyvät Skype-keskusteluja eri maiden tutkijoiden kanssa, ...

15. kesäkuuta 2017: Viimeisin numero ilmaisesta Science in School lehdestä on nyt saatavilla verkossa ja painetussa muodossa. Tämä tieteen opettajille suunnattu eurooppalainen lehti sisältää inspiroivia artikkeleita, hauskoja pelejä ja käytännön opiskelijatöitä jokaisessa numerossa. Sen tavoitteena on tieteen opettamisen edistäminen rohkaisemalla opettajia, tutkijoita ja kaikkia muita tulemaan mukaan Euroopan tiedekasvatuksen pariin. Tämän numeron kohokohtiin kuuluvat: artikkeli siitä miten luonnon rakennelmat inspiroivat tulevaisuuden rakennusten suunnitelmia, haastattelu Nobel-palkinnon voittajan Sir Paul Nursen kanssa, sekä artikkeli siitä miten gravitaatioaaltojen havaitsemiseen vaadittava tarkkuus saavutettiin. Luokkahuoneessa tapahtuviin aktiviteetteihin kuuluvat: sen selvittäminen miten kemiaa ja fysiikkaa käytetään rikosten selvittämisen apuna, sekä aktiviteetti tautien leviämisestä, mikä korostaa matematiikan käytännön sovelluksia. "Science in School"-lehden julkaisee EIROforum, mikä on kahdeksan Euroopan maan tieteellisten tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymä, missä ESO on mukana yhtenä jäsenenä. Lehti käsittelee useiden eri aineiden tieteen opettamista Euroopan eri puolilla korostaen parasta opetusta ja tutkimuksen terävintä kärkeä. Tuleviin numeroihin mukaan tulevia kirjoituksia otetaan erittäin mielellään vastaan sekä erityisiin tieteellisiin aiheisiin perehtyneiltä tutkijoilta, ...

13. kesäkuuta 2017: ESO:n vuosiraportti 2016 on nyt saatavilla. Se esittelee ESO:n monipuolista toimintaa vuoden ajalta. Raportissa on esimerkiksi seuraavaa: ESO:n yksiköiden tutkimuksen kohokohdat ja viimeisimmät tulokset useilta eri tähtitieteen alueilta käsittäen suuren punasiirtymän galaksit ja Maan massaisen planeetan löytymisen elämänmänvyöhykkeeltä Proxima Kentaurin ympäriltä, mikä on meitä lähinnä oleva tähti. ESO:n Chilessä olevien observatorioiden toiminnan kuvaus. Viimeisimmät uutiset Extremely Large Telescope (ELT) ja Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) projekteista. Uutisia ESO:n henkilökunnasta ja rakennuksista sisältäen ALMA residensian ja ESO:n Supernova planetaario ja vierailijakeskuksen. Tuote tulee myytäväksi ESOshopissa.

12. kesäkuuta 2017: ESO:n jättiläisteleskooppiprojektia on kutsuttu European Extremely Large Telescope tai E-ELT:ksi, mutta tämä nimi, mikä oli tarkoittukin väliaikaiseksi on tulemassa epäkäytännölliseksi. Tähän liittyen projektin edetessä nopeasti rakennusvaiheeseen organisaatio on päättänyt ottaa käyttöön lyhyemmän nimen. Sen sijaan, että käytettäisiin nimeä European Extremely Large Telescope, nimi muutetaan yksinkertaisesti ELT:ksi, eli nimenä on lyhyemmin Extremely Large Telescope, mikä onkin maailman suurin silmä taivaalle. Uusi nimi on lyhyempi ja helpompi sanoa, sekä se on osoituksena siitä, että ESO:n kansainvälisten kumppanien lukumäärä kasvaa sekä maiden tasolla, että projektissa mukana olevien kaupallisten kumppanien osalta. Uusi nimi soveltuu myös paremmin siihen, että kaukoputki sijaitsee Chilessä. Vaikka vanhempi materiaali mahdollisesti jatkaakin vanhaa nimeämiskäytäntöä, niin ESO tulee käyttämään uutta nimeä tästä päivämäärästä alkaen ja kannustaa sen käyttämistä kaikessa materiaalissa tulevaisuudessa. Tim de Zeeuw, 12. kesäkuuta 2017

6. kesäkuuta 2017: ESO ja sen Tieteen popularisoinnin verkosto tekevät yhteistyötä tiedekasvatukseen keskittyneen Sterrenlabin ja Astronomical Observatory of the Autonomous Region of the Aosta Valley eli OAVdA:n kanssa järjestääkseen viidennen ESO:n tähtitiedeleirin aiheena etäisyydet Universumissa. Leiri kestää tiistaista 26.12.2017 maanantaihin 1.1.2018 Aosta Valleyssä Italiassa. Leirillä käydään läpi teemaa nimeltään "Universumin etäisyydet" usean eri tähtitieteen session kautta. Nämä käsittävät luentoja, käytännön toiminta-aktiviteetteja, sekä teleskoopeilla ja observatorion laitteilla yöllä tehtäviä havaintoja. Sosiaaliset aktiviteetit, talviurheilu ja ekskursiot tekevät leiristä ikimuistoisen kokemuksen osallistujille. ESO ja OAVdA ovat vastuussa ESO:n tähtitiedeleirin tieteellisestä ohjelmasta ja heidän kautta tulevat luennoitsijat ja muu materiaali yhdessä usean muun kumppanin kanssa. Rekisteröintimaksu on 500€ ja se kattaa täysihoidon Saint Barthélemyn hostellissa, ammattihenkilökunnan valovonnan, kaikki tähtitieteen ja vapaa-ajan aktiviteetit, materiaalit, ekskursiot, sisäiset kuljetukset ja vakuutuksen. Myös linja-autokuljetus observatorion ja lentokentän välillä kuuluu mukaan. Maksu ei kata matkakustannuksia opiskelijan kodin ja Milan Malpensan välillä. Leirille pääsee mukaan maksimissaan 56 lukiolaista iältään 16-18 vuotta (syntyneet vuosina ...