eso1011fi — Tutkimustiedote

Ensimmäinen lauha eksoplaneetta analysoitu

17. maaliskuuta 2010

Tähtitieteilijät ovat löytäneet ensimmäisen ”normaalin” eksoplaneetan, jota voidaan tutkia seikkaperäisesti. Planeetta löydettiin, kun CoRoT-satelliitin ja ESOn HARPS-instrumentin havainnot yhdistettiin toisiinsa. Tämä Corot-9b:ksi nimetty eksoplaneetta kulkee säännöllisin väliajoin auringonkaltaisen tähden editse. Kyseinen tähti sijaitsee 1 500 valovuoden päässä Maasta Käärmeen (lat. Serpens) tähdistön suunnassa.

Kyseessä on normaali, lauha eksoplaneetta, jollaisia tunnetaan jo kymmenittäin. Se on kuitenkin ensimmäinen, jonka ominaisuuksia pystymme tutkimaan seikkaperäisesti. Voidaan jopa puhua eksoplaneettatutkimuksen Rosettan kivestä”, sanoo planeetan löytäneen 60 tähtitieteilijän muodostaman kansainvälisen tutkijaryhmän jäsen Claire Moutou.

Corot-9b on ensimmäinen eksoplaneetta, joka todella on oman aurinkokuntamme planeettojen kaltainen. Planeetta on Jupiterin kokoinen, ja sen kiertorata on samantapainen kuin Merkuriuksella”, havainnosta raportoivan artikkelin pääkirjoittaja Hans Deeg täydentää.

Planeetta koostuu oman aurinkokuntamme jättiläisplaneettojen Jupiterin ja Saturnuksen tavoin pääasiassa vedystä ja heliumista. Siinä voi olla lisäksi jopa 20 Maan massan verran muita elementtejä, kuten vettä ja kiveä korkeissa lämpötiloissa ja paineissa”, kertoo tutkijaryhmän jäsen Tristan Guillot.

Corot-9b kulkee emotähtensä editse Maasta katsoa 95 vuorokauden välein [1]. Tämä ”ylikulkuna” tunnettu ilmiö kestää noin 8 tuntia ja antaa tähtitieteilijöille paljon lisää tietoa planeetasta. Tämä on onnekasta, sillä kaasujättiläisellä on useita samoja piirteitä kuin suurimmalla osalla tähän mennessä löydetyistä eksoplaneetoista [2].

Tekemämme analyysi tuotti Corot-9b:stä enemmän tietoa kuin mitä muista samantyyppisistä eksoplaneetoista on pystytty samaan. Se saattaa avata uusia näkökulmia keski- ja matalalämpöisten planeettojen kaasukehien tarkasteluun. Voimme joutua muuttamaan varsinkin käsitystämme matalan lämpötilan kemiasta”, kertoo artikkelin toinen kirjoittaja Didier Queloz.

Tähän mennessä on löydetty yli 400 eksoplaneettaa, 70 niistä ylikulkumenetelmän avulla. Corot-9b eroaa muista siinä, että se on emotähdestään noin kymmenen kertaa kauempana kuin yksikään toinen tällä menetelmällä löydetyistä planeetoista. Planeetan ilmasto on lisäksi lauha, toisin kuin muilla kyseisillä eksoplaneetoilla. Kaasumaisen pinnan lämpötilan arvellaan vaihtelevan 160 plusasteen ja 20 miinusasteen välillä siten, että päivä- ja yölämpötilojen välillä on vain vähäisiä eroja. Tarkka lämpötila vaihtelee sen mukaan, peittääkö planeetan pintaa heijastava pilvikerros.

Ranskan kansallisen avaruustutkimuskeskuksen CNES:n ohjaama CoRoT-satelliitti [3], löysi planeetan 145 havainnointivuorokauden jälkeen kesällä 2008. Tutkijat saivat lisäksi käyttöönsä menestyksekkäänä eksoplaneettojen paikallistajana tunnetun HARPS-instrumentin tuottamat havainnot. HARPS on ESOn La Sillassa Chilessä sijaitsevaan 3,6-metriseen teleskooppiin liitetty spektrografi, jonka avulla tutkijat onnistuivat mittaamaan myös planeetan massan. Tulos vahvisti, että Corot-9b todellakin on eksoplaneetta, jonka massa on noin 80 % Jupiterin massasta.

Havainto julkistetaan Nature-lehden tämän viikon numerossa.

Lisähuomiot

[1] Planeetan ylikulku tapahtuu, kun taivaankappale kulkee emotähtensä editse ja himmentää osan tähden valosta. Tällainen pimennys muuttaa tähden näennäiskirkkautta, minkä perusteella voidaan laskea planeetan läpimitta. Kun laskelmiin yhdistetään HARPS-spektrografin avulla tehdyt säteisnopeusmittaukset, pystytään päättelemään myös planeetan massa ja tiheys. Tällainen havaintomenetelmien yhdistäminen mahdollistaa kohteen seikkaperäisen tutkimisen. Planeetta soveltuu erityisen hyvin jatkotutkimusten kohteeksi, koska se on ylikulkeva kiertämättä kuitenkaan emotähteään niin läheltä, että se olisi ns. ”kuuma jupiter”.

[2] Lauhat kaasujättiläiset muodostavat suurimman tähän saakka löydettyjen eksoplaneettojen ryhmän.

[3] CoRoT (Convection, Rotation and Transits) -avaruusteleskoopin rakensi CNES Itävallan, Saksan, Espanjan, Belgian, Brasilian sekä Euroopan avaruusjärjestö ESAn tuella. Satelliitti on suunniteltu erityisesti ylikulkevien eksoplaneettojen havainnointiin sekä tähtien seismologian tutkimiseen. Sen tuottamia tuloksia täydentävät lukuisilla maanpäällisillä teleskoopeilla tehtävät havainnot. Näitä ovat muun muassa IAC-80-teleskooppi (Teiden observatorio), CFHT-teleskooppi (Canada-France-Hawaii Telescope, Havaiji), Isaac Newton -teleskooppi (Roque de los Muchachosin observatorio), Wise-observatorio (Israel), LCOGTN-teleskooppiverkoston (Las Cumbres Observatory Global Telescope Network) Faulkes North -teleskooppi (Havaiji) sekä ESOn 3,6-metrinen teleskooppi (Chile).

Lisätietoa

Hankkeen tutkimustulokset on esitelty tällä viikolla Nature-lehdessä julkaistavassa artikkelissa (”A transiting giant planet with a temperature between 250 K and 430 K”), H. J. Deeg et al.

Tutkimusryhmään kuuluvat H.J. Deeg, B. Tingley, J.M. Almenara ja M. Rabus (Instituto de Astrofısica de Canarias, Teneriffa, Espanja), C. Moutou, P. Barge, A. S. Bonomo, M. Deleuil, J.-C. Gazzano, L. Jorda ja A. Llebaria (Laboratoire d'Astrophysique de Marseille, Université de Provence, CNRS, OAMP, Ranska), A. Erikson, Sz. Csizmadia, J. Cabrera, P. Kabath ja H. Rauer (Saksan ilmailu- ja avaruuskeskuksen planeettatutkimuksen instituutti, Berliini, Saksa), H. Bruntt, M. Auvergne, A. Baglin, D. Rouan ja J. Schneider (Observatoire de Paris-Meudon, Ranska), S. Aigrain ja F. Pont (Exeterin yliopisto, Iso-Britannia), R. Alonso, C. Lovis, M. Mayor, F. Pepe, D. Queloz ja S. Udry (Observatoire de l'Université de Genève, Sveitsi), M. Barbieri (Università di Padova, Italia), W. Benz (Universität Bern, Sveitsi), P. Bordé, A. Léger, M. Ollivier ja B. Samuel (Institut d’Astrophysique Spatiale, Université Paris XI, Orsay, Ranska), F. Bouchy ja G. Hébrard (IAP, Pariisi, Ranska), L. Carone ja M. Pätzold (Rheinisches Institut für Umweltforschung an der Universität zu Köln, Saksa), S. Carpano, M. Fridlund, P. Gondoin ja R. den Hartog (ESTEC/ESA, Noordwijk, Hollanti), D. Ciardi (NASA Exoplanet Science Institute/Caltech, Yhdysvallat), R. Dvorak (Wienin yliopisto, Itävalta), S. Ferraz-Mello (Universidade de São Paulo, Brasilia), D. Gandolfi, E. Guenther, A. Hatzes, G. Wuchterl, B. Stecklum (Thüringer Landessternwarte, Tautenburg, Saksa), M. Gillon (University of Liège, Belgia), T. Guillot ja M. Havel (Observatoire de la Côte d’ Azur, Nizza, Ranska), M. Hidas, T. Lister ja R. Street (Las Cumbres Observatory Global Telescope Network, Santa Barbara, Yhdysvallat), H. Lammer ja J. Weingrill (Itävallan tiedeakatemian avaruustutkimuksen instituutti) sekä T. Mazeh ja A. Shporer (Tel Avivin yliopisto, Israel).

ESO (European Southern Observatory, Euroopan eteläinen observatorio) on tähtitieteen keskeinen eurooppalainen hallitustenvälinen organisaatio. Se on tuottavuudella mitattuna maailman johtava tähtitieteellinen observatorio. Sen toimintaa tukee 14 maata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekki. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maassa sijaitsevien tutkimusvälineiden kehittämiseen, rakentamiseen ja toimintaan. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä tärkeitä tieteellisiä havaintoja. ESOlla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. ESOlla on Chilessä kolme huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESOlla on Paranalissa VLT-teleskooppi (Very Large Telescope), maailman kehittynein näkyvän valon aallonpituuksia havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, sekä VISTA, maailman suurin kartoituskaukoputki. ESO on maailman suurimman tähtitieteen alan projektin, täysin uudenlaisen ALMA-teleskoopin, eurooppalainen yhteistyökumppani. ESO suunnittelee 42-metristä E-ELT-teleskooppia (European Extremely Large optical/near-infrared Telescope, eurooppalainen erittäin suuri optinen/lähi-infrapuna-alueen teleskooppi), josta tulee maailman suurin tähtitaivasta tarkkaileva silmä.

Linkit

Yhteystiedot

Katri Koskela
Viestintharjoittelija Suomen Akatemian viestint
Vilhonvuorenkatu 6 PL 99 00501 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@aka.fi

Didier Queloz
Geneva Observatory, University of Geneva
Geneva, Switzerland
Puh.: +41 22 379 2477
Sähköposti: didier.queloz@unige.ch

Hans J. Deeg
Instituto de Astrofísica de Canarias
Tenerife, Spain
Puh.: +34 922 605 244
Matkapuhelin: +34 619 360 054
Sähköposti: hdeeg@iac.es

Claire Moutou
Laboratoire d'Astrophysique de Marseille
Marseille, France
Puh.: +33 4 91 05 59 66
Sähköposti: claire.moutou@oamp.fr

Henri Boffin
ESO La Silla-Paranal/E-ELT Press Officer
Garching, Germany
Puh.: +49 89 3200 6222
Matkapuhelin: +49 174 515 43 24
Sähköposti: hboffin@eso.org

Tämä on ESOn lehdistötiedotteen käännös eso1011.
Bookmark and Share

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1011fi
Nimi:Corot-9b
Facility:ESO 3.6-metre telescope
Science data:2010Natur.464..384D

Kuvat

Artist’s impression of Corot-9b
Artist’s impression of Corot-9b
Englanniksi

Videot

Artist’s impression of Corot-9b
Artist’s impression of Corot-9b
Englanniksi
Artist’s impression of Corot-9b (orbit)
Artist’s impression of Corot-9b (orbit)
Englanniksi
Artist’s impression of Corot-9b (transit)
Artist’s impression of Corot-9b (transit)
Englanniksi

Katso myös