Ilmoitukset

Tilaa uutisia ESO:lta omalla kielelläsi!
Vuoden 2019 fysiikan Nobel palkinto eksoplaneetan löydölle, joka kiertää auringontapaista tähteä
ann19049-fi — Tiedote
Vuoden 2019 fysiikan Nobel palkinto eksoplaneetan löydölle, joka kiertää auringontapaista tähteä
8. lokakuuta 2019: Michel Mayor ja Didier Queloz ovat palkittu vuoden 2019 Nobel palkinnolla fysiikassa, ensimmäisestä eksoplaneetta löydöstään, joka kiertää auringon tapaista tähteä. Mayor, Emeritus professori Geneva Universityllä Sveitsissä ja Queloz, fysiikan professori Cavendish Laboratorylla Cambridgessa, Yhdistyneessä Kuningaskunnassa jakavat palkinnon ”teoistaan ymmärryksessämme universumimme evoluutiossa maapallon tyylisissä kohteissa” James Peeblesin kanssa, Albert Einstein Professor Emeritus of Science, Princenton Universityllä, Yhdysvalloissa. ”ESO on erittäin ylpeä Nobel palkinnosta fysiikassa, joka annettiin Michel Mayorille ja Didier Quelozille, jotka ovat olleet pioneereja uudella tähtiteteen osa-alueella, löytäessään 51 Pegasi b:n ja monia muita eksoplaneettoja sen jälkeen.” Kertoo ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons. ”Yhteistyö, jota ESO viljelee jäsenmaiden tutkimuslaitosten kanssa luodakseen uusia instrumentteja, on avaintekijä mahdollistamaan monet näistä löydöistä. Erityisesti HARPS, joka on ESO:n 3.6-metrinen teleskooppi La Sillan Observatoriolla ja uudempi ESPRESSO Very Large Telescopesssa Paranalilla johtavat maailmaa säteisnopeusmenetelmässä, jossa etsitään planeettoja aurinkokunnan ulkopuolisilta tähdiltä. ESO juhlii kahden sen vahvasti mukana olevan tiedeyhteisön jäsenensä hyvin ansaittua tunnustusta, joka saatiin aikaan hyvin ...
Lue lisää
Breakthrough palkinnon perusfysiikasta sai Event Horizon Telescope Kollaboraatio
ann19043-fi — Tiedote
Breakthrough palkinnon perusfysiikasta sai Event Horizon Telescope Kollaboraatio
9. syyskuuta 2019: The Event Horizon Telescope (EHT) kollaboraatio, joka sai otettua ensimmäisen kuvan mustasta aukosta, on saanut vuoden 2020 Breakthrough Prize in Fundamental Physics -palkinnon tunnustuksena tästä saavutuksesta. Lopputulos saavutettiin käyttämällä maapallon laajuudelta kahdeksaa eri radioteleskooppia ryhmittymänä, joista kahdessa ESO on tärkeänä yhteistyökumppanina: Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) ja Atacama Pathfinder Experiment (APEX). Kolme tämänhetkistä ja äskettäistä ESO työntekijää ovat tutkijoiden joukossa, jotka jakavat keskenään palkinnon. ALMA ja APEX teleskoopit [1][2] sijaitsevat Chilessä, olivat välttämättömiä tämän ennennäkemättömän resoluution tarvinneessa läpimurrossa. Suuri yhdistetty valon keräyspinta-ala ALMA:n antenneissa teki ALMA:sta huomattavasti herkimmän havaintolaitteen EHT:ssä ja täten avainelementin koko kokonaisuudessa, mahdollistaen EHT:n nappaavan jopa 10 kertaa heikompia signaaleja. The Breakthrough Prize Foundation järjestö ja sen perustaneet sponsorit — Sergey Brin, Priscilla Chan and Mark Zuckerberg, Ma Huateng, Yuri and Julia Milner, ja Anne Wojcicki — julkistivat palkinnon astrofysiikasta 5. Syyskuuta 2019. Kollaboraation johtaja Shep Doeleman Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics -keskuksesta vastaanotti palkinnon kollaboraation puolesta seremoniassa, ...
Lue lisää
Science in School: numero 47 on nyt saatavilla
ann19041-fi — Tiedote
Science in School: numero 47 on nyt saatavilla
2. elokuuta 2019: Maksuttoman lehden Science in School tuorein numeron on nyt saatavilla verkossa ja tulosteena. Tämä eurooppalainen lehti tiedeopettajille tarjoaa tuoreinta tietoa huipputieteestä, tiedekoulutuksen opetusmateriaaleja ja projekteja, innostavien tiedemiesten ja opettajien haastatteluja, arvosteluja kirjoista ja muista resursseista sekä monia muita hyödyllisiä resursseja tiedeopettajille. Se pyrkii edistämään tiedeopetusta kannustamalla yhteydenpitoa opettajien, tiedemiesten ja kaikkien muiden Euroopan tiedeopetuksessa vaikuttavien kesken. Lehti juhlistaa alkuainetaulukon, eli jaksollisen järjestelmän kansainvälistä juhlavuotta ja tässä numerossa perehdytään naistutkijoihin, jotka vaikuttivat jaksolliseen järjestelmään. Lisäksi numerossa käsiteellään sitä, miltä jaksollinen järjestelmä olisi voinut näyttää. Lehden EIRO -uutisosiossa lukijat kutsutaan seuraamaan astronautti Luca Parmitanoa hänen tutkimusretkellään avaruudessa ISS:llä. Opetus aktiviteetit sisältävät: kokeita ymmärtääkseen avainasioita avaruustieteestä; tietokilpailun eri alkuaineiden ominaisuuksista; yksityiskohtaisen selostuksen miten erottaa eri pigmenttejä lehdistä käyttämällä kromatografiaa; ja ohjeita kuinka tehdä hauskoja temppuja kolikoilla ja samalla selittää ilmiöt fysiikan avulla. "Science in School"-lehden julkaisee EIROforum, mikä on kahdeksan Euroopan maan tieteellisten tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymä, missä ESO on mukana yhtenä jäsenenä. Lehti käsittelee ...
Lue lisää
ESO tähtitieteilijä sai vuoden 2019 tutkimus ja kehitys Sparlamento palkinnon
ann19038-fi — Tiedote
ESO tähtitieteilijä sai vuoden 2019 tutkimus ja kehitys Sparlamento palkinnon
17. heinäkuuta 2019: ESO tähtitieteilijä Paolo Padovani on saanut palkinnon nimeltä “Sparlamento Prize in Research and Development 2019” hänen kontribuutiostaan Italian tähtitieteen erinomaisessa kehityksessä. Seremonia pidettiin 5. Heinäkuuta 2019, Italian Parlamenttitalolla Roomassa — ensimmäistä kertaa koskaan tähtitieteellinen seremonia pidettiin kyseisessä rakennuksessa. Paolo Padovani tutkii aktiivisten galaksien ytimiä (AGN), käyttäen dataa koko elektromagneettisen spektrin alueelta, todella pitkän etäisyyden radiotutkimuksista ja neutriino tähtitieteestä. Ensimmäisen vuonnaan ESO:ssa hän johti organisaation osallisuudessa Virtual Observatoryyn ja vuodesta 2011 hän on työskennellyt ELT Tiede toimistossa Tiede johtajana. Palkintoseremonia tällä uudelle palkinnolle organisoitiin Sparlamenton toimesta ja tapahtuma sisälsi esitelmiä Padovanilta ESO:sta ja Extremely Large Telescopesta (ELT), jossa hän korosti Italian osuutta projektissa. Hän myös luennoi ”Neutriinoista supermassiivisista mustista aukoista: uusi ikkuna universumiimme”, joka liittyy löytöön kaukaisista korkeanenergian neutriinoiden lähteistä. Valmistuessaan ELT tulee olemaan “maailman suurin silmä tähtitaivaalle”, iskien suurimpiin aikamme tähtitieteen haasteisiin. Italian teollisuus ja tähtitieteilijät ovat osana ELT:n kehityksessä. Esimerkiksi suurimman maanpäällisellä teleskoopilla koskaan tehdyn rakennusprojektin kilpailutuksen voitti Italialainen ...
Lue lisää
Entinen ESO tähtitieteilijä ja instrumentti divisioonan johtaja Guy Monnet voittaa vuoden 2019 Tycho Brahe Medalin
ann19036-fi — Tiedote
Entinen ESO tähtitieteilijä ja instrumentti divisioonan johtaja Guy Monnet voittaa vuoden 2019 Tycho Brahe Medalin
20. kesäkuuta 2019: ESO:lla on kunnia ilmoittaa, että tämän vuoden Tycho Brahe Medal -palkinnon on saanut Prof. Guy Monnet, joka on entinen ESO tähtitieteilijä ja instrumentti divisioonan johtaja. Mitalin antoi European Astronomical Society (EAS), joka huomioi “kehityksen tai hyötykäytön Eurooppalaisissa instrumenteissa tai suurien edistysaskelten tekemisessä vastaavanlaisissa instrumenteissa”. Aloittaen työnsä vuonna 1995 ESO:lla Prof. Monnet teki 15 vuoden uran ESO:lla, jonka aikana hän vaikutti suuresti asioihin, joista hänet mm. palkittiin tällä palkinnolla. Mitali erityisesti huomioi hänen perusteellisen vaikutuksen 3d spektrografian käytön optisilla ja infrapuna teleskoopeilla ja hänen kansainvälisen johtajuuden instrumentti ohjelmissa suurilla observatorioilla. Molemmat näistä saavutuksista ovat demonstroituna hänen työssään ESO:lla ja ensimmäinen instrumentti divisioonan johtajana hän valvoi ensimmäisen sukupolven Very Large Telescope (VLT) teleskoopin valmistumista, joka on suurin ja kaikista kunnianhimoisin instrumentti ohjelma missään maanpäällisellä observatoriolla. VLT on myös isännöinyt suurimman määrän integroituja kenttäyksiköitä, mitä mikään observatorio on koskaan saavuttanut, Prof. Monnetin vaikutus tähän saavutukseen on ollut suuri. Prof. Monnet on myös vaikuttanut ...
Lue lisää
Mielenkiintoisia testejä auringon pimennyksen aikana La Sillassa
ann19031-fi — Tiedote
Mielenkiintoisia testejä auringon pimennyksen aikana La Sillassa
10. kesäkuuta 2019: 2 heinäkuuta 2019 täydellinen auringonpimennys on nähtävillä ESO:n La Sillan observatoriolla Chilessä. Tämän harvinaisen tähtitieteellisen tapahtuman juhlistamiseksi La Silla avaa ovensa tuhannelle vierailijalle. Observatorion normaalit asukkaat jäävät myös paikalle tekemään tähtitieteen havaintoja käyttäen hyödyksi La Sillan erinomaista sijaintia ja paikalla olevia laitteita uusilla tavoilla, luoden harvinaislaatuisia mahdollisuuksia auringonpimennyksen ansiosta. ESO on hyväksynyt seitsemän hakemusta tähtitieteellisiin havaintoihin joko tutkimuksellisiin tai tiedotustoimintaan auringonpimennyksen aikana. Jotkut ryhmistä käyttävät jo paikalla olevia teleskooppeja La Sillassa, kuten mm. NTT, ExTrA, TAROT ja REM, sekä muita väliaikaisia asetelmia, jotka hyödyntävät La Sillan infrastruktuuria ja resursseja. Auringonpimennysten hyödyntämisellä tähtitieteen havainnoinnissa on jo pitkä historia ja sillä on tutkittu mm. auringon ilmakehää, sekä esimerkiksi kuuluisaa vahvistusta yleisestä suhteellisuusteoriasta vuonna 1919, jonka teki Eddington. On kuitenkin hyvin harvinaista, että täydellinen auringonpimennys tapahtuu olemassa olevan observatorion kohdalle, jossa on suuria teleskooppeja — itse asiassa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana tämä mahdollisuus on tapahtunut vain kaksi kertaa: vuonna 1961 L’Observatoire de Haute-Provencessa ...
Lue lisää