Viikon kuva

Subscribe to receive news from ESO in your language!
potw1722-fi — Viikon kuva
Galaktista sydäntä vartioimassa
29. toukokuuta 2017: ESO:n 3.6 metrin teleskooppi ja Coudé-aputeleskooppi kohoavat korkealle, kuin vartioiden kotigalaksimme sydäntä, tässä tyrmäävässä ultrateräväpiirron valokuvassa Chilen Atacaman autiomaan eteläisellä rajalla sijaitsevalta La Sillan observatoriolta. ESO:n 3.6 metrin teleskooppi on kokenut useita päivityksiä sitten 1976 tapahtuneen käyttöönottonsa, kuten uuden apupeilin asentamisen, mikä mahdollisti teleskoopin pysymisen yhtä tehokkaana ja tuotteliaana kuin ennekin. Vuodesta 2008 lähtien teleskooppiin on ollut kytkettynä HARPS-spektrografi, joka on maailman tarkin eksoplaneettojen metsästäjä. HARPS, eli High Accuracy Radial velocity Planet Searcher (korkealla tarkkuudella radiaalinopeutta mittaava planeettojen etsijä), on menestyksekkäin tähänastisista alhaisen massan eksoplaneettojen etsijöistä. Käytöstä jo poistettu 1.4 metrin Coudé-aputeleskooppi (CAT) sijaitsee pienemmässä kupolissa 3.6 metrin teleskoopin oikealla puolella. Toiminnassa ollessaan teleskoopin valo johdettiin 3.6 metrin Coudé Echelle-hilaspektrometriin valotunnelin kautta, mikä tässä valokuvassa näyttää yhdistävän nämä kaksi laitteistoa. Täysin tietokoneohjattua CAT:ia käytettiin moniin eri tyyppisiin tähtitieteellisiin havaintoihin, kuten ikivanhojen tähtien iän mittaamiseen. Paikallaan 2400 metriä merenpinnan yläpuolella ja sijaitessaan kaukana valosaasteen lähteistä, ESO:n 3.6 metrin teleskoopilla on erinomaiset ...
Lue lisää
potw1714-fi — Viikon kuva
Kevätsiivous vauvaikäisessä tähtijärjestelmässä
3. huhtikuuta 2017: Tämä kuva esittää pölykiekkoa, joka ympäröi nuorta, yksinäistä tähteä HD 169142. ALMA (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) kuvasi kiekon korkealla erotuskyvyllä havaiten heikkoja signaaleja millimetrin kokoluokan pölyhiukkasista, joista kiekko koostuu. Selvät renkaat ovat tiheitä pölynauhoja, joita erottavat syvät vaot. ALMA:n terävät silmät, jotka on optimoitu kylmän kaasun ja pölyn tutkimiseen HD 169142:n kaltaisissa järjestelmissä, ovat paljastaneet monien varhaislapsuutta elävien aurinkokuntien rakenteista samanlaisia aukkoja ja vakoja. Niiden selittämiseksi on ehdotettu erilaisia teorioita, kuten magneettisen rotaatioepätasapainon aiheuttama turbulenssi tai pölyhiukkasten yhdistyminen, mutta kaikkein todennäköisin selitys näille teräväpiirteisille vaoille on, että ne ovat jättimäisten protoplaneettojen kaivertamia. Aurinkokuntien muodostuessa kaasu ja pöly kerääntyvät yhteen muodostaen planeettoja. Nämä planeetat suorittavat sitten kiertoratojensa kevätsiivouksen, puhdistaen ne kaasusta ja pölystä ja paimentaen jäljelle jäävän aineen selkeiksi vanoiksi. Kuvassa nähtävät syvät vaot sopivat yhteen useiden protoplaneettojen läsnäolon kanssa – ja tämä löytö on samansuuntainen muiden tästä järjestelmästä optisten ja infrapuna-aallonpituuksilla tehtyjen tutkimusten kanssa. Tällaisten pölyisten protoplaneettakiekkojen havaitseminen ALMA:lla antaa ...
Lue lisää
potw1712-fi — Viikon kuva
Prototähti säihkyy ja muotoilee tähtilastentarhaansa
20. maaliskuuta 2017: Tämä ALMA-laitteistolla (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) Chilessä otettu kuva näyttää hehkuvaa pölyä protoklusteri NGC 6334I:n sisällä. Tutkimalla tätä tähtiä synnyttävää pilveä Kissankäpäläsumussa (NGC 6334) sekä ALMA:lla että Havaijilla sijaitsevalla SMA-laitteistolla (Submillimeter Array), tähtitieteilijät pystyivät havaitsemaan, että jotain dramaattista oli tapahtunut, muuttaen täysin tämän tähtien lastentarhan yllättävän lyhyessä ajassa. Tiedetään, että nuoret tähdet muodostuvat protoklusterien sisällä, kun kaasua sisältävät taskut tulevat niin tiheiksi, että ne alkavat luhistua kokoon oman painovoimansa vaikutuksesta. Syntyvien tähtien ympärille muodostuu ajan kuluessa pöly- ja kaasukiekkoja, jotka syöttävät ainetta tähtien pinnoille auttaen niitä kasvamaan. Tämä uusi ALMA:n kuva näyttää kuitenkin massiivisen, syvälle pölyn täyttämän tähtilastentarhansa uumeniin käpertyneen prototähden, joka on suuren kasvupyrähdyksen vallassa, minkä on todennäköisimmin laukaissut sen pinnalle putoava suuri kaasuvyöry. Sitä ruokkivan uuden materiaalin ansiosta prototähti loistaa 100 kertaa kirkkaammin kuin ennen. Tämän purkauksen löytäminen tukee teoriaa, jonka mukaan nuoret tähdet voivat käydä läpi intensiivisiä kasvupyrähdyksiä, jotka muovaavat myös niiden ympäristöä.
Lue lisää
potw1711-fi — Viikon kuva
ALMA kurkistaa tähtilastentarhojen ytimiin
13. maaliskuuta 2017: Suuret spiraaligalaksit tuntuvat saavan kaiken huomion loistavan hohtavilla haaroillaan, mutta epäsäännöllinen sauvakääpiögalaksi NGC 6822 todistaa, että säännölliset spiraalit eivät hallitse galaktista kauneutta. Myös Barnardin galaksiksi kutsuttu NGC 6822 sijaitsee Jousimiehen (Sagittarius) tähdistössä noin 1,6 miljoonan valovuoden päässä ja on pullollaan rikkaita tähtienmuodostumisalueita. Tämä uusi kuva on komposiitti ESO:n La Sillan observatorion 2.2 metrin MPG/ESO-teleskoopin Wide Field Imager -havaintolaitteella tehdyistä vanhemmista havainnoista ja uudesta ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) kokoamasta havaintoaineistosta. ALMA:n havaitsemat alueet on korostettu kuvassa ja nähdään tässä hyvin yksityiskohtaisesti. ALMA:n havainnot paljastavat tähtiä muodostavien kaasupilvien rakenteen ennennäkemättömällä tarkkuudella. Oman galaksimme havainnot ovat paljastaneet, että tähdet muodostuvat valtavien molekylaarisen vedyn pilvien tiheissä ytimissä, jotka ovat ainoita paikkoja joissa kaasu voi saavuttaa riittävän kylmän lämpötilan luhistuakseen oman painovoimansa alla. Nämä olosuhteet edesauttavat myös muiden molekyylien, kuten hiilimonoksidin, muodostumista, jotka ovat välttämättömiä työkaluja tähtitieteilijöille galaktisen molekylaarisen vetykaasun havaitsemiseen. Aivan viime aikoihin asti tähtitieteilijät kykenivät havaitsemaan tähtienmuodostumisalueita vain Linnunradassa, mutta nyt ALMA:n ...
Lue lisää
Tulos 1 - 20 / 477
Lähetä meille kommentteja!
Subscribe to receive news from ESO in your language
Accelerated by CDN77