eso1020fi — Valokuvan julkistus

Uusi esteetön näkymä maineikkaaseen spiraaligalaksiin

19. toukokuuta 2010

ESO on julkaissut uuden kauniin kuvan läheisestä Messier 83 -galaksista. Kuva on otettu ESOn Paranalin-observatoriossa Chilessä sijaitsevaan VLT-teleskooppiin (Very Large Telescope) liitetyllä HAWK-I-kameralla. Tämä infrapuna-alueen kuva on mainio osoitus kameran suorituskyvystä: se on yksi tarkimmista ja yksityiskohtaisimmista kuvista, joita Messier 83 -galaksista on koskaan saatu maan pinnalta käsin.

Messier 83 -galaksi (eso0825) sijaitsee noin 15 miljoonan valovuoden päässä Vesikäärmeen (lat. Hydra) tähdistössä. Galaksin läpimitta on noin 40 000 valovuotta, eli se on suuruudeltaan vain 40 prosenttia Linnunradan koosta. Se on kuitenkin monessa suhteessa hyvin samanlainen kuin kotigalaksimme. Spiraalihaarojen muoto on kummassakin sama, ja molempien ytimen läpäisee tähdistä muodostuva sauva. Tähtitieteilijät tuntevat Messier 83:n lukuisista supernovista, valtavista räjähdyksistä, joihin joidenkin tähtien elinkaari päättyy. Messier 83:sta on viime vuosisadan kuluessa löydetty kuusi supernovaa. Niin monta on löydetty vain yhdestä muusta galaksista. Messier 83 on ilman supernoviaankin eräs kirkkaimmista lähigalakseista. Sen voi erottaa jopa tavallisella kiikarilla.

Messier 83 -galaksia havainnoitiin spektrin infrapuna-aallonpituuksilla ESOn VLT-teleskooppiin (Very Large Telescope) liitetyn tehokkaan HAWK-I-kameran [1] avulla. Suurin osa Messier 83:a peittävästä pölystä muuttuu infrapunavalossa läpinäkyväksi. Kierteishaarojen kuumia nuoria tähtiä ympäröivä kaasu hehkuu myös infrapunakuvissa himmeämpänä. Galaksin rakenne ja valtaisat tähtiparvet erottuvat tämän ansiosta paljon aiempaa paremmin. Esteetön näkymä on tärkeä etenkin tähtitieteilijöille, jotka etsivät nuorten tähtien muodostamia tähtijoukkoja, joista monet sijaitsevat galaksin runsaspölyisten alueiden uumenissa. Havaintojen yhtenä keskeisenä tieteellisenä tavoitteena oli juuri näiden tähtijoukkojen tarkastelu [2]. HAWK-I-kameran terävä kuva taltioi galaksin sisältä paljon aiempaa enemmän tähtiä.

VLT-teleskoopin suuri peili yhdistettynä kameran laajaan kuvakenttään ja suureen herkkyyteen sekä ESOn Paranalin-observatorion erinomaisiin havainto-olosuhteisiin tekee HAWK-I-kamerasta yhden maailman tarkimmista lähi-infrapuna-alueen kuvannuslaitteista. Tähtitieteilijät jonottavat innokkaasti mahdollisuutta päästä käyttämään tätä vuodesta 2007 saakka toiminnassa ollutta kameraa (eso0736), joka tuottaa parhaita maan pinnalta saatavia infrapunakuvia öisestä tähtitaivaasta.

Lisähuomiot

[1] HAWK-I on kirjainlyhenne sanoista High-Acuity Wide-field K-band Imager. Lisätietoja kameran teknisistä ominaisuuksista löytyy ESOn aiemmin julkaisemasta lehdistötiedotteesta (eso0736).

[2] Kuvassa käytetyn aineiston hankki Mark Gielesin (Cambridgen yliopisto) ja Yuri Beletskyn (ESO) vetämä tutkijaryhmä. Vaativan aineistokäsittelyn suoritti Mischa Schirmer (Bonnin yliopisto).

Lisätietoa

ESO (European Southern Observatory, Euroopan eteläinen observatorio) on tähtitieteen keskeinen eurooppalainen hallitustenvälinen organisaatio. Se on tuottavuudella mitattuna maailman johtava tähtitieteellinen observatorio. Sen toimintaa tukee 14 maata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekki. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maassa sijaitsevien tutkimusvälineiden kehittämiseen, rakentamiseen ja toimintaan. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä tärkeitä tieteellisiä havaintoja. ESOlla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. ESOlla on Chilessä kolme huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESOlla on Paranalissa VLT-teleskooppi (Very Large Telescope), maailman kehittynein näkyvän valon aallonpituuksia havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, sekä VISTA, maailman suurin kartoituskaukoputki. ESO on maailman suurimman tähtitieteen alan projektin, täysin uudenlaisen ALMA-teleskoopin, eurooppalainen yhteistyökumppani. ESO suunnittelee 42-metristä E-ELT-teleskooppia (European Extremely Large optical/near-infrared Telescope, eurooppalainen erittäin suuri optinen/lähi-infrapuna-alueen teleskooppi), josta tulee maailman suurin tähtitaivasta tarkkaileva silmä.

Yhteystiedot

Katri Koskela
Viestintharjoittelija Suomen Akatemian viestint
Vilhonvuorenkatu 6 PL 99 00501 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@aka.fi

Richard Hook
ESO
Garching, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Sähköposti: rhook@eso.org

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1020.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1020fi
Nimi:M 83
Tyyppi:• Local Universe : Galaxy : Type : Spiral
• X - Galaxies
Facility:Very Large Telescope

Kuvat

The classic spiral Messier 83 seen in the infrared with HAWK-I
The classic spiral Messier 83 seen in the infrared with HAWK-I
Englanniksi
Highlights of the HAWK-I infrared image of Messier 83
Highlights of the HAWK-I infrared image of Messier 83
Englanniksi
An infrared/visible comparison view of Messier 83
An infrared/visible comparison view of Messier 83
Englanniksi
The sky around Messier 83
The sky around Messier 83
Englanniksi

Videot

Zooming in on the HAWK-I infrared view of Messier 83
Zooming in on the HAWK-I infrared view of Messier 83
Englanniksi
Panning across Messier 83 in the infrared
Panning across Messier 83 in the infrared
Englanniksi
Visible/infrared cross-fades of Messier 83
Visible/infrared cross-fades of Messier 83
Englanniksi

Katso myös