Lehdistötiedote

Kaunis esimerkki tähtikoristelusta

18. toukokuuta 2016

Tässä ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) ottamassa kuvassa loistavien sinisten tähtien valo virittää tähtienmuodostuksesta hiljan ylijäänyttä kaasua. Tuloksena on hätkähdyttävän värikäs, nimellä LHA 120-N55 tunnettu emissiosumu, jossa tähtiä koristaa hohtavan kaasun vaippa. Tähtitieteilijät tutkivat näitä kauniita kuvaelmia selvittääkseen uusien tähtien kehittymisalueiden olosuhteita.

LHA 120-N55, tai N55, kuten sitä yleensä kutsutaan, on hohtava kaasupilvi Suuressa Magellanin pilvessä (LMC), joka on Linnunradan satelliittigalaksi noin 163 000 valovuoden etäisyydellä. N55 sijaitsee jättimäisen kuoren eli minellä LMC 4 tunnetun superkuplan sisällä. Usein satojen valovuosien kokoiset superkuplat muodostuvat, kun vast'ikään muodostuneiden tähtien hurjat tähtituulet ja supernovaräjähdysten shokkiaallot toimivat yhdessä puhaltaen pois suurimman osan niitä alunperin ympäröineestä kaasusta ja tomusta muodostaen valtavia kuplan muotoisia onkaloita.

Materia, josta N55 muodostui, selvisi kuitenkin pienenä jäännöskaasun ja -tomun pesäkkeenä. Se on nykyään erillinen kaasusumu superkuplan sisällä ja kirkkaiden sinisten ja valkoisten tähtien muodostama, nimellä LH 72 tunnettu ryhmä onnistui myös muodostumaan satoja miljoonia vuosia superkuplan alunperin puhaltamien tapahtumien jälkeen. Joukon LH 72 tähdet ovat vain joitakin miljoonia vuosia vanhoja, joten niillä ei ollut osuutta N55:n ympärillä olevan avaruuden tyhjentämisessä. Sen sijaan tähdet edustavat alueen tähtiensynnyn toista kierrosta.

Viimeaikainen uuden tähtipopulaation ilmestyminen selittää myös tähtiä tässä kuvassa ympäröivät eloisat värit. Mahtavien sinivalkoisten tähtien voimakas valo riistää läheisten, N55:n vetyatomien elektronit saaden kaasun hohtamaan luonteenomaista vaaleanpunaista valoa näkyvän valon aallonpituudella. Tähtitieteilijät tunnistavat tämän hohtavan vetykaasun paljastavan tunnusmerkin kautta galaksien tuoreen tähtiensynnyn tunnusmerkkinä.

Siinä missä tilanne vaikuttaa rauhalliselta N55:n tähtienmuodostusalueessa nykyään, merkittäviä muutoksia on tulossa. Useiden miljoonien vuosien kuluttua jotkin ryhmän LH 72 massiivisista ja kirkkaista tähdistä räjähtävät supernovina levittäen ympäriinsä N55:n sisällön. Itse asiassa superkuplan sisälle puhaltuu kupla ja tähtien lopun ja uuden alun kiertokulku jatkuu tässä kotigalaksimme läheisessä naapurissa.

Tämä uusi kuva otettiin käyttäen ESO:n VLT-teleskoopin FORS2-havaintolaitetta (FOcal Reducer and low dispersion Spectrograph). Se otettiin osana ESO:n Cosmic Gems -ohjelmaa (kosmiset jalokivet), joka on koulutuksen ja viestinnän tarkoituksiin perustettu viestintähanke, joka tuottaa kuvia kiinnostavista, arvoituksellisista tai viehättävistä kohteista käyttäen ESO:n teleskooppeja. Ohjelma käyttää teleskooppiaikaa, jota ei voida käyttää tieteellisiin havaintoihin. Kaikkea kerättyä havaintoaineistoa voidaan käyttää myös tieteellisiin tarkoituksiin ja se on tähtitieteilijöiden saatavilla ESO:n tiedearkiston kautta.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista E-ELT -teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Sähköposti: rareko@utu.fi

Pasi Nurmi
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Matkapuhelin: +358 440 121 971

Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1616.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1616fi
Nimi:LHA 120-N 55
Tyyppi:Local Universe : Nebula : Type : Star Formation
Facility:Very Large Telescope
Instruments:FORS2

Kuvat

The glowing gas cloud LHA 120-N55 in the Large Magellanic Cloud
The glowing gas cloud LHA 120-N55 in the Large Magellanic Cloud
Englanniksi
LHA 120-N55 in the constellation of Dorado
LHA 120-N55 in the constellation of Dorado
Englanniksi

Videot

Zooming in on the glowing gas cloud LHA 120-N55 in the Large Magellanic Cloud
Zooming in on the glowing gas cloud LHA 120-N55 in the Large Magellanic Cloud
Englanniksi
Close-up view of the glowing gas cloud LHA 120-N55 in the Large Magellanic Cloud
Close-up view of the glowing gas cloud LHA 120-N55 in the Large Magellanic Cloud
Englanniksi