Lehdistötiedote

Kosminen lentävä lepakko

ESO:n 'kosmiset jalokivet'-ohjelman kuva kosmisen lepakon pölyisistä pilvistä

14. maaliskuuta 2019

Tämä kosminen lepakko piileksii Orionin yhdessä pimeimmistä paikoista. Se levittää utuiset siipensä tähtien väliseen avaruuteen kahden tuhannen valovuoden etäisyydellä. Se saa valonsa sen ytimessä sijaitsevista nuorista tähdistä. Se on liian himmeä eroittuakseen paljaalla silmällä, mutta NGC 1788 paljastaa toistaiseksi yksityiskohtaisimmat pehmeät värinsä tässä ESO:n VLT-teleskoopin kuvassa.

ESO:n VLT-teleskooppi on saanut otettua väläyksen hauraasta sumusta NGC 1788, minkä lempinimi on kosminen lepakko. Se piileskelee Orionin tähdistön pimeimmissä sopukoissa. Tämä lepakon muotoinen heijastussumu ei lähetä itse valoa, vaan se saa valonsa sen ytimessä olevasta nuorten tähtien joukosta, mikä näkyy juuri ja juuri pölypilven läpi. Tieteelliset havaintolaitteet ovat huimasti kehittyneet siitä kun NGC 1788 havaittiin ensimmäisen kerran ja tämä VLT:n yksityiskohtainen kuva on kaikkein yksityiskohtaisin kuva mitä siitä on koskaan otettu.

Vaikka tämä aavemainen Orionin sumu vaikuttaa olevan eristyksissä muista kosmisista kohteista, tähtitieteilijät uskovat että sen muotoon ovat vaikuttaneet sen takana olevista massiivisista tähdistä peräisin olevat tähtituulet. Nämä polttavan kuumat plasmavirrat ovat peräisin tähtien ylemmistä kerroksista ja ne kulkevat uskomattomilla nopeuksilla. Tämä muuttaa kosmisen lepakon piilossa olevien tähtien ympärillä olevan sumun rakennetta.

NGC 1788:n havaitsi ensimmäisen kerran saksalais-englantilainen tähtitieteilijä William Herschel, ketä sisällytti sen luetteloon, mikä toimi myöhemmin yhden kaikkein tärkeimmän syvän taivaan kohteiden luettelon New General Catalogue (NGC) [1] pohjana. ESO:n La Silla observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppi oli jo ottanut hyvän kuvan tästä pienestä ja himmeästä sumusta, mutta tämä uusi näkymä jättää sen pölyverhon taakse. Tämän hyvin yksityiskohtaisen kuvan lentoon jäätyneestä kosmisen lepakon pölyisistä siivistä otti yksi ESO:n monipuolisimmista instrumenteista nimittäin FOcal Reducer and low dispersion Spectrograph 2 eli FORS2.

FORS2-instrumentti on kiinni Antussa, mikä on yksi VLT:n 8.2-metrin teleskoopeista Paranal observatoriolla. Se pystyy havaitsemaan laajoja taivaanalueita erittäin suurella tarkkuudella ja se on erittäin haluttu laite ESO:n maailman parhaiden tieteellisten instrumenttien joukossa. FORS2 aloitti toimintansa 20 vuotta sitten ja siitä on tullut “instrumenttien linkkuveitsi”. Tämän lempinimen pohjalla on sen ainutlaatuinen toimintojen monipuolisuus [2]. FORS2:n monipuolisuus ulottuu pelkän tieteellisen käytön ulkopuolelle, nimittäin sillä voidaan ottaa hyvin näyttäviä ja tarkkoja kuvia, mikä tekee siitä erinomaisen ja käyttökelpoisen työkalun tieteen popularisoinnille.

Tämä kuva otettiin osana ESO:n 'kosmiset jalokivet'-ohjelmaa, mikä on ESO:n teleskooppien ottamien kuvien popularisointihanke mielenkiintoisista, arvoituksellisista ja visuaalisesti näyttävistä kohteista opetuksen ja tieteen popularisoinnin tarpeisiin. Ohjelmassa käytetään sellaista teleskooppiaikaa, mitä ei voida käyttää tieteellisiin havaintoihin ja FORS2:n avulla saadaan otettua huimia kuvia yötaivaan näyttävimmistä kohteista kuten tämä arvoituksellinen heijastussumu. Nämä kuvat tallennetaan ESO:n tieteelliseen arkistoon siltä varalta, jos näitä kuvia käytetään myös tieteellisiin tarkoituksiin myöhemmin tulevaisuudessa.

Lisähuomiot

[1] Vuonna 1864 John Herschel julkaisi General Catalogue of Nebulae and Clusters katalogin, mikä perustui kattaviin luetteloihin ja se sisälsi tietoja yli viidestä tuhannesta arvoituksellisesta syvän taivaan kohteesta. Kaksikymmentä neljä vuotta myöhemmin John Louis Emil Dreyer laajensi luetteloa ja hän julkaisi New General Catalogue of Nebulae and Clusters of Stars (NGC) katalogin, mikä on hyvin kattava kokoelma hämmästyttäviä syvän taivaan kohteita.

[2] Sen lisäksi, että FORS2 pystyy havaitsemaan laajoja taivaan alueita suurella tarkkuudella, se voi myös mitata useiden kohteiden spektrin ja analysoimaan kohteiden valon polarisaatiota. FORS2:n tuottama data on yli sadan tieteellisen julkaisun pohjalla joka vuosi.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja ylivoimaisesti maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta, joiden lisäksi Chile toimii laitteistojen sijoitusmaana ja Australia strategisena kumppanina. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) ja siihen liittyvä, maailmanlaajuisesti johtava VLTI-interferometri, sekä kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja VST-teleskooppi näkyvän valon aallonpituuksilla. ESO on myös merkittävä kumppani kahdessa Chajnantorin laitteistossa, APEX-teleskoopissa ja ALMA-teleskoopissa, joka on maailman suurin tähtitieteellinen projekti. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista ELT-teleskooppia (Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Calum Turner
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6670
Sähköposti: pio@eso.org

Pasi Nurmi (press contact Suomi)
ESO Science Outreach Network and University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Email: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1904.

Usage of ESO Images, Videos, Web texts and Music
Are you a journalist? Subscribe to the ESO Media Newsletter in your language.