Lehdistötiedote

Pääseekö Hayabusa2 pinnalle? Uuden tutkimuksen mukaan luotaimen kohteena oleva asteroidi on luultua pienempi ja pyörii nopeammin

18. syyskuuta 2025

Tähtitieteilijät ovat käyttäneet ympäri maailmaa sijaitsevia observatorioita, mukaan lukien Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope -kaukoputkea (ESO:n VLT), tutkiakseen asteroidi 1998 KY26:tta. Tutkimukset ovat paljastaneet, että asteroidi on lähes kolme kertaa pienempi ja pyörii paljon nopeammin kuin aiemmin on luultu. Asteroidi on Japanin Hayabusa2-pidennetyn tehtävän kohteena vuonna 2031. Uudet havainnot antavat hankkeelle tärkeää tietoa asteroidilla toimimisesta vain kuusi vuotta ennen, kuin luotain kohtaa asteroidi 1998 KY26:n.

"Havaitsimme, että kohde on täysin erilainen kuin aiemmin on kuvattu", kertoo tähtitieteilijä Toni Santana-Ros, espanjalaisen Alicanten yliopiston tutkija, joka johti 1998 KY26:sta tehtyä tänään Nature Communications -lehdessä julkaistua tutkimusta.  Uudet havainnot yhdistettynä aiempiin tutkahavaintoihin ovat paljastaneet, että asteroidi on vain 11 metriä leveä. Siten se mahtuisi helposti havainnoissa käytetyn VLT:n Yksikköteleskoopin kuvun sisään. Asteroidi myös pyörii noin kaksi kertaa nopeammin kuin aiemmin on luultu: "Yksi päivä asteroidilla kestää vain viisi minuuttia!", hän totesi. Aikaisempien tietojen mukaan asteroidin halkaisija olisi ollut noin 30 metriä, ja kierroksen kuluisi noin 10 minuuttia.

"Nyt mitattu pienempi koko ja nopeampi pyöriminen tekevät Hayabusa2:n tutkimisesta entistä mielenkiintoisemman, mutta myös entistä haastavamman", sanoo artikkelin toinen kirjoittaja, ESO:n tähtitieteilijä Olivier Hainaut Saksasta. Tämä johtuu siitä, että laskeutumismanööveri, jossa luotain "suutelee" asteroidia, on käytännössä odotettua vaikeampi.

1998 KY26 asteroidi on Japanin avaruustutkimusjärjestön (JAXA) Hayabusa2-luotaimen viimeisenä kohteena. Hayabusa2:n alkuperäinen tehtävä oli vuonna 2018 halkaisijaltaan 900 metrin asteroidi 162173 Ryuguan tutkiminen. Luotain toi asteroidista näytteitä Maahan vuonna 2020. Jäljelle jääneen polttoaineen turvin luotain lähetettiin jatkotehtävälle vuoteen 2031 asti, jolloin sen on määrä kohdata 1998 KY26. Tavoitteena on saada pienimmistä asteroideista lisää tietoja. Tämä on ensimmäinen kerta, kun avaruusluotain kohtaa näin pienen asteroidin. Kaikki aiemmat luotaimet ovat vierailleet asteroideilla, joiden halkaisija on ollut satoja tai jopa tuhansia metrejä.

Santana-Ros ja hänen tutkimusryhmänsä tarkkailivat 1998 KY26:ta maan pinnalta osana luotaimeen liittyviä valmistelevia toimia. Koska asteroidi on hyvin pieni ja siten hyvin himmeä, sen tutkiminen vaati hetkeä, jolloin se oli lähellä Maata, sekä suurten teleskooppien, kuten Chilen Atacaman autiomaassa sijaitsevan ESO:n VLT:n käyttöä.

Havainnot paljastivat, että asteroidi on pinnaltaan kirkas ja koostuu todennäköisesti kiinteästä kalliosta, joka on saattanut syntyä planeetan tai toisen asteroidin palasesta. Tutkimusryhmä ei kuitenkaan voinut täysin sulkea pois mahdollisuutta, että asteroidi koostuu löyhästi toisiinsa kiinnittyneestä kivimurskasta. ”Emme ole koskaan nähneet kymmenen metrin kokoista asteroidia läheltä, joten emme todellakaan tiedä, mitä odottaa ja miltä se näyttää”, sanoo Santana-Ros, joka on Barcelonan yliopiston tutkija

”Hämmästyttävää tässä on se, miten huomasimme, että asteroidin koko on verrattavissa sen luokse matkustavan luotaimen kokoon! Pystyimme karakterisoimaan teleskooppien avulla niin pienen kohteen, mikä tarkoittaa, että voimme tehdä saman myös muille kohteille tulevaisuudessa”, Santana-Ros sanoo. ”Menetelmillämme voi olla vaikutusta tulevaisuudessa maapallon lähellä olevien asteroidien tutkimukseen tai jopa asteroidien kaivostoimintaan.”

"Lisäksi tiedämme nyt, että voimme luokitella jopa pienimmät mahdollisesti Maahan törmäävät vaaralliset asteroidit, kuten sen, joka osui Venäjän Tšeljabinskin lähelle vuonna 2013 ja oli vain hieman KY26:tta suurempi", Hainaut toteaa lopuksi.

Lisätietoa

Tämä tutkimus on esitelty artikkelissa nimellä “Hayabusa2 extended mission target asteroid 1998 KY26 is smaller and rotating faster than previously known”, joka julkaistaan Nature Communications (doi: 10.1038/s41467-025-63697-4)-lehdessä. 

Tutkimuksessa mukana ovat olleet seuraavat tahot: T. Santana-Ros (Departamento de Física, Ingeniería de Sistemas y Teoría de la Señal, Universidad de Alicante, and Institut de Ciències del Cosmos (ICCUB), Universitat de Barcelona (IEEC-UB), Espanja), P. Bartczak (Instituto Universitario de Física Aplicada a las Ciencias y a las Tecnologías, Universidad de Alicante, Spain and Astronomical Observatory Institute, Faculty of Physics and Astronomy, A. Mickiewicz University, Puola [AOI AMU]), K. Muinonen (Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto, Suomi [Physics UH]), A. Rożek (Institute for Astronomy, University of Edinburgh, Royal Observatory Edinburgh, Yhdistynyt kuningaskunta [IfA UoE]), T. Müller (Max-Planck-Institut für extraterrestrische Physik, Germany), M. Hirabayashi (Georgia Institute of Technology, Yhdysvallat), D. Farnocchia (Jet Propulsion Laboratory, California Institute of Technology, Yhdysvallat [JPL]), D. Oszkiewicz (AOI AMU), M. Micheli (ESA ESRIN / PDO / NEO Coordination Centre, Italia), R. E. Cannon (IfA UoE), M. Brozovic (JPL), O. Hainaut (European Southern Observatory, Saksa), A. K. Virkki [Physics UH], L. A. M. Benner (JPL), A. Cabrera-Lavers (GRANTECAN ja Instituto de Astrofísica de Canarias, Espanja), C. E. Martínez-Vázquez (International Gemini Observatory/NSF NOIRLab, Yhdysvallat), K. Vivas (Cerro Tololo Inter-American Observatory/NSF NOIRLab, Chile). 

Euroopan eteläinen observatorio (ESO) tekee maailmankaikkeuden salaisuuksien tutkimisen mahdolliseksi kaikille tutkijoille ympäri maailman. Suunnittelemme, rakennamme ja operoimme huippuluokan maanpäälisiä observatorioita, joita tähtitieteilijät käyttävät jännittävien tutkimusongelmien ratkaisemiseen ja populääritähtitieteen edistämiseen. Me edistämme myös kansainvälistä yhteistyötä tähtitieteen alalla. ESO perustettiin hallitustenväliseksi järjestöksi vuonna 1962 ja nykyään ESO:ssa on mukana 16 jäsenvaltiota (Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Ranska, Suomi, Saksa, Irlanti, Italia, Alankomaat, Puola, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) yhdessä Chilen isäntävaltion kanssa ja Australian kanssa strategisena kumppanina. ESO:n pääkonttori ja sen vierailijakeskus ja planetaario, ESO Supernova, sijaitsevat lähellä Müncheniä Saksassa. Chilen Atacaman aavikko on upea paikka, jossa on ainutlaatuiset olosuhteet tähtitaivaan tarkkailuun. Se on kaukoputkiemme sijoituspaikka. ESO:lla on kolme havaintopaikkaa: La Silla, Paranal ja Chajnantor. Paranalissa ESO operoi Very Large Telescope (VLT) kaukoputkea ja siihen liittyvää Very Large Telescope Interferometria sekä paikalla sijaitsevia taivaankartoitusteleskooppeja: infrapuna-alueella toimivaa VISTAa ja näkyvän valon alueella toimivaa VLT Survey Teleskooppia. Paranalissa ESO isännöi ja operoi myös Cherenkov Telescope Array South havaintolaitetta, joka on maailman suurin ja herkin gamma-alueella havaitseva observatorio. ESO operoi yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ALMA-observatriota Chajnantorilla. ALMA tekee havaintoja millimetri- ja alimillimetrin alueella. Rakennamme parhaillaan Paranalin lähelle Cerro Armazonesille "maailman suurinta taivaalle katsovaa silmää”, ESO:n Erittäin suurta kaukoputkea (Extremely Large Telescope, ELT). Santiagossa, Chilessä sijaitsevista toimipisteistämme tuemme toimintaamme Chilessä, ja olemme yhteydessä chileläisiin yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan.

Linkit

• Tutkimusartikkeli  
• VLT:n kuvia 
• Median edustaja: saadaksesi julkaisut ennen niiden virallista julkaisemista tilaa uutiskirje omalla kielelläsi.
• Tutkija, onko sinulla kerrottavaa? Pitchaa oma tutkimuksesi.
• ESO:n uusi analyysi on varmistanut, että maailman pimein ja selkein taivas on vaarassa teollisuuden megahankkeen vuoksi

Yhteystiedot

Toni Santana-Ros
Planetary Scientist, University of Alicante and University of Barcelona
Alicante and Barcelona (Catalonia), Spain
Puh.: +34 965903400 Ext: 2645 / 600948703
Sähköposti: tsantanaros@icc.ub.edu

Olivier Hainaut
ESO Astronomer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6754
Matkapuhelin: +49 151 2262 0554
Sähköposti: ohainaut@eso.org

Bárbara Ferreira
ESO Media Manager
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6670
Matkapuhelin: +49 151 241 664 00
Sähköposti: press@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media