Lehdistötiedote

Lajityyppinsä suurin kuva esittelee Linnunradan keskustan kemian salaisuuksia

25. helmikuuta 2026, Turku

ALMA:n kaikkein suurin kuva esittelee Linnunradan keskustan molekyylikaasun rakennetta (Oikeudet: ALMA(ESO/NAOJ/NRAO)/S. Longmore et al. Background: ESO/D. Minniti et al.)

Tähtitieteilijät ovat ottaneet Linnunradan keskialueelta upeita uusia kuvia, jotka paljastavat ennennäkemättömän tarkasti kosmisen kaasun muodostaman monimutkaisen filamenttien verkon. Tämä laaja kuvakokonaisuus on koostettu Atacama Large Millimeter/submillimeter Array, eli ALMA-teleskooppiverkoston avulla. Tämä on ALMA:n tähän mennessä ottamista kuvista suurin, ja se auttaa tähtitieteilijöitä tutkimaan tähtien elämää galaksimme hurjimmalla alueella keskustassa sijaitsevan supermassiivisen mustan aukon läheisyydessä.

"Se on äärimmäisyyksien paikka, joka on silmille näkymätön, mutta nyt tulee näkyväksi poikkeuksellisen tarkasti", sanoo Ashley Barnes, tähtitieteilijä Euroopan eteläisessä observatoriossa (ESO) Saksassa. Hän kuuluu myös datat keränneeseen tutkimusryhmään. Havainnot antavat ainutlaatuisen näkymän kylmään kaasuun, joka on tähtien muodostuksen raaka-ainetta. Havaittu alue on galaksimme keskustan ns. keskusmolekyylialue (Central Molecular Zone, lyh. CMZ). Tämä on ensimmäinen kerta, kun alueen kylmää kaasua on tutkittu näin laajalla alueella ja näin yksityiskohtaisesti.

Uudessa kuvassa näkyvän alueen koko on yli 650 valovuotta. Se sisältää tiheitä kaasu- ja pölypilviä, jotka ympäröivät galaksimme keskustassa sijaitsevaa supermassiivista mustaa aukkoa. "Se on ainoa galaksiydin, joka on tarpeeksi lähellä Maata, jotta voimme tutkia sitä näin tarkasti", Barnes sanoo. Tutkimusaineisto esittelee CMZ:n ennennäkemättömällä tavalla. Kuvissa näkyy kymmenien valovuosien pituisia kaasurakenteita ja toisaalta yksittäisten tähtien ympärillä olevia pieniä kaasupilviä. 

ACES-projekti (ALMA CMZ Exploration Survey) keskittyy erityisesti kylmän molekyylikaasun tutkimiseen. Tutkimuksessa selvitetään CMZ:n monimutkaista kemiallista koostumusta havaiten kymmeniä erilaisia molekyylejä, yksinkertaisista molekyyleistä kuten piimonoksidista monimutkaisempiin orgaanisiin molekyyleihin kuten metanoliin, asetoniin tai etanoliin.

Kylmä molekyylikaasu virtaa filamentteja pitkin ruokkien materiakeskittymiä, joista tähdet kasvavat. Tiedämme, miten tämä prosessi tapahtuu Linnunradan ulkoalueilla, mutta keskusalueella tapahtumat ovat paljon hurjempia. ”CMZ:ssä sijaitsee galaksimme tunnetuista tähdistä massiivisimpia, joista monet elävät nopeasti ja kuolevat nuorina, päättäen elämänsä voimakkaissa supernovaräjähdyksissä ja jopa hypernovissa”, kertoo ACES-projektin johtaja Steve Longmore, astrofysiikan professori Liverpool John Mooresin yliopistosta, Iso-Britannia. ACES-projektin avulla tähtitieteilijät toivovat saavansa paremman käsityksen siitä, miten nämä ilmiöt vaikuttavat tähtien syntyyn ja pitävätkö tähtien muodostumista koskevat teoriamme paikkansa myös äärimmäisissä ympäristöissä.

"Tutkimalla CMZ:ssa tähtien syntyä voimme myös saada paremman käsityksen miten galaksit kasvoivat ja kehittyivät", Longmore lisää. "Uskomme, että alue vastaa monella tavalla varhaisen maailmankaikkeuden galakseja, joissa tähdet muodostuivat kaoottisissa, äärimmäisissä olosuhteissa."

Tähtitieteilijät koostivat tämän uuden datasetin ALMA-teleskooppiverkostolla, jota ESO ja sen yhteistyökumppanit ylläpitävät Chilen Atacaman aavikolla. Itse asiassa tämä on ensimmäinen kerta, kun ALMA:lla on skannattu näin laaja taivaanalue, mikä tekee tästä ALMA:n kaikkien aikojen suurimman kuvan. Taivaalla kuvamosaiikki vastaa kolmea vierekkäistä täysikuuta, ja se on koostettu useista yksittäisistä havainnoista, jotka ovat kuin palapelin palasia.

"Odotimme saavamme erittäin yksityiskohtaista dataa, mutta olimme aidosti yllättyneitä lopullisen kuvamosaiikin monimutkaisuudesta ja rikkaudesta", kertoo Katharina Immer, ESO:n ALMA-tähtitieteilijä, joka on myös projektissa mukana. ACES-dataan liittyvät tulokset on esitetty viidessä artikkelissa, jotka on hyväksytty julkaistaviksi Monthly Notices of the Royal Astronomical Society -julkaisusarjassa, ja kuudes artikkeli on viimeistelyvaiheessa.

"Tuleva ALMA:n laajakaistaherkkyyden päivitys ja ESO:n rakenteilla oleva Erittäin suuri kaukoputki mahdollistavat pian entistä syvemmän tämän alueen tutkimuksen. Tämä tarkoittaa rakenteiden tarkempaa erottamista, monimutkaisemman kemian selvittämistä, sekä tähtien, kaasun ja mustien aukkojen välisen vuorovaikutuksen tutkimista ennennäkemättömällä tarkkuudella", Barnes sanoo. "Monessa mielessä tämä on vasta alkua."

Lisätietoa

Tämä tutkimus on esitelty ACES-dataa käsittelevässä artikkelisarjassa, joka julkaistaan Monthly Notices of the Royal Astronomical Society - julkaisusarjassa:

• Artikkeli I - ALMA Central molecular zone Exploration Survey (ACES) I: Overview paper (doi: xxx)
• Artikkeli II - ALMA Central molecular zone Exploration Survey (ACES) II: Continuum imaging (doi: xxx)
• Artikkeli III - ALMA Central molecular zone Exploration Survey (ACES) III: Molecular line data reduction and HNCO & HCO+ data (doi: xxx)
• Artikkeli IV - ALMA Central molecular zone Exploration Survey (ACES) IV: Data of the two intermediate-width spectral windows (doi: xxx)
• Artikkeli V - ALMA Central molecular zone Exploration Survey (ACES) V: CS(2-1), SO 2_3-1_2, CH3CHO 5_(1,4)-4_(1,3), HC3N(11-10) and H40A lines data (doi: xxx)
• Artikkeli VI - ALMA Central molecular zone Exploration Survey (ACES) VI: ALMA Large Program Reveals a Highly Filamentary Central Molecular Zone (undergoing minor revision, [ArXiV URL])

Data tulee saataville ALMA:n tiedeportaalin kautta: https://almascience.org/alma-data/lp/aces. 

Kansainvälisessä ACES-työryhmässä on mukana yli 160 tutkijaa maisteriopiskelijoista eläkeläisiin, jotka työskentelevät yli 70:ssä instituutiossa across eri puolilla Eurooppaa, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa, Asiaa, ja Australiaa. Projektin käynnistäjänä ja johtajana oli päätutkija Steven Longmore (Liverpool John Moores University, Iso-Britannia) yhdessä muiden tutkijoiden kanssa, kuten Ashley Barnesin (Euroopan eteläinen observatorio, Saksa), Cara Battersbyn (Connecticutin yliopisto, Yhdysvallat [Connecticut]), John Ballyn (Coloradon yliopisto Boulder, Yhdysvallat) ja Laura Colzi (Centro de Astrobiología, Madrid, Espanja [CdA]), Adam Ginsburg (Floridan yliopisto, Yhdysvallat [Florida]), Jonathan Henshaw (Max Planck -tähtitieteen instituutti, Heidelberg, Saksa), Paul Ho (Academia Sinica -tähtitieteen ja astrofysiikan instituutti, Taiwan), Izaskun Jiménez-Serra (CdA), J. M. Diederik Kruijssen (COOL Research DAO), Elisabeth Mills (Kansasin yliopisto, USA), Maya Petkova (Chalmersin teknillinen yliopisto, Ruotsi), Mattia Sormani (Dipartimento di Scienza Applicata e Tecnologia (DiSAT), Insubrian yliopisto, Italia & Institut für Theoretische Astrophysik (ITA), Heidelbergin yliopisto, Saksa), Robin Tress (École Polytechnique Fédérale de Lausanne, Sveitsi & ITA, Universität Heidelberg, Saksa), Daniel Walker (UK ALMA Regional Centre Node, Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja Jennifer Wallace (Connecticut).

ACES-projektissa ALMA-datan redusointityöryhmää koordinoivat Adam Ginsburg, Daniel Walker ja Ashley Barnes, ja siihen kuuluvat Nazar Budaiev (Florida), Laura Colzi (CdA), Savannah Gramze (Florida), Pei-Ying Hsieh (National Astronomical Observatory of Japan, Mitaka, Tokio, Japani), Desmond Jeff (Florida), Xing Lu (Shanghain tähtitieteellinen observatorio, Kiinan tiedeakatemia, Kiina), Jaime Pineda (Max-Planck-Institut für extraterrestrische Physik, Saksa), Marc Pound (Marylandin yliopisto, Yhdysvallat) ja Álvaro Sánchez-Monge (Institut de Ciències de l’Espai, CSIC, Bellaterra, Espanja; Institut d’Estudis Espacials de Catalunya, Castelldefels, Espanja), sekä yli 30 muuta tiimin jäsentä, jotka osallistuivat datankäsittelyyn.

ALMA (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) on kansainvälinen tähtitieteen tutkimusyksikkö, joka on ESO:n, Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön NSF:n ja Japanin kansallisten luonnontiedeinstituuttien NINS:n välinen kumppanuushanke yhteistyössä Chilen tasavallan kanssa. ALMA:a rahoittavat Euroopassa sen jäsenmaiden puolesta Euroopan eteläinen observatorio (ESO), Pohjois-Amerikassa (NSF) yhteistyössä Kanadan kansallisen tutkimusneuvoston (NRC) ja Taiwanin kansallisen tiede- ja teknologianeuvoston (NSTC) kanssa, sekä Itä-Aasiassa  yhteistyössä Taiwanin Academia Sinican (AS) ja Korean tähtitieteen ja avaruustieteiden instituutin (KASI) kanssa. ALMA:n rakentamista ja toimintaa ohjaa sen jäsenmaiden puolesta ESO, Pohjois-Amerikan osalta Kansallinen radiotähtitieteen observatorio (NRAO), jota hallinnoi Associated Universities, Inc. (AUI), ja Itä-Aasian osalta Japanin Kansallinen tähtitieteellinen observatorio (NAOJ). Yhteinen ALMA-observatorio (JAO) huolehtii ALMA:n rakentamisen, kokoonpanon ja operaation yhtenäisestä johdosta ja hallinnoinnista.

Euroopan eteläinen observatorio (ESO) tekee maailmankaikkeuden salaisuuksien tutkimisen mahdolliseksi kaikille tutkijoille ympäri maailman. Suunnittelemme, rakennamme ja operoimme huippuluokan maanpäälisiä observatorioita, joita tähtitieteilijät käyttävät jännittävien tutkimusongelmien ratkaisemiseen ja populääritähtitieteen edistämiseen. Me edistämme myös kansainvälistä yhteistyötä tähtitieteen alalla. ESO perustettiin hallitustenväliseksi järjestöksi vuonna 1962 ja nykyään ESO:ssa on mukana 16 jäsenvaltiota (Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Ranska, Suomi, Saksa, Irlanti, Italia, Alankomaat, Puola, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) yhdessä Chilen isäntävaltion kanssa ja Australian kanssa strategisena kumppanina. ESO:n pääkonttori ja sen vierailijakeskus ja planetaario, ESO Supernova, sijaitsevat lähellä Müncheniä Saksassa. Chilen Atacaman aavikko on upea paikka, jossa on ainutlaatuiset olosuhteet tähtitaivaan tarkkailuun. Se on kaukoputkiemme sijoituspaikka. ESO:lla on kolme havaintopaikkaa: La Silla, Paranal ja Chajnantor. Paranalissa ESO operoi Very Large Telescope (VLT) kaukoputkea ja siihen liittyvää Very Large Telescope Interferometria sekä paikalla sijaitsevia taivaankartoitusteleskooppeja: infrapuna-alueella toimivaa VISTAa ja näkyvän valon alueella toimivaa VLT Survey Teleskooppia. Paranalissa ESO isännöi ja operoi myös Cherenkov Telescope Array South havaintolaitetta, joka on maailman suurin ja herkin gamma-alueella havaitseva observatorio. ESO operoi yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ALMA-observatriota Chajnantorilla. ALMA tekee havaintoja millimetri- ja alimillimetrin alueella. Rakennamme parhaillaan Paranalin lähelle Cerro Armazonesille "maailman suurinta taivaalle katsovaa silmää”, ESO:n Erittäin suurta kaukoputkea (Extremely Large Telescope, ELT). Santiagossa, Chilessä sijaitsevista toimipisteistämme tuemme toimintaamme Chilessä, ja olemme yhteydessä chileläisiin yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan.

Linkit

• ACES-yleinen esittely
• ACES-tiededata ALMA:n tiedeportaalissa
• ALMA:n kuvia  
• ALMA:n laajakaistan herkkyyspäivitys
• Lue lisää ESO:n Erittäin suuresta telekoopista sen omalta verkkosivulta ja lehdistötiedotteesta
• Median edustaja: saadaksesi julkaisut ennen niiden virallista julkaisemista tilaa uutiskirje omalla kielelläsi.
• Tutkija, onko sinulla kerrottavaa? Pitchaa oma tutkimuksesi.

Yhteystiedot

Ashley Thomas Barnes
Astronomical Data Scientist, European Southern Observatory (ESO)
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6729
Sähköposti: Ashley.Barnes@eso.org

Steven Longmore
Professor of Astrophysics, Astrophysics Research Institute, Liverpool John Moores University
Liverpool, UK
Puh.: +44 (0)151 231 2929
Sähköposti: S.N.Longmore@ljmu.ac.uk

Katharina Immer
ALMA Regional Centre Astronomer, European Southern Observatory (ESO)
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6471
Sähköposti: Katharina.Immer@eso.org

Adam Ginsburg
Associate Professor, Department of Astronomy, University of Florida
Gainesville, FL, USA
Puh.: +1 352-294-1879
Sähköposti: adamginsburg@ufl.edu, adam.g.ginsburg@gmail.com

Daniel Walker
Astronomer, UK ALMA Regional Centre Node, University of Manchester
Manchester, UK
Sähköposti: daniel.walker-2@manchester.ac.uk

Pei-Ying Hsieh
Assistant Professor, National Astronomical Observatory of Japan, Tokyo, Japan
Sähköposti: pei-ying.hsieh@nao.ac.jp

Xing Lu
Professor, Shanghai Astronomical Observatory, Chinese Academy of Sciences
Shanghai, China
Sähköposti: xinglu@shao.ac.cn, xinglv.nju@gmail.com

Bárbara Ferreira
ESO Media Manager
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6670
Matkapuhelin: +49 151 241 664 00
Sähköposti: press@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media