Lehdistötiedote

Tutkijat ovat kuvanneet himmeimmän Maasta kuvatun planeetan yli kymmenen vuoden piiloleikin jälkeen

15. heinäkuuta 2026, Turku

VLT:n ottama kuva Beta Pictoris d -eksoplaneetasta (Oikeudet: ESO/B. Sutlieff, M. Bonse et al.)

Joukko tähtitieteilijöitä on löytänyt kolmannen Beta Pictoris -tähteä kiertävän planeetan. Uusi planeetta, Beta Pictoris d, on 100 kertaa himmeämpi kuin Beta Pictoris b, joka on samasta järjestelmästä löydetty ensimmäinen planeetta. Löydetty planeetta kuuluu himmeimpiin koskaan Maasta kuvattuihin eksoplaneettoihin. Löydettyään planeetan Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope -teleskoopin, eli ESO:n VLT:n avulla, ryhmä huomasi, että se oli piileksinyt yli vuosikymmenen ajan aikaisemmissa arkistohavainnoissa.

”Olimme löydön suhteen onnekkaita”, sanoo Ben Sutlieff, yksi tänään The Astrophysical Journal Letters -lehdessä julkaistun tutkimuksen vetäjistä ja tähtitieteilijä Edinburghin yliopistossa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa. ”Halusimme alun perin  tutkia tarkemmin järjestelmästä jo tunnettua planeettaa, Beta Pictoris b:tä, nähdäksemme, miten se muuttuu ajan myötä”, hän lisää. Kun tutkimusryhmä ryhtyi analysoimaan järjestelmästä ottamiaan kuvia, he huomasivat kuitenkin jotain muuta erillään Beta Pictoris b:stä, mikä johti heidät aivan uudelle uralle.

”’Siellä onkin jotain aivan muuta, näitkö sen?’” Markus Bonse, Saksassa työskentelevä ESO-tähtitieteilijä ja yksi tutkimuksen johtajista, muistelee sanoneensa tarkastellessaan aineistoa. Varmistaakseen mitä tämä tarkoitti tutkimusryhmä kävi läpi ESO:n arkistodataa, joka on tietokanta ESO:n yksiköillä aiemmin tehdyistä havainnoista. He löysivät uuden planeetan, Beta Pictoris d:n, useista jopa 11 vuotta vanhoista kuvista, mukaan lukien yhden, jossa se oli juuri ja juuri näkyvissä suuremman kirkkaan naapurinsa Beta Pictoris b:n rinnalla. ”Planeetta d on ilmeisesti leikkinyt kanssamme piiloleikkiä jo yli vuosikymmenen ajan, ja vasta nyt voimme sanoa että ’löysin sinut!’”, sanoo yksi tutkimuksen kirjoittajista, Yhdistyneen kuningaskunnan Oxfordin yliopiston tähtitieteilijä Jayne Birkby.

Nyt löydetty planeetta on järjestelmän kahden muun planeetan tavoin Jupiterin tai Saturnuksen kaltainen kaasujättiläinen. Beta Pictoris d:n kiertorata on kuitenkin huomattavasti laajempi kuin planeettojen Beta Pictoris b:n ja Beta Pictoris c:n. Lisäksi kun kahden ensimmäisen planeetan massa on kummankin noin kymmenkertainen Jupiterin massaan verrattuna, uuden planeetan massa on vain 2,4-kertainen Jupiterin massaan verrattuna. Tämä tekee siitä yhden kevyimmistä planeetoista, joita on koskaan kuvattu. Planeetta on myös suhteellisen kylmä ja siksi erittäin himmeä emotähteensä verrattuna.

Kohteen suora kuvaaminen, missä kohteesta otetaan kuva tavallisen valokuvan tavoin, onnistuu vain niillä planeetoilla, jotka ovat riittävän kirkkaita näkyäkseen huomattavasti kirkkaampien emotähtiensä vieressä. Niin himmeän planeetan kuin Beta Pictoris d; suora kuvaaminen onkin siksi merkittävä saavutus. ”Uusi planeetta on 100 kertaa himmeämpi kuin Beta Pictoris b, eli samaan järjestelmään kuuluva kuuluisa planeetta, mikä tekee siitä himmeimmän eksoplaneetan, joka on koskaan kuvattu suoraan Maasta käsin”, Bonse toteaa [1].

Tämä on ensimmäinen varma havainto Beta Pictoris d:stä, ja se sijaitsee 63 valovuoden etäisyydellä meistä. Sutlieffin, Bonsein ja heidän tutkimustiiminsä tekivät havainnot VLT:n ERIS-instrumentilla  Myös Aidan Gibbsin johtama riippumaton tutkimusryhmä Kalifornian yliopistosta Yhdysvalloissa löysi saman planeetan James Webb -avaruusteleskoopin (JWST) avulla, joka on Yhdysvaltojen, Euroopan ja Kanadan avaruusvirastojen yhteinen tutkimuslaite. Myös heidän tuloksensa julkaistaan tänään The Astrophysical Journal Letters -lehdessä.

Vahvistaakseen, että löydetty planeetta on todellinen, tähtitieteilijöiden on yleensä tehtävä seurantahavaintoja. Tätä tähtijärjestelmää oli kuitenkin jo tutkittu laajasti, ja ESO:n ja JWST:n tiedearkistoissa oli tallennettuna siitä useita kuvia. ”Iloiseksemme se löytyi jo aiemmista SPHERE-havainnoista”, sanoo Birkby viitaten toiseen VLT-instrumenttiin, jota oli aiemmin käytetty Beta Pictoris -järjestelmän havainnoissa. Planeetta löydettiin myös JWST:n NIRCam-instrumentin arkistohavainnoista. Kun tutkimusryhmä tiesi, mistä mahdollista uutta planeettaa tulisi etsiä, ”kävi ilmi, että se oli piileksinyt datassa koko ajan!”, Birkby toteaa. Yksi artikkelin kirjoittajista, Valentin Christiaens, tutkija CEA Paris-Saclaysta Ranskasta, lisää: ”SPHERE-arkistodatan havainnot ovat jännittäviä monella tapaa ja myös siksi, että ne tarkoittavat sitä, että VLT:n arkistodatassa piilee vielä lukuisia aarteita!”

HR 8799:n jälkeen Beta Pictoris on nyt toinen tähtijärjestelmä, josta on kuvattu suoraan enemmän kuin kaksi planeettaa. ”Järjestelmät, joissa on useita suoraan kuvattuja eksoplaneettoja, ovat havaintojen ’pyhiä graalin maljoja’, koska ne kertovat meille millaisia samassa ympäristössä muodostuneet erilaiset eksoplaneetat ovat”, Sutlieff sanoo [2]. Beta Pictoris d auttaa myös planeettakuntansa mysteerin selvittämisessä, sillä sen massa ja sijainti ovat juuri oikeat selittämään tähteä ympäröivän planeettojen muodostumisen jäännöksistä koostuvan pölykiekon erityistä muotoa.

Beta Pictoris d:n löytyminen tällä tavalla kannustaa planeettakuntien suoran kuvaamisen jatkamiseen järjestelmissä, joissa voi yhä piileksiä himmeitä planeettoja. Vastaavaa tutkimusta voidaan tehdä esimerkiksi ESO:n tulevalla Extremely Large Telescope, eli ELT-teleskoopilla. ”Planeetoilla näyttää olevan ystäviä”, sanoo Beth Biller, joka on myös yksi artikkelin kirjoittajista ja tähtitieteilijä Edinburghin yliopistossa. ”Monissa nykyään tunnetuissa ja suoraan kuvatuissa eksoplaneettajärjestelmissä näyttää samassa järjestelmässä olevan useita jättiläisplaneettoja, ja todennäköisesti näissä järjestelmissä piileskelee vieläkin enemmän pienempiä planeettoja, jotka saattavat paljastua ELT:n instrumenttien avulla.”

Lisähuomiot

[1] Beta Pictoris d on himmein koskaan Maasta kuvattu eksoplaneetta kun sen etäisyys Maasta otetaan huomioon. Se on siten himmein absoluuttisen magnitudin perusteella (joka johtuu yksinomaan sen koosta ja lämpötilasta), ei näennäisen magnitudin perusteella (jossa myös etäisyys vaikuttaa himmeyteen).

[2] Beta Pic kuuluu tähtijoukkoon, jonka kaikki tähdet ovat samanikäisiä. Myös joillakin muilla joukon tähdillä on planeettoja. Beta Pic d näyttää olevan lähes identtinen yhden planeetan 51 Eri b:n kanssa. Siten tähtitieteilijät voivat käyttää molempia planeettoja perustana malleilleen siitä, miten planeetat kehittyvät ja kasvavat.

Lisätietoa

Tämä tutkimus on esitelty artikkelissa, joka julkaistaan The Astrophysical Journal Letters -lehdessä (https://doi.org/10.3847/2041-8213/ae80a0).

Tutkimuksessa on ollut mukana yli 90 tutkijaa ja sen vetäjinä ovat olleet B. J. Sutlieff ja M. J. Bonse. Tutkijat ovat eri puolilta maailmaa mukan lukien Belgia, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Alankomaat, Sveitsi, Yhdistynyt kuningaskunta ja Chile.

Euroopan eteläinen observatorio (ESO) tekee maailmankaikkeuden salaisuuksien tutkimisen mahdolliseksi kaikille tutkijoille ympäri maailman. Suunnittelemme, rakennamme ja operoimme huippuluokan maanpäälisiä observatorioita, joita tähtitieteilijät käyttävät jännittävien tutkimusongelmien ratkaisemiseen ja populääritähtitieteen edistämiseen. Me edistämme myös kansainvälistä yhteistyötä tähtitieteen alalla. ESO perustettiin hallitustenväliseksi järjestöksi vuonna 1962 ja nykyään ESO:ssa on mukana 16 jäsenvaltiota (Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Ranska, Suomi, Saksa, Irlanti, Italia, Alankomaat, Puola, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) yhdessä Chilen isäntävaltion kanssa ja Australian kanssa strategisena kumppanina. ESO:n pääkonttori ja sen vierailijakeskus ja planetaario, ESO Supernova, sijaitsevat lähellä Müncheniä Saksassa. Chilen Atacaman aavikko on upea paikka, jossa on ainutlaatuiset olosuhteet tähtitaivaan tarkkailuun. Se on kaukoputkiemme sijoituspaikka. ESO:lla on kolme havaintopaikkaa: La Silla, Paranal ja Chajnantor. Paranalissa ESO operoi Very Large Telescope (VLT) kaukoputkea ja siihen liittyvää Very Large Telescope Interferometria sekä paikalla sijaitsevia taivaankartoitusteleskooppeja: infrapuna-alueella toimivaa VISTAa ja näkyvän valon alueella toimivaa VLT Survey Teleskooppia. Paranalissa ESO isännöi ja operoi myös Cherenkov Telescope Array South havaintolaitetta, joka on maailman suurin ja herkin gamma-alueella havaitseva observatorio. ESO operoi yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ALMA-observatriota Chajnantorilla. ALMA tekee havaintoja millimetri- ja alimillimetrin alueella. Rakennamme parhaillaan Paranalin lähelle Cerro Armazonesille "maailman suurinta taivaalle katsovaa silmää”, ESO:n Erittäin suurta kaukoputkea (Extremely Large Telescope, ELT). Santiagossa, Chilessä sijaitsevista toimipisteistämme tuemme toimintaamme Chilessä, ja olemme yhteydessä chileläisiin yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan.

Linkit

• Tutkimusartikkeli
• VLT:n kuvia
• Lue lisää ESO:n Erittäin suuresta telekoopista sen omalta verkkosivulta ja lehdistötiedotteesta
• Median edustaja: saadaksesi julkaisut ennen niiden virallista julkaisemista tilaa uutiskirje omalla kielelläsi.
• Tutkija, onko sinulla kerrottavaa? Pitchaa oma tutkimuksesi.

Yhteystiedot

Ben Sutlieff
Institute for Astronomy, University of Edinburgh
Edinburgh, United Kingdom
Sähköposti: ben.sutlieff@roe.ac.uk

Markus Bonse
European Southern Observatory (ESO)
Garching bei München, Germany
Sähköposti: Markus.Bonse@eso.org

Jayne Birkby
Department of Physics, University of Oxford
Oxford, United Kingdom
Sähköposti: jayne.birkby@physics.ox.ac.uk

Valentin Christiaens
CEA Paris-Saclay, Université Paris-Saclay, Université Paris Cité, CEA, CNRS
Paris, France
Puh.: +33169083661
Sähköposti: valentin.christiaens@cea.fr

Beth Biller
Institute for Astronomy, University of Edinburgh
Edinburgh, United Kingdom
Puh.: +44 (0)131 668 8349
Sähköposti: bbiller@ed.ac.uk

Bárbara Ferreira
ESO Media Manager
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6670
Matkapuhelin: +49 151 241 664 00
Sähköposti: press@eso.org

Press and Public Relations
University of Edinburgh
Edinburgh, United Kingdom
Puh.: +44(0)7979 446 209
Sähköposti: press.office@ed.ac.uk

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media