Lehdistötiedote

Uusi ‘eksokuu’ haastaa avaruuden kohteiden nimeämisen periaatteet

22. heinäkuuta 2026, Turku

Taiteilijan piirros CD-35 2722-järjestelmästä, jossa on eräänlainen kuu (Oikeudet: ESO/M. Kornmesser)

Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope, eli ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyissä havainnoissa on CD-35 2722 -järjestelmässä paljastunut vihjeitä kuun kaltaisesta kohteesta. Poiketen aurinkokuntamme kuista, tämä juuri löydetty kohde ei kierrä mitään planeettaa. Tämä onkin ongelma kohteen nimeämiselle. Kuu kiertää ruskeaa kääpiötä, joka on planeettaa suurempi kappale, joka puolestaan kiertää CD-35 2722 -tähteä. Havainnon vahvistuessa kyseessä voisi olla ensimmäinen aurinkokuntamme ulkopuolelta löydetty ”kuu”.

Kevin Hoy on ESO-opiskelija Chilessä ja tänään Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen pääkirjoittaja. Hän kuvailee kuukausien ajan tutkimaansa järjestelmää ”erittäin omituiseksi” omaan aurinkokuntaamme verrattuna. Tämän nuoren tähtijärjestelmän suurin ja massiivisin kappale on tähti CD-35 2722, jonka massa on noin puolet Auringon massasta. Tähteä kiertää ruskea kääpiö, joka on liian massiivinen ollakseen planeetta, mutta liian pieni ollakseen tähti. Tässä tutkimuksessa löydetty kappale kiertää tätä ruskeaa kääpiötä.

”Järjestelmän määritteleminen aurinkokuntaan perustuvilla termeillä, kuten sanoilla 'planeetta’ ja ’kuu’”, on jokseenkin hankalaa, toteaa Hoy, joka työskentelee Universidad Diego Portalesissa Millennium Nucleus of Young Exoplanets and their Moons (YEMS) -tutkimusryhmässä Chilessä. Tutkimusryhmä kutsuu tätä uutta kohdetta eksosatelliitiksi, joka on vähintään yhtä massiivinen kuin Jupiter, kun taas ruskean kääpiön massa on yli 30 kertaa Jupiterin massan suuruinen. ”Eksosatelliitti on selvästi riittävän massiivinen ollakseen planeetta, mutta se ei kierrä tähteä, vaan kappaletta, joka puolestaan kiertää tähteä”, Hoy sanoo. ”Koska se on tämän järjestelmän kolmas pyörä, haluaisimme kutsua sitä kuuksi, vaikka se ei olekaan samanlainen kuin pienet, kiviset kuut, joita meidän aurinkokunnassamme on.”

Tämän eksosatelliittin tai ”eksokuun”, eli aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitsevan luonnollisen satelliitin [1] luokittelu on hankalaa, kun huomioidaan miten järjestelmä aurinkokunnastamme eroaa. YEMS:n johtaja ja tutkimuksen yhteistyökumppani Alice Zurlo selittää: ”Löytämämme satelliitti on jättimäinen kaasumainen kappale, joka kiertää erittäin massiivista kumppania, jonka massa on itsekin useita kertoja Jupiterin massaa suurempi.”

”Aurinkokunnassamme planeetan ja Auringon välinen ero on selvä, joten esimerkiksi kuiden määritteleminen on yksinkertaista. CD-35 2722 -järjestelmässä, jossa tähtien, planeettojen ja kuiden väliset rajat hämärtyvät tilanne muuttuu paljon monimutkaisemmaksi”, astrofyysikko Zurlo Universidad Diego Portalesista kertoo.

Huolimatta siitä, miksi tätä kohdetta kutsuttaisiin, tähtitieteilijät ovat jo vuosia yrittäneet havaita kuita aurinkokuntamme ulkopuolelta, mutta toistaiseksi yhtäkään varmaan havaintoa ei olla vielä saatu. Vaikka nykyisin tunnetaan jo yli 6 000 eksoplaneettaa, eksokuuehdokkaita on havaittu vain muutamia, ja niitä tukevat havaintotodisteet ovat rajallisia. Vain muutama kuukausi sitten Quentin Kralin johtama tutkimusryhmä kertoi HD 206893 -tähtijärjestelmästä ESO:n Very Large Telescope Interferometer -instrumentilla tehdyistä havainnoista, joissa näkyi viitteitä satelliitista, mutta havainnot eivät olleet varmoja.

CD-35 2722:n havainnoissa Hoy, Zurlo ja heidän tutkimustiiminsä käyttivät ESO:n VLT-teleskoopin CRIRES+-instrumenttia soveltaen samaa menetelmää, jolla ensimmäinen aurinkokaltaisen tähden ympäriltä löydetty eksoplaneetta löydettiin. Tällä radiaalinopeusmenetelmällä havaittiin ruskean kääpiön pienet heilahtelut, jotka johtuivat sitä kiertävästä kohteesta. Havaintojen perusteella ryhmä tulkitsi näiden olevan vahva todiste ”kuun” olemassaololle. ”Tämä järjestelmä on hyvin eksoottinen ja ainutlaatuinen. Se on todella ensimmäisen uskottavan eksosatelliittihavainnon läpimurto”, sanoo Zurlo.

Uudenlaisten kohteiden löytäminen on hyvin jännitävää ja lisäksi vastaavien satelliittien löytäminen muista planeettakunnista voi auttaa meitä ymmärtämään, kuinka monimuotoisia niiden muodostuminen ja kehitys voivat olla. Tähtitieteilijät voivat havaita vielä pienempiä eksokuita ESO:n tulevan Extremely Large Telescope, eli ELT-teleskoopin 39-metrisen peilin ja sen edistyneiden instrumenttien avulla. ELT:n avulla tehdyt löydöt saavat meidät pohtimaan uudelleen, miten oman aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettakuntia luokitellaan.

Lisähuomiot

[1] Satelliitti on kappale, joka kiertää toista kappaletta. Se voi olla luonnollinen kappale, kuten oma Kuumme, tai keinotekoinen kappale kuten vaikka luotain. Eksosatelliitti on aurinkokuntamme ulkopuolella oleva satelliitti. Eksokuuksi kutsutaan yleensä luonnollista satelliittia, joka kiertää aurinkokunnan ulkopuolista planeettaa tai muuta kappaletta, mutta eksokuulle ei ole virallisesti hyväksyttyä määritelmää.

Lisätietoa

Linkit

• Tutkimusartikkeli
• VLT:n kuvia
• Lue lisää ESO:n Erittäin suuresta telekoopista sen omalta verkkosivulta ja lehdistötiedotteesta
• Median edustaja: saadaksesi julkaisut ennen niiden virallista julkaisemista tilaa uutiskirje omalla kielelläsi.
• Tutkija, onko sinulla kerrottavaa? Pitchaa oma tutkimuksesi.

Yhteystiedot

Kevin Hoy
European Southern Observatory (ESO) and Universidad Diego Portales
Santiago, Chile
Sähköposti: Kevin.Hoy@eso.org, kevin.hoy@mail.udp.cl

Alice Zurlo
Universidad Diego Portales
Santiago, Chile
Puh.: +56 22138153
Sähköposti: alice.zurlo@mail.udp.cl

Bárbara Ferreira
ESO Media Manager
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6670
Matkapuhelin: +49 151 241 664 00
Sähköposti: press@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media