Viikon kuva

3. helmikuuta 2020: Tässä hämmästyttävän kauniissa kuvassa näkyy etualalla ESO:n La Sillan observatorio, Venus- ja Jupiter-planeetat alhaalla taivaalla ja Linnunrata levittäytyvän niiden takana. Valokuvaaja Zdenek Bardonilta kesti kolme yötä tämän kauniin kuvan ottamiseen. Tähtivalokuvaajat ovat sään armoilla ja tämän kuvan ottaminen ei ollut siitä poikkeus. Hänen täytyi odottaa kolme päivää Venuksen, Jupiterin ja Linnunradan kuvaamiseksi niiden täydessä loistossaan. Hänen täytyi odottaa, jotta kosteus olisi alhainen ja taivas olisi kristallin kirkas ilman yhtäkään pilveä. La Silla on tähtitieteelle aivan ainutlaatuinen paikka, koska siellä on suhteellisen vähän valosaastetta, mikä mahdollistaa tähtien näkymisen äärimmäisen kirkkaina, vaikka ihmisten aiheuttamaa valoa onkin nähtävissä tämän kuvan horsisontissa. Paikassa on myös harvinaisen alhainen kosteus, koska se sijaitsee 2400 metrin korkeudella merenpinnasta. Suuri kosteus on ongelma, sekä ammattitähtitieteiljöille, että tähtivalokuvaajille. Suuressa kosteudessa peilit ja linssit keräävät kosteutta ja osa sähkömagneettisen säteilyn spektristä absorboituu suuren kosteuden omaavaan ilmakehään. Useimpinä öinä tällä havaintopaikalla ilmakehän aiheuttamat häiriöt, kuten pilvet ja sade eivät ole ongelma, ...

27. tammikuuta 2020: Tässä ESO:n valokuvalähettilään Babak Tafreshin ottamassa kuvassa näkyy värikkäitä valoviiruja pitkin horisonttia Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä. Tämä valonäytelmä valaisee neljä 'Very Large Telescope'-teleskoopin (VLT) 'Unit Telescope'-kaukoputkea pehmeällä persikanvärisellä loisteellaan. Linnunrata näyttää kurkottavan suoraan ylös yhdestä 'Unit Telescope'-kaukoputkesta ja sen molemmilla puolilla näkyy spektaakkelimainen tähtien kokoelma. Näytelmässä mukana on Sirius, mikä tuikkii kuvan yläosassa. Canis Majorin (Iso Koira) osana Sirius on taivaan kirkkain tähti ja se on oikeasti kaksoistähti, missä toisena kumppanina on pääsarjan tähti (Sirius A, eli tähti, mikä elää vakaata aikuisikää fuusioidessaan ytimessään vetyä) ja toisena on valkoinen kääpiö (Sirius B, tiheä romahtanut tähti, minkä polttoaine on loppunut jo kauan sitten). Vaella alaspäin linnunradan reunaa ja löydät pienen kirkkaiden tähtin ryhmän. Se on Orionin vyö, mikä on silmiinpistävä asterismi, mikä koostuu kolmesta tähdestä, mitkä muodostavat suoran viivan. Punainen jättiläistähti nimeltään Betelgeuse sijaitsee vyöstä oikealle ja Orionin kaasusumun pinkki hehku näkyy vyöstä vasemmalle. Nämä kohteet muodostavat osan Orionin tähdistöä, mikä on ...

20. tammikuuta 2020: Linnunradassa on useita tähtiensyntyalueita, mitkä ovat alueita, joissa uusia tähtiä syntyy luhistuvien kaasun ja pölyn pilvien järjestelmissä. Tässä ESO:n Chilessä sijaitsevalla Very Large Telescope'-kaukoputkella otetussa FORS-instrumentin kuvassa on eräs tällainen tähtiensyntyalue nimeltään Gum 26. Gum 26 sijaitsee noin 20000 valovuoden etäisyydellä eteläisessä Velan (Purje) tähdistössä. Se on myös niin sanottu HII-alue tai emissiosumu, jossa juuri muodostuneista uusista tähdistä peräisin oleva voimakas ultraviolettisäteily ionisoi niiden ympärillä olevaa vetykaasua ja saa sen lähettämään heikkoa pinkkiä valon hehkua. Tällä tavalla pinkkien paljastusten avulla tähtitieteilijät saavat lisää tietoa tähtien syntyyn liittyvistä olosuhteista ja he pystyvät tutkimaan, miten ne vaikuttavat omaan kosmiseen ympäristöönsä. Tämä galaksi on kuvattu osana "ESO Cosmic Gems"-ohjelmaa, mikä on tieteen tiedoittamiseen keskittyvä ESO:n ohjelma, missä tuotetaan kuvia kiinnostavista, salaperäisistä ja visuaalisesti näyttävistä kohteista ESO:n teleskooppien avulla opetuksellisiin ja tieteen popularisaation tarpeisiin. Ohjelmassa käytetään sellaista teleskooppiaikaa, mitä ei voida käyttää tieteellisiin havaintoihin. Kaikkea kerättyä dataa voidaan myös käyttää tieteellisiin tarkoituksiin and se ...

13. tammikuuta 2020: Kerran James Bondin rikollispesänäkin käytetty ESO:n Residencia toimii yleensä huomattavasti vähämmän rikollisissa tarkoituksissa! Valmistumisensa jälkeen vuodesta 2002 se on ollut ESO:n Paranalin observatorion tähtitieteilijöiden, insinöörien ja teknikkojen koti Chilessä. Tämä sulavalinjainen rakennus sijaitsee 2400 metriä meren pinnan yläpuolella Marsia muistututtavassa Atacaman autiomaassa vain muutaman kilometrin etäisyydellä Cerro Paranalilta, mikä on ESO:n 'Very Large Telescope'-kaukoputken (VLT) ja 'Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy'-kaukoputken (VISTA) sijoituspaikka. Päivällä hotelli kylpee luonnonvalossa, mikä tulee sisälle rakennukseen suuresta halkaisijaltaan 35 metrin kokoisesta kattokupolista. Kuvassa näkyy, miten kupoli on yöllä kauniisti valaistu Linnunradan valossa kaleidoskoopin kuvaa muituttuttavana sinisten, punaisten ja pinkkien värien yhdistelmänä. Myös kaksi seuralaisgalaksia suuri ja pieni Magellanin pilvi näkyvät kuvassa valkoisina läiskinä Linnunradan kaaren alla, sekä kuvassa loistaa useita kirkkaita värikkäitä tähtiä jalokivien tapaan taustan maisemaa vasten.

6. tammikuuta 2020: Monimutkaisimpiin spiraalimaisiin serkkuihinsa verrattuna elliptiset galaksit ovat muodoiltaan pehmeämpiä ja utuisempia pilviä. Näillä galakseilla on epäterävät reunojen muodot ja kirkkaat keskusalueet, joita utuinen diffuusi valo ympäröi. Joskus ulkonäkö voi kuitenkin pettää. Ainakin 10% elliptisistä galakseista ulottuu kauemmas kosmokseen, kuin mitä voisi olettaa ja niissä näkyy useita erilaisia hienostuneita rakenteita, kuten erilaisia kiemuroita ja simpukankuoria. Kuvassa vasemmalla oleva galaksi on NGC 474, mikä sijaitsee noin 100 miljoonan valovuoden etäisyydellä Kalojen tähdistössä. Se on hämmästyttävän kaunis elliptinen galaksi, missä näkyy kuorimaisia rakenteita ja valtavia harjamaisia häntiä, sekä keskusalueella sisäkkäisiä kehiä. Itse asiassa koko galaksi ei edes mahdu tähän kuvaan. NGC 474:n hiussuortuvia muistuttavat ulko-osat väreilevät ja häipyvät taustalle savun tavalla ulottuen kauas galaksin keskusalueen ulkopuolelle. Tähtitieteilijät eivät ole varmoja, miksi joillain galakseilla on tämän tyyppisiä rakenteita, mutta he uskovat niiden liittyvän gravitaatioon ja siihen miten lähigalaksit vuorovaikuttavat painovoimallaan toistensa kanssa. On mahdollista, että oikeanpuoleinen spiraaligalaksi NGC 470 on kiskonut sen suurempaa kaveriaan ...

30. joulukuuta 2019: Tämä viikon kuva taltioi taivaan upeat värit ESO:n Paranalin observatoriolla, aina sinisenä, oranssina, vihreänä, keltaisena ja punaisena. Nämä värit sekoittuvat yhteen luoden lumoavia näkymiä täällä Chilessä sijaitsevalla paikalla. Yksi Auxiliary Telescopeista (ATs), joka on osa ESO:n Very Large Telescopea (VLT) näkyy edessä kylpien aavemaisessa keltavihreässä hohteessa. Tämä AT on vain yksi VLT:n neljästä 1.8-metrisestä auxiliarystä, mihin kuuluu myös neljä valtavaa 8.2-metristä serkkua (Unit Telescopea). AT:t ovat uniikkeja: ne ovat omillaan toimeentulevia kaukoputkia ja ne pystytään tarpeiden mukaan sijoittamaan jopa 30 eri havaintopisteeseen systeemin raiteilla. Toimiessaan yhdessä VLT Interferometrina (VLTI) ne nappaavat valoa taivaallisista kohteista ja lähettävät sitä samaan polttopisteeseen, joka on mahdollista maanalla sijaitsevan peilisysteemin takia. Tämä mahdollistaa tutkijoiden havainnoiden universumia uskomattomalla tarkkuudella. Koostuen yhteensä kahdeksasta teleskoopista VLT on maailman kehittynein näkyvän valon alueen tähtitieteellinen observatorio. Sen mahtava resoluutio mahdollistaa näkemisen hyvin yksityiskohtaisesti tähden pintaan ja jopa tutkimuksen mustan aukon ympäröiviin asioihin.

23. joulukuuta 2019: Kun vuosi lähenee loppuaan me haluamme toivottaa juhlalliset terveiset yhteisöllemme kaikkien Euroopan eteläisen observatorion työntekijän puolesta. Toivotamme sinulle erittäin hyvää vuoden loppua ja menestyksekästä vuotta 2020! Odotamme innolla jakavamme sen teidän kaikkien kanssa. Linkki: Loma kortti

16. joulukuuta 2019: Vaikkakin saattaa olla vaikeaa viedä katsettaan pois yläilmoista Paranalin Observatorion upeiden näkymien vuoksi, niin kannattaa myös katsoa jalkoihin tai muuten saatat kompastella. Tämä viikon kuva näyttää sisäänkäynnin yhteen laboratorioista, joka sijaitsee ESO:n Very large Telescopen (VLT) alustan alla. Laboratorioita käytetään tähtitieteen tekniikassa nimeltä interferometria. VLT koostuu neljästä isosta Unit Telescopesta ja neljästä pienemmästä Auxiliary Telescopesta (Ats) — kaksi jälkimmäistä näkyy kuvassa. Tähtitieteilijät voivat käyttää monia eri yhdistelmiä näistä teleskoopeista säädelläkseen heidän havaintotehoaan ja käyttäen interferometriaa, saavuttamaan kuvantamisresoluutioista, jotka ovat paljon suurempia kuin mitä yksittäisillä kaukoputkilla pystyttäisiin yksinään ottamaan. Tämä nerokas kikka toteutetaan alustan alla, josta löytyy tunneleiden verkosto, jotka sisältävät erikoistuneita laitteita suunnatakseen ja prosessoidakseen teleskoopeista kerättyä valoa. Paranalin observatorio sijaitsee Pohjois-Chilessä Cerro Paranal vuoren huipulla. Tämä kaukainen ja korkealla oleva sijainti mahdollistavat ideaaliset olosuhteet monipuolisesti tähtitieteelle, jota toteutetaan observatoriolla, olkoon se tähystystä tähtien lastentarhoihin linnunradassa tai havainnoiden hurjia kaukaisten galaksien aktiivisia ytimiä.

9. joulukuuta 2019: Tämä pilvien täyttämä kuva RCW 36:sta (tai Gum 20) napattiin ESO:n Focal Reducer and low dispersion Spectrograph:lla (FORS). Se näyttää yhden aurinkokunnasta läheisimmistä massiivisten tähtien syntypaikoista ja se on noin 2300 valovuoden päässä. Sijaiten Velassa (Purjeen tähdistössä) RCW 36 emission nebula on vain osa vielä suuremmasta tähtien muodostus alueesta, joka tunnetaan Vela Molecular Ridgenä. Jotkut alueen pilveet RCW 36:ssa ovat tarpeeksi tiheitä estääkseen taustavalon pääsyä läpi, luoden mustia läikkiä. Pimeästä ulkomuodostaan huolimatta tämän tyyliset pilvet ovat ainoita paikkoja universumissamme, missä tähtiä muodostuu. Vetymolekyylien keskittymät ja avaruuspöly kasaantuvat ja romahtavat yhdeksi luoden tähtiä, joita kiertää pieniä planeettojen perheitä, vähän kuten oma aurinkokuntamme. FORS on asennettu ESO:n Very Large Telescopeen, joka on yksi maailman kehittyneimmistä tähtitieteen observatorioista. Tämä kuva on valittu yhdeksi osaksi ESO Cosmic Gems ohjelmaa, joka on aloite, joka tuottaa kuvia tieteellisesti mielenkiintoisista ja visuaalisesti viehättävistä kohteista käyttäen ESO:n teleskooppeja opetuksellisiin ja julkisen tiedotuksen tarkoituksiin. Ohjelma käyttää teleskooppien käyttöaikoja silloin, ...

2. joulukuuta 2019: Kuvassa näkyvässä majesteettisen Linnunradan noustessa ESO:n La Sillan observatorion päälle Chilessä, näkee linnunradasta hyvin punaiset alueet, joissa syntyy tähtiä, sekä tummia alueita, joissa on avaruuspölyä. Kaksi kuvan teleskooppia, 1-metrin Schmidt kaukoputki (vasemmalla) ja MPG-ESO 2.2-metrin teleskooppi (oikealla) ovat myös näkyvillä. Vaikkakin kaikki kuvan tähdet kuuluvat linnunradan galaksiin me usein puhumme paksusta kehästä tähtitaivaallamme ”Linnunratana”. Tämä johtuu siitä, että me sijaitsemme kotigalaksimme sisällä: Aurinkokunta sijaitsee galaksimme yhdessä kierteishaarassa, joka on suunnilleen kahden kolmasosan päässä galaksimme keskustasta sen kaukaisempiin alueisiin. Galaksi itsessään on muodoltaan kuin jättiläismäinen pannukakku, jossa on kirkas ja pullollaan oleva keskusta ja tällä pannukakun alueella on lähes kaikki galaksimme tähdet, kaasu, pöly, planeetat ja täten olemme kuin kapeassa kiekossa. ”Linnurata” — kirkas kaistale, joka näkyy kuvan tähtitaivaalla — on oikeasti näkymä tästä kiekosta, joka näyttää olevan huomattavasti kirkkaampi ja näyttävämpi kuin sen ympärillä oleva avaruus. Katsomme kuvassa sisäänpäin kohti tiiviisti pakattuun galaksimme keskustaan. Keskustasta oikealla kuvassa juuri MPG-ESO 2.2-metrin ...

25. marraskuuta 2019: Korkealla Chilen Atacaman autiomaan laitamilla, ESO:n La Sillan Observatorion yllä, meteoriitti roihuaa ohi tähtien ja pölyn täytteisen Linnunradan. Tällä viehättävällä tapahtumalla oli hiljainen ja liikkumaton sivustakatsoja, joka on nähtävillä kuvassa vasemmalla: Swedish-ESO Submillimetre Telescope (SEST). SEST rakennettiin vuonna 1987 ESO:n ja Swedish Natural Science Research Councilin toimesta ja sen toiminta loppui vuonna 2003. 16 vuoden aikana se katsoi universumiimme pimeimmästä ja pilvettömimmästä paikasta maailmalla. Rakennusvaiheessaan 15-metrinen SEST oli ainut iso teleskooppi eteläisellä pallonpuoliskolla, joka suunniteltiin havaitsemaan alle millimetrin aallonpituuksia. Toiminnassa ollessaan SEST oli käytössä laajasti eri tutkimuksissa, mukaan lukien linnunradan keskustan tutkimisessa ja kahden linnunradan kiertolaisen tutkimuksessa, eli Magellanin pilvien tutkimuksessa. Vuonna 1995 SEST havainnot näyttivät Boomerang Nebula:n — kaasupilven, joka syntyi kuolevasta tähdestä Kentaurin tähdistössä — olevan kylmin paikka universumissamme, joka tarkoittaa sen olevan yhden asteen absoluuttisen nollapisteen yläpuolella.

18. marraskuuta 2019: ESO:n tähtitieteen keskittymät Chilessä ovat aktiivisuuden pesiä — tai keitaita — muuten karulla ja kaukaisella alueella Atacaman autiomaassa. Tämä vihamielinen ja vaikeasti tavoitettava alue saattaa vaikuttaa oudolta paikalta rakentaa observatorioita, mutta Atacama on yksi parhaita paikkoja maailmassa tähtitieteen kannalta. Atacamassa ei ole oikeastaan yhtään pilvipeitettä, valosaaste on lähes olematonta ja siellä sataa alle 2 senttimetriä vuodessa, joka tekee siitä kuivimman paikan maailmassa heti etelänavan ja pohjoisnavan. Chile on isännöinyt teleskooppeja jo vuodesta 1960 observatorioilla La Sillassa, Paranalilla ja Chajnantorin tasangolla. Kuvassa näkyy Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy (VISTA), joka sijaitsee Paranalin observatoriolla. Cerro Paranalin vieressä on ESO:n lippulaiva Very Large Telescope (VLT), kun taas VISTA on maailman suurin teleskooppi havaitsemaan lähi-infrapunavaloaluetta (juuri ulkopuolella omasta väriskaalastamme olevaa valoa). Henkeäsalpaavat näkymät maailmankaikkeuteemme — kuten helposti erottuva linnunrata hallitsemassa kuvan yläosaa — ovat enemmän kuin riittäviä pitääkseen VISTA:n ja sen teleskoopit kiireisinä.

11. marraskuuta 2019: Teleskoopeilla ESO:n La Sillan observatoriolla Chilessä on tehtävänään havaita ja ymmärtää laajaa universumiamme — mutta on myös olemassa paljon lähempänä kotia tapahtuvia mielenkiintoisia ilmiöitä. Yksi esimerkki näistä ilmiöistä on taivaallinen 22 asteen rengas, joka on yleinen haloilmiö. Tämä kuva otettiin korkealla sijaitsevassa ja kaukaisessa Atacaman autiomaassa, mutta samanlaisia haloilmiöitä pystyy näkemään ympäri vuoden joka puolella maapalloa. Nämä halot syntyvät auringonsäteiden tai kuunvalon kulkiessa untuvapilvien läpi, jotka ovat korkealla maapallon ilmakehässä. Pienet jääkiteet, jotka luovat tämän pilven toimivat mini prismoina muuntaen niiden läpi kulkevien valonsäteiden suuntaa (mitä kutsutaan taittumiseksi). Valonsäteet, jotka taittuvat jääkiteiden vuoksi ”kerääntyvät” samaan kulmaan, mikä esittää pienintä mahdollista poikkeamaa alkuperäisestä suunnasta. Kiteet ovat pilvessä tietyssä muodossa untuvapilvissä ja se saa aikaan pienimmän mahdollisen poikkeaman olevan suunnilleen 22 astetta. Tämän vuoksi kuvan kuun ympärillä näkyy ympärillä näkyy halo, jonka etäisyys vastaa 22 astetta kuusta. ESO:n 3.6-metrin teleskooppi mahdollistaa tilanteeseen sopivan taustan tälle taivaalliselle näylle — tämä teleskooppi sisältää HARPS ...

4. marraskuuta 2019: Tämä harvinainen näkökulma tarjoaa oikean sisäpiiriläisten näkemyksen yhteen ESO:n maailmanluokan kaukoputkista: VLT Survey Telescope (VST). VST on asennettu ESO:n Paranalin Observatoriolle Chilessä ja se on suurin teleskooppi, joka tutkii taivasta ihmisille näkyvillä valonaallonpituuksilla ja sen huipputeknologia tekee siitä tehokkaan työkalun auttamaan ymmärtämään universumiamme. Tästä kuvakulmasta OmegaCAM instrumentti — laajan näkökentän kamera — on nähtävillä edessä keskellä kiinnitettynä stabilointi rannelmaan. Kun yö laskeutuu teleskoopin kupu aukeaa ja VST pääsee töihin. Korkean sijaintinsa ja kuivan ilmastonsa vuoksi Atacaman autiomaa mahdollistaa täydelliset olosuhteet tähtitieteen havainnoimiseen luoden pilvettömiä tähtitaivaita hyvin vähäisellä valosaastetasolla suurimman osan vuodesta. Tämä mahdollistaa todella ilmiömäisiä näkymiä Linnunrataan sen koko värimaailmalla, jotka koostuvat avaruuspölystä ja edessä olevista tähdistä, kuten kuvassa nähdään.

28. lokakuuta 2019: Tämä häkellyttävän yksinkertainen ja seesteinen näkymä NGC 1404 galaksista — valtava elliptinen galaksi 62 miljoonan valovuoden päässä sulatusuunin tähdistössä — peittää sen karun todellisuuden. NGC 1404 on yksi galakseista, jotka kuuluvat Fornax-galaksijoukkoon ja NGC 1404 on hitaasti tippumassa joukon keskustaan. Kun se kulkee kohti galaksijoukon suurta keskustan läheisintä galaksia, NGC 1399, galaksin kuumaa kaasua repeää ja irtoaa pois jättäen pitkän paljastavan vanan taakseen. Kaasun virta ei näy tässä kuvassa, mutta se pystytään näkemään selvästi röntgen-kuvissa galaksista ja tulevaisuudessa NGC 1404 menettää suurimman osan sen kuumasta kaasustaan ja täten sen mahdollisuuden luoda uusia tähtiä. ESO:n Very Large Telescope (VLT) taltioi tämän kuvan NGC 1404 -galaksista sen FORS instrumentilla. Kirkas edustalla oleva tähti alavasemmalla on nimeltään HD 22862.

21. lokakuuta 2019: Kaukaisessa osassa Chilen Atacaman autiomaata, yli 2600 metrin korkeudella sijaitsee Paranalin Observatorio. Kokonaisen valonkeräyspinta-alansa näkökulmasta se on suurin observatorio eteläisellä pallonpuoliskolla ja se on koti muutamalle ESO:n uusimmista kaukoputkista. Kuvassa näkyvän keltaisen kuun alla on päähuippu, jossa on ESO:n Very Large Telescope (VLT) ja 2.6-metrinen VLT Survey Telescope (VST). VLT:n neljä Unit Telescopea voidaan nähdä huipun keskellä ja pienemmät Auxiliary Telescopet kaukana vasemmalla, sekä VST-teleskooppi oikealla. ESO jatkaa teleskooppien lajitelmansa laajentamista eteläisellä pallonpuoliskolla ja lisää tilaa tarvitaan uusien rakentamiselle! Toinen huippu noin 1500 metrin päässä VLT:stä ja VST:stä — kaukana oikealla kuvassa — valittiin paikaksi rakentaa ESO:n Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy (VISTA). VISTA aloitti havaitsemisen vuoden 2009 loppupuolella ja se on tuottanut joitain häikäiseviä kuvia universumistamme lähi-infrapunavaloalueella. VISTA on selkeästi suurin tätä valon aallonpituutta havaitseva laite maailmassa ja se pystyy luomaan uniikkeja kuvia kosmoksesta, jotka monille teleskoopeille olisivat mahdottomia luoda.

14. lokakuuta 2019: Kuten moni muu ESO:n teleskooppi, myös Danish 1.54-metre telescopella La Sillan Observatoriolla Chilessä on all-sky kamera, joka lähettää näkymiä paikasta ympäri vuorokauden. Tämä mahdollistaa kenen tahansa koska tahansa näkevän teleskoopin toiminnassa. Katsojat näkevät tähtitieteilijöitä ja insinöörejä työssään ja he pääsevät ihastelemaan henkeäsalpaavaa linnunrataa ja — jos olet onnekas — nähdä paikallista väestöä. Tämä harvinainen otos taltioi paikallisen linnun käyttämässä all-sky kameraa istumapaikkanaan, tietämättään täysin hänen estävänsä kameran näkymän taivaalle. Linnun laji on vielä selvittämätön mysteeri, mutta tiedetään että kuva on otettu yöllä ja on todennäköistä, että se oli saalistamassa, mikä osoittaisi linnun olevan yölintu. Korkeasta sijainnistaan ja kuivasta ilmastostaan huolimatta ESO:n observatorioiden ympärillä Chilen Atacaman autiomaassa asustaa paljon erilaisia eläimiä, kuten mm. laamamaisia vikunjoita, tarkka silmäisiä andienkettuja, majesteettisia petolintuja ja villihevosia kulkemassa vapaana. Eläimet ovat adaptoituneet erinomaisesti näihin vihamielisiin olosuhteisiin ja niitä näkee usein ESO:n observatorioilla. Lisää ESO:n nettikameroja pääsee ihastelemaan täältä.

7. lokakuuta 2019: Tämä kuva näyttää komeetan, joka sijaitsee Aurinkokuntamme laitamilla: comet C/2016 R2 (PANSTARRS). Kuten nimi jo kertoo, komeetta löydettiin vuonna 2016 Pan-STARRS -teleskoopeilla Havaijilla. Tämän uuden kuvan kohteesta taltioi projekti, joka sijaitsee ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä, nimeltä the Search for habitable Planets EClipsing ULtra-cOOl Stars (asutettavien planeettojen etsintä erittäin kylmiltä tähdiltä) — tai lyhennettynä SPECULOOS. Komeetat ovat palloja, jotka koostuvat pölystä, jäästä, kaasusta ja kivestä. Kulkiessaan lähetä Aurinkoa, niiden jää lämpenee ja muuttuu kaasuksi ja sen jälkeen pakenee komeetalta prosessissa nimeltä ’outgassing’. Tämä prosessi luo sumeita peitteitä komeetan ytimen ympärille, jota kutsutaan Comaksi, sekä komeetan pyrstön. SPECULOOS havainnot näyttävät C/2016 R2 (PANSTARRS) -komeetan pyrstön muuttuvan dramaattisesti yhden yön aikana, luoden dynaamisen kuvasarjan. Viikon kuva ja timelapse -video otettiin komeetan ollessa 2.85 AU matkan päässä Auringosta (1 AU on Maapallon ja Auringon etäisyys), matkaten keskemmälle Aurinkokuntaamme. Tämä komeetta on erityisen mielenkiintoinen sen harvinaisten aineosien ja molekyylien vuoksi, joita tutkivat ovat havainneet sen ...

30. syyskuuta 2019: Käyttäen tarkkoja silmiä Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) ja ESO:n Very Large Telescope (VLT) -teleskoopeilla tähtitieteilijät ovat kartoittaneet näyttäviä kosmisen meduusan lonkeroita, jotka ovat punoutuneita kaasun purkauksia syöksähdellen poispäin spiraaligalaksista nimeltä ESO 137-001. Tämä taivaallinen polttiaiseläin nähdään kuvassa upeine yksityiskohtineen. Monet eri elementit, jotka muodostavat tämän kuvan, on taltioitu eri teleskoopeilla. Galaksin ja sen ympäristön on kuvannut NASA/ESA Hubble Space Telescope. Lonkerot, jotka kuvasivat VLT:hen liitetty MUSE -instrumentti, näkyvät kuvassa kirkkaan violetteina ovat purkauksien jäänteitä ja ne koostuvat vedystä. Kirkkaat oranssit kuumat pisteet taas koostuvat hiilidioksidista, jotka kuvasi ALMA. Nämä lonkerot johtuvat dramaattisesta ilmiöstä nimeltä ”ram-pressure stripping”. Avaruus galaksijoukkojen galaksien välillä ei ole tyhjää vaan se on täynnä materiaa, joka käyttäytyy kuin viskoosi neste. Galaksin kulkiessa läpi tästä alueesta kaasua irtoaa galaksin otteesta luoden upean vanan, joka pystytään havaitsemaan, kuten tässä kuvassa ESO 137-001 galaksista (joka sijaitsee Norman galaksijoukossa). Hännän suunta ja paikka auttavat tutkijoita ymmärtämään mihin suuntaan galaksi liikkuu ...

23. syyskuuta 2019: Tämän viikon kuva näyttää pullottavan linnunradan sydämen, kun se roikkuu Chajnantorin tasangon yllä. Sijainniltaan Atacaman autiomaassa, Chilessä, tämä tasanko on yksi korkeimmista ja kuivimmista paikoista maapallolla. Tämä yhdistelmä luo ideaaliset olosuhteet havaita millimetrin ja alle millimetrin säteilyä avaruudesta, mikä yleensä absorboituu vahvasti maapallon ilmakehään. Tämän vuoksi ei ole ihme, että Chajnantorin tasanko on koti äärimmäisen tuotteliaalle Atacama Large Millimeter/submillimeter Array:lle (ALMA), joka on huippuluokan teleskooppi ja se tutkii valoa universumimme kylmimmistä kohteista. Monimutkaisen pölypilven ja hurjan miljardien tähtien valon päällä, Mars, Saturnus ja Antares-tähti tekevät huomiota herättävän kolmion taivaalle. Hatarasti näkyvä vihreä kohde kuvan vasemmalla puolella, joka melkein häviää linnunradan henkeäsalpaavan valon taakse, on planeettojen välinen vierailija nimeltä Comet 252P/LINEAR. Tämä komeetta viiletti maapallon ohi Huhtikuussa 2016 — vaikkakin se oli liian himmeä ihmissilmälle nähtäväksi, niin sen kauneus saatiin esiin pitkän valotusajan kuvissa, kuten tämän viikon kuvassa. Peloton tähtitaivaan katselija seisoo kuvan edessä ja kuva demonstroi kuinka erinomainen paikka tasanko ...