Viikon kuva

Tilaa uutisia ESO:lta omalla kielelläsi!

25. lokakuuta 2021: Tämä kuva on otettu MUSE-instrumentilla, joka on kiinnitetty ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputkeen. Kuvassa näkyy kaukaisen spiraaligalaksin NGC 5248:n sisimmät alueet, jotka tunnetaan myös nimellä Caldwell 45. Kohde on noin 59 miljoonan valovuoden etäisyydellä Maasta Karhunvartijan (Boötes) tähdistössä. Tämä galaksi tunnetaan siitä, että sillä ei ole vain yhtä rengasta, vaan kaksi rengasta kestustansa ympärillä. Näissä renkaissa erottuu selviä 'kuumia pisteitä', joissa tapahtuu voimakasta tähtien syntymistä. Nämä alueet näkyvät kuvassa oranssina hehkuna. Näissä alueissa tähtiä syntyy paljon tiheämmin kuin tavallisesti. MUSE tulee sanoista Multi Unit Spectroscopic Explorer, ja se on kiinnitetty Yepun-teleskooppiin, joka on yksi neljästä 8.2-metrin teleskoopista. Nämä muodostavat yhdessä VLT:n. MUSE hajoittaa kuvan jokaisesta pikselistä tulevan valon eri väreihin eli aallonpituuksiin. Tämän ansiosta tutkijat pystyvät kartoittamaan ulotteisten kohteiden monimutkaisia toimintamekanismeja, kuten galakseissa tapahtuvaa tähtien syntyä.

Lue lisää

potw2142-fi — Viikon kuva

Laajan spektrialueen havaintoja

18. lokakuuta 2021: Chajnantorin tasangolla Atacaman autiomaassa sijaitsevat Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA:n antennit tarkkailevat taivasta upean auringonlaskun aikana. ESO on yksi ALMA:n yhteistyökumppaneista. ALMA on maailman suurin maan päällä toimiva tähtitieteen tutkimushanke. Kauniit taivasta valaisevat oranssin ja punaisen sävyt Auringon laskiessa horisontin taakse tarjoavat meille mielenkiintoisen fysiikan oppitunnin. Auringonvalon kulkiessa maapallon ilmakehän läpi siniset aallonpituudet siroavat ilmakehän kaasumolekyyleistä ja pölystä enemmän kuin pidemmät punaiset aallonpituudet. Auringon lähestyessä horisonttia maanpinnalle saapuva valo kulkee ilmakehässä pidemmän matkan kuin sen ollessa ylempänä. Suuri osa auringonvalon näkyvän spektrin sinisestä alueesta siroaa pois. Valo, joka saavuttaa silmämme, värjää laskevan Auringon ympärillä olevan taivaan upeisiin punaisiin sävyihin. Kaunis punainen taivas on kuitenkin ALMAlle näkymätön. ALMA:n 66 teleskooppia eivät katso taivaalle sähkömagneettisen spektrin näkyvässä osassa kuten me, vaan ne tarkkailevat taivasta millimetrin ja alimillimetrin aallonpituusalueella. Näiden aallonpituuksien sähkömagneettinen säteily absorboituu ilmakehän vesihöyryyn. Tämän vuoksi alimillimetrin tähtitieteessä käytettävät teleskoopit rakennetaan erittäin kuiviin paikkoihin ja korkealle, missä ilmakehän aiheuttama absorptio ...

Lue lisää

potw2141-fi — Viikon kuva

Pölyinen tervehdys

11. lokakuuta 2021: Henkilön tervehtivä siluetti kuvautuu aputeleskooppia (Auxiliary Telescopes, ATS) vasten ESO:n Paranalin observatoriolla Chilen Atacaman aavikolla hiilisäkkisumun näkyessä majesteettisena pimeänä läikkänä keskellä yötaivasta. Kyseessä on yksi ESO:n Very Large Telescope kaukoputken neljästä 1,8-metrisestä aputeleskoopista, johon kuuluu myös neljä jättimäistä 8,2-metristä kaukoputkea Unit Telescopes (UTS). Riippuen kunkin havaintoprojektin tarpeista, AT:t voidaan siirtää jopa 30:een eri havaintopaikkaan raidejärjestelmää pitkin, joilloin ne toimivat yhdessä VLT-interferometrinä. Interferometri yhdistää AT:eiden tai UT:eiden keräämän tähtitaivaan kohteiden valon interferometriana tunnetulla tekniikalla, jonka avulla tutkijat voivat tarkkailla maailmankaikkeutta uskomattomalla tarkkuudella. Hiilisäkkisumu on taivaan huomattavin pimeä sumu. Nämä tummat pilvet näkyvät paremmin eteläisellä pallonpuoliskolla kuin pohjoisella taivaalla. Monet kulttuurit näkevät näissä tummissa sumuissa kuvioita. Esimerkiksi Chilen Mapuchet ovat antaneet hiilisäkkisumulle nimen pozoko eli ”vesikaivoksi”. Koska hiilisäkkisumussa on runsaasti pölyä, se absorboi ja sirottaa suurimman osan sen takana näkyvästä tähtien valosta. Nämä piilossa olevat tähdet voivat kuitenkin loistaa pölyn läpi, kun niitä havaitaan infrapuna-aallonpituuksilla, jotka voivat kulkea pölyn läpi lähes esteettä.

Lue lisää

potw2140-fi — Viikon kuva

Perhetraditio

4. lokakuuta 2021: Jokaisella perheellä on omat perinteensä, eikä Chilen Atacaman autiomaassa sijaitsevan ESO:n Paranalin observatorion henkilökunta tee tähän poikkeusta. Ennen havaintojen alkamista ihmiset kokoontuvat observatorion tasanteelle nauttimaan auringonlaskusta. Tässä kuvassa mukaan on liittynyt yksi ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken halkaisijaltaan 1,8-metrisistä aputeleskooppeista (ATs). AT:ia voidaan liikuttaa kiskoja pitkin, ja ne toimivat yhdessä yhtenä, ”virtuaalisena” havaintolaitteena, Very Large Telescope interferometrinä (VLTI). Siinä interferometrian avulla yhdistetään yksittäisten teleskooppien keräämä valo ja saadaan paljon terävämpi katse maailmankaikkeuteen. VLT käsittää myös neljä paikallaan pysyvää 8,2m yksikköteleskooppia, jotka voivat toimia joko erillisinä teleskooppeina tai osana VLTI:tä. Auringonlaskun aikaan näkyvä Auringon ja taivaan oranssi väri aiheutuu Maan ilmakehästä. Se sirottaa avaruudesta maapallolle tulevaa valoa eri suuntiin valon väristä riippuen. Kun Aurinko on matalalla horisontissa, siniset värit siroavat pois eivätkä ne saavuta silmiämme, jolloin jäljelle jäävät vain tässä valokuvassa näkyvät upeat oranssit, keltaiset ja punaiset värinsävyt. Tämä kuva on mukana 'ESO Calendar 2022'-kalenterissa kesäkuun kohdalla. Jos haluat ostaa ...

Lue lisää

potw2139-fi — Viikon kuva

Iltahämärän loiste

27. syyskuuta 2021: Tämän Viikon kuvassa iltahämärän aikaan matalalla loistava Aurinko valaisee Chilen Atacaman yllä roikkuvat pilvet syvän punaisessa tulenomaisessa valossa. Kuvaa hallitsee Purico Complex, joka on vulkaanisten vuorten huippu, jonka korkein kohta on huikean 5703 metrin korkeudessa! Alaosassa syrjäisellä tiellä näkyy yksi ajoneuvo, joka matkaa rinnettä ylöspäin jättäen jälkeensä pölyvanan. Kuvan vasemmassa osassa on joukko rakennuksia... ja yksi antenni. Kyseessä on ESO:n operoima Atacama Pathfinder Experiment (APEX), joka on yksi maailman korkeimmalla paikalla sijaitsevista teleskooppeista. APEX on suunniteltu toimimaan alimillimetrialueen aallonpituuksilla infrapunan ja radioaaltojen välillä. Alimillimetrialueen havainnot ovat avainasemassa eräiden maailmankaikkeuden kylmimpien, pölyisimpien ja kaukaisimpien kohteiden salaisuuksien paljastamisessa. APEX on vuosien varrella tutkinut monia tähtitieteen ilmiöitä, kuten tutkinut kaikkein massiivisimpien galaksien tämänhetkistä elämää, havainnut supermassiivisen mustan aukon repimää ainetta ja kartoittanut Linnunradan tasoa. Koska avaruudesta peräisin oleva alimillimetrialueen sähkömagneettinen säteily imeytyy voimakkaasti maapallon ilmakehässä olevaan vesihöyryyn, sen havaitseminen on parasta tehdä korkealta, joka on syy APEXin sijaintipaikalle. APEX on 5100 metrin korkeudella, ...

Lue lisää

potw2138-fi — Viikon kuva

La Sillan perhepotretti

20. syyskuuta 2021: Tässä lennokilla otetussa viikon kuvassa näkyvät lähes kaikki ESO:n La Sillan observatorion kaukoputket. Ne kiemurtelevat 2400 metriä korkean satulamuotoisen vuoren huipulla ja katoavat kaukaisuuteen. Tämä kuva tulee ehdottomasti La Sillan perhealbumiin! La Silla sijaitsee Chilessä Atacaman autiomaan laitamilla kaukana ihmisen aiheuttamasta valosaasteesta. Alue on kuuluisa pimeästä, kirkkaasta taivaastaan. La Silla on ESO:n ensimmäinen observatorio, joka vihittiin käyttöön vuonna 1969, ja se on säilyttänyt paikkansa tähtitieteen tutkimuksen eturintamassa. La Sillan teleskooppien havaintoja käytetään vuosittain noin 300:ssa tieteellisessä julkaisussa. Kuvassa oleva suurin kaukoputki on ESO:n 3.6-metrin kaukoputki, johon on kiinnitetty maailman tärkein eksoplaneetan metsästylaite: High Accuracy Radial velocity Planet Searcher, eli HARPS. HARPSin avulla tehtyjen havaintojen ansiosta tähtitieteilijät ovat selvittäneet, että Linnunradan punaisten kääpiöiden ympärillä olevilla ns. elämänvyöhykkeillä on todennäköisesti miljardeja kiviplaneettoja. Ne ovat maailmoja, joissa voisi mahdollisesti olla elämää Aurinkokunnan ulkopuolella.

Lue lisää

potw2137-fi — Viikon kuva

Pohjoinen kohtaa etelän

13. syyskuuta 2021: Tämän kuvan katsominen saattaa saada sinut hieman sekaisin! Tämä viikon kuvassa näkyy samaan aikaan sekä pohjoisen että eteläisen pallonpuoliskon tähtitaivas yhdellä kertaan. Näet siis koko yön taivaan samalla kertaa, joka saa mielesikin taipumaan. Todellisuudessa tämä ei tietenkään ole mahdollista. Tämän kuvan luomiseksi valokuvaajat Petr Horálek ja Juan Carlos Casado ottivat kaksi kuvaa samalla pohjoisella ja eteläisellä leveysasteella eri pallonpuoliskoilla sijaitsevilta observatorioilta. Yläosan kuva on otettu Instituto de Astrofísica de Canariasin Roque de los Muchachos observatoriossa La Palmassa Kanariansaarilla, joka sijaitsee 29 astetta päiväntasaajan pohjoispuolella. Alaosan kuva on otettu ESO:n La Sillan observatoriossa Chilen Atacaman autiomaassa 29 astetta päiväntasaajan eteläpuolella. Kun kuvat on digitaalisesti yhdistetty, ne luovat jatkuvan näkymän yötaivaasta. Yksi kuvassa huomion herättävistä piirteistä on aavemainen valkoinen hehku, joka säteilee kuvan keskustasta pystysuoraan. Tämä on eläinratavalo, joka on ilmiö, jonka aurinkokuntamme pölyn sirottama auringon valo aiheuttaa. Ilmiö näkyy vain alueilla, jossa taivas on erittäin tumma ilman valosaastetta. Venus-planeetta loistaa kirkkaasti ...

Lue lisää

potw2136-fi — Viikon kuva

Kuunpimennys Paranalilla

6. syyskuuta 2021: Kuten Atlas pitelemässä taivasta muinaisessa antiikin Kreikan myytissä, tässä viikon kuvassa näyttää siltä, että ESO:n Very Large Telescope (VLT) kannattelee Kuuta täydellisen kuunpimennyksen aikana Paranalin observatoriolla Chilen Atacaman autiomaassa. Valokuvan otti tähtivalokuvaaja Juri Beletsky 26. toukokuuta 2021. Tämän viikon kuvan ottaminen vaati valokuvaajalta tarkkaa suunnittelua. Tarkat laskelmat mahdollistivat havaintopaikan asettamisen yhdeksän kilometriä Paranalin itäpuolelle, josta katsottuna laskeva kuunpimennys näkyi hetken juuri kaukoputkien kupolien yläpuolella, jotka kuvassa hehkuvat heikosti varhaisessa aamuhämärässä. Täydellinen kuunpimennys tapahtuu, kun Aurinko, Maa ja Kuu ovat samassa linjassa keskenään Maan ollessa Auringon ja Kuun välissä. Maan varjo peittää suoraa auringonvaloa siten, että ainoa Kuun pinnasta heijastuva valo on Maan ilmakehästä taittunutta valoa, jolloin Kuu saa punertavan värin. Koska Maan ilmakehä suodattaa auringonvaloa, tähtitieteilijät käyttävät usein kuunpimennyksiä ymmärtääkseen mitä merkkejä elämästä kaasukehissä näkyisi. Tämä voi auttaa pyrkimyksissämme etsiä elämää muilta planeetoilta. Tämä kuva on mukana ESO 2022 kalenterissa huhtikuun kohdalla. Jos haluat ostaa kalenterin, niin löydät sen verkkokaupasta ...

Lue lisää

potw2135-fi — Viikon kuva

Kalansilmänäkymä Linnunrataamme

30. elokuuta 2021: Miten kala näkee Linnunradan? Saamme siitä melko hyvän käsityksen tämän galaksistamme otetun kalansilmälinssikuvan avulla, joka on otettu Paranal Residencian sisäänkäynnin alueelta Paranalin observatorion Base Campistä, joka sijaitsee 3 km eäisyydellä ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputkesta. Paranal Residencia on todellinen ”tähtitieteilijöiden keidas”. Se sijaitsee Atacaman autiomaassa, joka on yksi maapallomme kuivimmista alueista. Residencia on mukava ja moderni rakennus, jossa ESO:n henkilökunta ja kävijät voivat levätä pitkien työvuorojen aikana ja se auttaa äärimmäisistä paikallisista ilmasto-olosuhteista selvitymistä. Residencia on maanalainen rakennus, jossa on 35 metriä leveä lasipeitteinen kupu, joka tuo luonnonvaloa sisään. Siellä on myös uima-allas, joka auttaa henkilökuntaa rentoutumaan ja edesauttaa rakennuksen kostutusjärjestelmän ylläpitoa. Rakennuksen julkisivu avautuu kohti Tyyntämerta, joka on vain 12 kilometrin päässä. Paranalissa on sijaintipaikan eteläisen leveysasteen ansiosta ainutlaatuinen näkymä Linnunrataan. On arvioitu, että Linnunrata koostuu muutamista sadoista miljardeista tähdistä. Suurin osa niistä on sijoittuneena galaksin tasoon, ja niiden valo synnyttää valovoimaisen koko yötaivaan yli kurottuvan vyön, jota ...

Lue lisää

potw2134-fi — Viikon kuva

Tähden putoaminen

23. elokuuta 2021: Meteoroidi valaisee yötaivaan Paranalissa Chilen autiomaan yllä. Kuvassa näkyy kolme Yksikköteleskooppia ja yksi ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken aputeleskooppi, jotka todistavat erään aurinkokunnan matkaajan pitkän matkan matkan päättymistä tässä upeassa valonvälähdyksessä. Asteroideja pienemmät meteoroidit ovat avaruudessa vaeltavia kivimurikota. Tullessaan Maapallon ilmakehään ne kuumenevat ja höyrystyvät ilmakehän aiheuttaman kitkan vuoksi. Taivaalla tämä näkyy valojälkenä, joka tunnetaan tähdenlentona (tai meteoriitina). Meteoroidin jäänteitä, jotka eivät tuhoudu täysin ja saavuttavat maanpinnan, kutsutaan meteoriitiksi. Valojäljen väri paljastaa meteoroidin kemiallisen koostumuksen. Vihreä ja keltainen valo viittaavat vastaavasti magnesiumin ja raudan läsnäoloon. Taivaalla hohtava diffuusi punainen hehku on seurausta Maan ilmakehän hapesta ja typestä. ESO:n VLT on maailman kehittynein optinen tutkimuslaitos. Se koostuu neljästä Yksikköteleskoopista ja neljästä siirrettävästä aputeleskoopista. Aputeleskoopit toimivat yhdessä niin kutsutussa Very Large Telescope Interferometer eli VLTI:ssä, jossa kunkin yksittäisen teleskoopin keräämä valo yhdistetään. Siten tähtitieteilijät voivat tutkia maailmankaikkeutta huomattavasti tarkemmin. Vaikka Yksikköteleskoopit toimivat suurimman osan ajasta erillisinä kaukoputkina, niiden keräämä valo voidaan ...

Lue lisää

potw2133-fi — Viikon kuva

Taivaan repeämä

16. elokuuta 2021: Tummat taivaan alueet risteävät Chilen taivaan yllä ESO:n Paranalin Observatoriossa. Linnunradan kirkkain alue piilottelee pimeällä taivaalla ESO:n VISTA-teleskoopin kanssa. Tämä Suurena repeämänä tunnettu taivaan alue koostuu valtavista kaasu- ja pölypilvistä, jotka sijaitsevat Aurinkokunnan ja Linnunradan sisäalueiden välissä. Nämä pilvet imevät suurimman osan näkyvästä valosta, joka on peräisin galaksimme keskusalueella olevista miljardeista tähdistä. Tähtitieteilijät pystyvät silti tarkkailemaan Linnunradan keskustaa infrapuna- ja radioaaltojen avulla, jotka kulkevat pilvien läpi. Voimme kirjaimellisesti katsoa suuren repeämän "läpi". Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy, eli VISTA-teleskooppi on osa ESO:n Paranalin observatoriota. Se sijaitsee ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken viereisellä huipulla. Se on yksi suurimpia infrapuna-alueen kaukoputkia, joilla tehdään suuria taivaan kartoituksia. Sen avulla tähtitieteilijät kartoittavat maailmankaikkeutta ja selvittävät kosmisia mysteereitä, kuten galaksien kehitystä.

Lue lisää

potw2132-fi — Viikon kuva

Aavikko taivaan holvikaaren valaisemana

9. elokuuta 2021: Linnunradan upea kaari levittäytyy Chilen yötaivaan ylle. Taivaalla loistaa myös vasemmalla näkyvät Magellanien pilvet. Tätä näkymää voi ihastella ESO:n Paranalin observatorion valvontarakennuksesta Very Large Telescope (VLT) kaukoputken kotipaikkalla. Linnunrata on halkaisijaltaan 100000-200000 valovuotta, ja se koostuu Auringon lisäksi miljardeista muista tähdistä. 27000 valovuoden etäisyydellä oleva galaksimme keskusta näkyy Linnunradan kaaressa vasemmassa yläkulmassa olevana kirkkaana alueena. Auringolta kestää lähes 250 miljoonaa vuotta yhteen kierrokseen Linnunradan keskustan ympäri, joita se on tehnyt noin 20 kertaa muodostumisensa jälkeen. Suuri ja Pieni Magellaanin pilvi ovat vain kaksi Linnunradan galaktisista naapureista. Ne kiertävät galaksiamme noin 160000 ja 200000 valovuoden etäisyydellä. Nämä kääpiögalaksit ovat epäsäännöllisen muotoisia, joka mahdollisesti johtuu niiden keskinäisestä ja Linnunradan välisestä gravitaatiovuorovaikutuksesta. Jos teleskooppeja ajateltaisiin Paranalin observatorion silminä, niin hallintarakennus olisi sen aivot. Eri toimistojen ohella se vastaa teleskooppien toiminnasta ja sieltä löytyy valvomohuone, josta käsin kaikkia teleskooppeja ja instrumentteja ohjataan. Sieltä käsin kaukoputket käännetään kosmisia kohteita kohti ja siellä tehdään kerätyn datan ...

Lue lisää

potw2131-fi — Viikon kuva

Planeetta La Silla ja Linnunrata

2. elokuuta 2021: Tämä viikon kuva näyttää pieneltä planeetalta, vaikka se kuvaa itse asiassa ESO:n La Sillan observatoriota. Kuvassa on käytetty valokuvaustekniikkaa, jota kutsutaan stereografiseksi projektioksi, jolloin litteä kuva heijastetaan pallopinnalle. La Silla vihittiin käyttöön vuonna 1969 ja se on nykyisin useiden ESO:n instrumenttien sijoituspaikka. Sen lisäksi, että se on ensimmäinen ESO:n observatorio, se on ollut myös mukana monissa tieteellisissä ja teknologissa läpimurroissa. ESO:n uraauurtava 3,58-metrinen New Technology Telescope (NTT) oli ensimmäinen teleskooppi maailmassa, jossa oli tietokoneohjattu eli ”aktiivinen” pääpeili. Se toimi tiennäyttäjänä ESO:n Very Large Telescope (VLT) -teleskooppille, jossa kaikki neljä 8-metristä peiliä ovat aktiivisia. ESO:n 3.6-metrin teleskooppiin kiinnitetty High Access Radial nopeus Planet Searcher, eli HARPS-instrumentti on erittäin tehokas eksoplaneettojen metsästäjä. Se löysi muun muassa ensimmäisen ”Maan kaltaisen” planeetan, joka on sijoittuneena tähden elinkelpoiselle vyöhykkeelle. ”Planeetta La Sillan” yläpuolella kotigalaksimme Linnunradan helminauha kaartuu upeasti. Chilen Atacaman aavikon kuivat olosuhteet mahdollistavat tällaiset upeat näkymät, ja La Sillassa voi kokea yli 300 pilvetöntä ...

Lue lisää

potw2130-fi — Viikon kuva

Kosminen kvartetti

26. heinäkuuta 2021: Avaruus voi olla yksinäinen paikka. Ei kuitenkaan aina, kuten tämä HCG 86 galaksikvartetti sen osoittaa. Kuva on otettu ESO:n VLT Survey Telescope eli VST-kaukoputkella. Neljä galaksia, jotka sijaitsevat noin 270 miljoonan valovuoden päässä Maasta Jousimiehen tähdistössä, muodostavat Maasta katsottuna kolmion. Niistä kolme muodostavat suoran yhden galaksin ollessa niiden alapuolella. Venyneen galaksin oikealla puolella olevat kirkkaat kohteet eivät ole osa kvartettia. HCG tulee sanoista Hickson Compact Group, ja termiä käytetään kuvaamaan galaksiryhmiä, joissa on neljästä kymmeneen galaksia, ja joiden jäsenet ovat fyysisesti hyvin lähellä toisiaan. Pakkautumisen vuoksi tällaiset ryhmät ovat ihanteellisia ympäristöjä galaktisten vuorovaikutusten tutkimiseen, ja näissä galaksit saattavat joskus sulautua toisiinsa. Tämän kuvan HCG 86:sta otti tähtitieteilijöiden ryhmä johtajanaan Rossella Ragusa Istituto Nazionale di Astrofisica Italiasta. Se on otettu osana VST Early-type Galaxy Survey eli VEGAS-ohjelmaa. ”VST:n avulla pystymme tutkimaan galaksien lähettyvillä olevia hyvin himmeitä rakenteita, jotka ovat menneisyydesä tapahtuneiden gravitaatiovuorovaikutusten ja yhdistymisten jäänteitä”, Ragusa sanoi. Kartoittamalla erityisesti ryhmän galaksien ...

Lue lisää

potw2129-fi — Viikon kuva

Komeetan bongaus

19. heinäkuuta 2021: Tämän viikon kuvassa näkyy koko Chilen tähtitaivaan loisto mukaan lukien planeetat, Linnunradan keskusta, tähdet, hehkuva kaasu, vuorten siluetti ja jopa komeetta. Kuva on otettu Paranalin observatoriolla ESO:n pääsisäänkäyntirakennuksen lähellä. Horisontissa loistaa vihreä, pyöreä, utuinen möykky, joka on itse asiassa planeettojen välinen vierailija nimeltään komeetta 252P/LINEAR. Komeetta kuvattiin sen kulkiessa Maan ohi huhtikuussa 2016 noin 5,3 miljoonan kilometrin etäisyydeltä planeetastamme (joka on kosmisen mittapuun mukaan melko lähellä!). Vaikka se oli liian heikko näkyäkseen paljain silmin, se näkyi teleskoopeilla sekä valokuvissa hyvin, kuten tässä. Oikealla näkyy toinen värikäs kohde: pieni, vaaleanpunainen hehku, joka näkyy komeetasta oikealla horisontin yläpuolella. Kohde on Laguunasumu, joka sijaitsee noin 5000 valovuoden etäisyydellä Maasta. Kaukoputken tai kiikarin avulla katsottuna se voi näyttää harmaalta, koska ihmissilmän väriherkkyys on heikko pienessä valossa. Pitkissä valotuksissa sen upeat eloisat värit tulevat esille. Kuvan näyttävin taivaan tähdistö on Scorpius (Skorpioni), mutta sen tähdet jäävät planeettojen jättiläisen Saturnuksen vaalean loisteen varjoon samoin kuin punertavan ...

Lue lisää

potw2128-fi — Viikon kuva

Kosminen sateenkaari VLT:n yllä

12. heinäkuuta 2021: Tämä näyttävä viikon kuva on otettu ESO:n Paranalin observatoriolta, joka on ESO:n Very Large Telescope kaukoputken kotipaikka. Observatorio sijaitsee 2635 metriä korkealla Cerro Paralilla Pohjois-Chilen Atacaman autiomaassa. VLT:n muodostavat neljä yksikköteleskooppia näkyvän aivan tämän panoraamakuvan keskellä. Teleskoopit poseeraavat Linnunradan upeaa taustaa vasten, joka näyttää aivan tähdistä koostuvalta sateenkaarelta. Kuvassa näkyy myös kolme neljästä pienemmästä aputeleskoopista (Auxiliary Telescopes). Tähtitieteilijät käyttävät erilaisia teleskooppien kokoonpanoja raiteilla liikkuvien siirrettävien kaukoputkien ansiosta. Löydätkö kaikki kolme kuvassa näkyvää aputeleskooppia?

Lue lisää

potw2127-fi — Viikon kuva

ESO:n ELT:n koti aavikolla

5. heinäkuuta 2021: Cerro Armazones on ESO:n tulevan lippulaivateleskoopin Erittäin suuren teleskoopin (ELT) sijoituspaikka. Cerro Armazones sijaitsee Chilessä Atacaman autiomaassa vain 20 km:n päässä ESO:n Paranalin observatoriolta. Siellä on ESO:n Very Large Telescope kaukoputki, ja se sijaitsee hieman yli 3000 metrin korkeudella merenpinnasta. Tämän paikan eristäytyneisyyttä kuvaa hyvin kuvassa kirkkaasti näkyvä Linnunradan vyö, joka levittäytyy Armazonien kraatterin ylle lähes täydellisesti. Tämä eristyneisyys tarkoittaa sitä, että täällä ollaan kaukana kaupunkien valosaasteesta, ja se tekee Atacaman autiomaasta ihanteellisen sijaintipaikan tähtitieteen tutkimuslaitteille, kuten ELT:lle. Sen valmistuttua siitä tulee ”maailman suurin taivaalle katsova silmä”. Tämä kuva on otettu 5.7.2019 ja siinä näkyy hieman kaivettu vuorenhuippu, joka on nykyisin rakennustyömaana. Perustusten betonivalut alkoivat joulukuussa 2019, ja tämän maailmaa mullistavan teleskoopin rakentamisen odotetaan valmistuvan tämän vuosikymmenen aikana.

Lue lisää

potw2126-fi — Viikon kuva

La Sillan näyttävä halo

28. kesäkuuta 2021: ESO:n La Sillan observatorion taivaalla näkyi näyttävä Kuun aiheuttama halo 22° sädekehänä kohteen ympärillä. Halo on optinen ilmiö, joka on seurausta siitä, että Kuun valo vuorovaikuttaa miljoonien ilmakehässä olevien jääkiteiden kanssa. Se muodostaa Kuun ympärille renkaan, jonka näennäinen säde on noin 22°. Se tunnetaan myös nimillä ”kuurengas” tai ”talvihalo”. Vaikka tämä onkin kaunis näky taivaalla, se esiintyy olosuhteissa, jotka eivät ole optimaalisia tähtitieteellisten havaintojen kannalta. Pilvet ja Kuun kirkas valo vaikuttavat tähtitieteellisten havaintojen laatuun ja tarkkuuteen. Se ei kuitenkaan vähennä tämän upean näkymän viehättävyyttä. Itse asiassa kuvassa näkyy muutamia tähtiä. Erityisesti yötaivaan kirkkain tähti Sirius näkyy kuvan yläreunassa hieman keskustasta vasemmalle.

Lue lisää

potw2125-fi — Viikon kuva

Uudella teknologialla kohti tarkempaa tulevaisuutta

21. kesäkuuta 2021: La Sillan observatorion pimeän vuorenrinteen ja Linnunradan muodostaman holvikaaren välissä sijaitsee La Sillan observatorion New Technology Telescope (NTT) kaukoputki. Vuodesta 1989 lähtien tämä ESO:n teleskooppi on havainnut ja ottanut upeita tarkkoja kuvia yötaivaastamme. Sen viimeisimpiin saavutuksiin kuuluvat: kahden neutronitähden yhdistymisen havaitseminen, asteroidien rakenteen tarkempi selvittäminen, satojen planetaaristen sumujen analysointi, sekä kaukana aurinkokunnastamme sijaitsevien planeettojen tutkiminen. Suurien pääpeilien avulla teleskoopit pystyvät keräämään enemmän valoa. Suuren peilin täydellistä muotoa on kuitenkin vaikeampi ylläpitää. Tähtitieteilijät huomasivat, että halkaisijaltaan yli viiden metrin pääpeileillä kuvanlaatu heikkeni merkittävästi, kun painovoima sai niiden muodon muuttumaan (NTT on halkaisijaltaan 3,5 metriä ja se oli tarkoitettu koelaitteeksi, jonka avulla suuremmilla peileillä varustettuja teleskooppeja pystyttäisiin rakentamaan). Aktiivinen optiikka on idea, joka tuli ESO:n insinööriltä Raymond Wilsonilta. Se tarkoittaa sitä, että ohutta ja muotoa muuttavaa pääpeiliä voidaan ohjata erityisellä tukijärjestelmällä, jonka avulla nämä painovoiman aiheuttamat muodonmuutokset voidaan korjata. Tämän uuden tekniikan avulla aikaansaadut parannukset maapääliseen tähtitieteeseen olivat valtavat. Aktiivisesta optiikasta tuli ...

Lue lisää

potw2124-fi — Viikon kuva

Avaruuden holvikaaren kosketus

14. kesäkuuta 2021: ESO:n Paranalin observatorio on ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken sijoituspaikka ja sen yllä olevalla pimeällä taivaalla näkyy henkeäsalpaava taivas. Taivas on niin selkeä ja täynnä tähtiä, että niitä voisi melkein koskettaa. ESO:n valokuvalähettiläs Petr Horálek seisoo VLT:n tasanteen päällä ja kurottaa kohti taivaalla näkyvää kohdetta. Voit ehkä luulla kohteen olevan tähti, kuten monet muutkin taivaalla olevat kohteet, mutta se on itse asiassa aurinkokuntamme planeetta kaasujättiläs Jupiter. Lähempänä Maata taustalla näkyy neljä Yksikköteleskooppia (UTS), jotka muodostavat VLT:n. Jokaisessa UT:ssa on 8,2-metrinen peili, ja ne toimivat kaikki yhdessä tuottaakseen maailman tarkimpia kuvia maailmankaikkeudesta. Neljän UT:n lisäksi VLT:ssä on neljä pienempää, liikuteltavaa aputeleskooppia (ATS), joissa on 1,8-metriset peilit. Chilen Atacaman aavikko osoittaa jälleen miksi se on ESO:n VLT:lle ihanteellinen paikka. Observatorion syrjäinen sijainti merkitsee sitä, että valosaastetta on hyvin vähän tai ei lainkaan, mikä on tähtitieteen kannalta elintärkeää ja sen ansiosta myös tällaiset henkeäsalpaavat näkymät ovat mahdollisia.

Lue lisää

potw2123-fi — Viikon kuva

Suuret suunnitelmat

7. kesäkuuta 2021: Tässä ESO:n viikon kuvassa on galaksi nimeltään NGC 4254 tai Messier 99. Galaksi on kaunis kosminen helmi, joka sijaitsee Coma Berenicesin (Berenicen hiukset) tähdistössä. Messier 99 on erityinen galaksi, koska se on luokiteltu 'grand design' spiraali galaksiksi. Nämä ovat eräänlaisia galaksien arkkitehtuurin mallikappaleita, joissa on selkeästi erottuvat galaksin keskustan ympärille kiertyvät spiraalihaarat. Vain noin 10 prosenttia kaikista spiraaleista edustaa tätä tyyppiä, joten Messier 99:n kaltaiset kohteet ovat melko harvinaisia. Messier 99:n luokittelun taustalla olevat tekijät näkyvät tässä kuvassa selkeästi. Kuvassa kirkkaat, pyörivät spiraalihaarat kiertyvät taustan tummaa avaruutta vasten, ja ne ovat helposti erotettavissa lukuisiksi haarautuviksi, mutta silti yhtenäisiksi rakenteiksi. Tämä kuva on otettu osana ESO:n kosmisten helmien ohjelmaa (Cosmic Gems programme), jonka puitteissa tuotetaan kuvia mielenkiintoisista, kiehtovista tai visuaalisesti kiinnostavista kohteista ESO:n teleskooppeilla, opetusta ja tiedeviestintää varten. Ohjelmassa hyödynnetään kaukoputkiaikaa, jota ei voi käyttää tiedehavaintoihin. Kaikki kerätyt tiedot voivat kuitenkin soveltua myös tieteellisiin tarkoituksiin, ja ne laitetaan tähtitieteilijöiden saataville ESO:n ...

Lue lisää

potw2122-fi — Viikon kuva

Epäonnistunut galaksi

31. toukokuuta 2021: Jos katsot tarkasti tämän kuvan heikkoa ja sumeaa keskustaa, löydät aavemaisen galaksin. Galaksin nimi UDG4 ei kuitenkaan ole ihan yhtä aavemainen. Kuva on otettu ESO:n VLT Survey teleskoopilla (VST). UDG tarkoittaa ultradiffuusia galaksia, jotka ovat yhtä suuria kohteita kuin Linnunrata, mutta niissä on 100—1000 kertaa vähemmän tähtiä. Nämä galaksit ovat äärimmäisen himmeitä, ja niissä ei ole lainkaan tähtiä muodostavaa kaasua. Tämä saa ne näyttämään utuisilta kosmiselta pilviltä, tai avaruuden tahroilta. Niiden alkuperästä yhä kiistellään, mutta tähtitieteilijät arvelevat, että ne voisivat olla ”epäonnistuneita” galakseja, jotka menettivät kaasuvarantonsa jo varhaisessa vaiheessa. Tämä kuva UDG4:stä on otettu osana paljon laajempaa tutkimusohjelmaa VST Early-type Galaxy Surveytä (VEGAS), jonka tarkoituksena on tutkia erittäin heikkoja galaksijoukkojen rakenteita. Nämä ovat useista galakseista koostuvia painovoiman toisiinsa sitovia suuria ryhmiä. Italian Instituto Nazionale di Astrofisicasta kotoisin olevan Enrichetta Iodicen johtama tutkimusryhmä on löytänyt useita UDG-galakseja Hydran galaksijoukosta, mutta niiden todellisen luonteen selvittämiseksi tarvitaan lisää havaintoja. UDG-galakseja voi olla vaikea ...

Lue lisää

potw2121-fi — Viikon kuva

Pilvimeri

24. toukokuuta 2021: Tässä kuvassa aamun ensimmäiset auringonsäteet saavuttavat ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken, joka sijaitsee Cerro Paranalissa Pohjois-Chilessä. Tämä hetki on merkki siitä, että takana on taas yksi onnistunut havaintoyö maailman tuottavimmalla maapäälisellä tähtitieteen yksiköllä. VLT sijaitsee 2635 metriä merenpinnan yläpuolella yhdellä maailman parhaista paikoista tutkia universumin ihmeitä. Paikan korkeuden voi aistia taustalla näkyvästä ”merestä”. Ajatus voi kuitenkin johtaa harhaan, sillä Atacaman autiomaa, jossa ESO:n VLT sijaitsee, on erittäin kuiva paikka. Veden sijaan kaukainen, sinisävyinen meri onkin itseasiassa alemmalla korkeudella esiintyviä pilviä. Linkit: VLT:n panoraamakuva

Lue lisää

potw2120-fi — Viikon kuva

La Sillan rinteellä

17. toukokuuta 2021: Tässä ESO:n valokuvalähettiläs Gerhard Hüdepohlin ottamassa kuvassa ESO:n La Sillan observatorio levittäytyy upeasti silmiemme eteen. Kuvassa näkyy Chilen Atacaman autiomaassa sijaitseva vuorenhuippu, jossa näkyy lukuisia kaukoputkia ja muita rakennuksia karussa, eristäytyneessä maisemassa. Etualaa hallitsee ESO:n 3.6-metrin teleskooppi, jossa on kaareva valkoinen kupu ja harmaa runko-osa. Pieni silta yhdistää kaukoputken toiseen valkokupoliseen, pienempää kaukoputkeen, joka on nyt jo käytöstä poistettu ESO:n Coudé’ aputeleskooppi. Taustalla kauempana näkyy useita matalia suorakaiteen muotoisia rakennuksia, jotka levittäytyvät vuorenrinteen alueelle. Näissä sijaitsevat alueen operointikeskus, makuutilat ja hotelli. Kuten tämä kuva todistaa, niin muita merkkejä ihmisten läsnäolosta ei ole näkyvissä moneen kilometriin. Haastavalla 2400 metrin korkeudella ja maailman kuivimman aavikon liepeillä sijaitsevasta La Sillasta ei koskaan tule asutuksen tai kaupallisten kohteiden keskittymää. Sen sijaan eristäytyminen tekee La Sillasta yhden maailman parhaista tähtitieteen tutkimuksen paikoista, jossa on pimeä ja pilvetön taivas useimpina vuoden iltoina.

Lue lisää

potw2119-fi — Viikon kuva

Purppura usva

10. toukokuuta 2021: Tämän viikon kuvassa on DG121, joka on HII-alue, eli ionisoidun vedyn pilvi. Kohde sijaitsee Puppiksen (Peräkeula) tähdistössä. HII-alueet ovat emissiosumuja ja ne syntyvät, kun nuoret, massiiviset tähdet lähettävät voimakasta ultraviolettisäteilyä, joka ionisoi ympäröiviä kaasupilviä. Näillä alueilla näkyy yleensä epäsäännöllisiä rakenteita, joilla ei ole teräviä rajoja. Tämä tekee niistä utuisia valokuvauksellisia kohteita. DG121-alueen kirkkain tähti, joka näkyy keskustan lähellä, on HD60068. Tämä upea kuva on otettu FORS 2-instrumentilla (FOcal Reducer and low dispersion Spectrograph) ESO:n Very Large Telescope kaukoputkella Chilen Atacaman autiomaassa. Tähtitieteilijät ovat kutsuneet tätä havaintoinstrumenttia ”Paranalin Sveitsin armeijan linkkuveitseksi”, koska se pystyy tutkimaan useita erilaisia tähtitieteen kohteita monin eri tavoin.

Lue lisää

potw2118-fi — Viikon kuva

Yksinäinen tarkkailija

3. toukokuuta 2021: Tämän viikon kuvassa on yksinäinen taivasta tarkkaileva antenni. Todellisuudessa tämä antenni on kaukana yksinäisestä. Se on osa Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA)-teleskooppia, joka käsittää 66 suuren tarkkuuden antennia. Ne ovat levittäytyneet Chajnantorin tasangolle, joka sijaitsee korkealla Chilen Andeilla. Tässä kuvassa meitä hemmotellaan vaikuttavalla monivärisellä näkymällä ALMAn yläpuoleiselle taivaalle. Horisontin yllä näkyy vihreä ilmahehku, antennin takaata kurkistaa Suuri Magellanin pilvi, ja Linnunradan upea vyö levittäytyy pään yläpuolella. Nämä antennit on optimoitu keräämään sähkömagneettista säteilyä millimetrin aallonpituuksilla, joka on infrapuna- ja radioaaltojen välissä olevaa valoa. ALMA näkee hyvin erilaisen maailmankaikkeuden kuin me. Ihmisten silmät ovat kehittyneet näkemään näkyvää valoa, kun ALMA puolestaan katselee maailmankaikkeutta pidemmillä aallonpituuksilla. ALMA havaitsee maailmankaikkeuden kylmimmistä kohteista, kuten tiheistä tähtiä muodostavista pilvistä, peräisin olevaa säteilyä. Muita havaintokohteita ovat vastasyntyneiden tähtien ympärillä oleva materia, kaukaiset galaksit ja monet muut kohteet. ALMA pystyy tutkimaan kohteita ennennäkemättömällä herkkyydellä ja resoluutiolla. ALMA on havainnut Einsteinin renkaita, kuvannut protoplanetaarisia kiekkoja, ja havainnut monimutkaisia ...

Lue lisää

potw2117-fi — Viikon kuva

Taivaan silmät

26. huhtikuuta 2021: Tuntuuko sinusta koskaan, että sinua tarkkaillaan? Tämä ystävällisen näköinen kohde on todellisuudessa kaksi törmäävää galaksia, jotka ovat sulautumassa toisiinsa. Silmäpari kätkee sisäänsä kaksi kasvavaa supermassiivista mustaa aukkoa ja kuvassa näkyy viehkeä virnistys. Galaksien yhdistymiset ovat harvinaisia galaktisessa naapurustossamme. Mrk 739 on riittävän lähellä (tähtitieteellisesti), jotta tapahtumaa voidaan tutkia yksityiskohtaisesti ja siten saada parempi käsitys näiden kosmisten sulautumisten aikana tapahtuvista dramaattisista prosesseista. Käyttämällä ESO:n Very Large Telescope kaukoputken MUSE-instrumenttia tähtitieteilijöiden tiimi, jota johti maisteriopiskelija Dusán Tubín Pontificia Universidad Católica de Chilestä, pystyi tutkimaan sekä itse yhdistymistapahtuman että kasvavien jättimäisten mustien aukkojen lähettämän säteilyn vaikutuksia. Heidän tutkimuksensa selvitti galaksien liikkeitä, tähtien ikiä ja niiden koostumusta. He havaitsivat, että toinen näistä galakseista on paljon vanhempi kuin kumppaninsa, ja että niiden yhdistymisprosessi on vielä varhaisessa vaiheessa. MUSE on 3D-spektrografi, joka ottaa kuvia, jotka tunnetaan nimellä ”datakuutiot”. Näiden avulla kohdetta havaitaan samanaikaisesti tuhansilla eri aallonpituuksilla. Tähtitieteilijät pystyvät MUSE:n avulla kartoittamaan hyvin yksityiskohtaisesti tutkimiensa kohteiden ominaisuuksia, ...

Lue lisää

potw2116-fi — Viikon kuva

Kosmisessa ihmemassa

19. huhtikuuta 2021: ESO:n valokuvalähettiläs Petr Horálek otti tämän panoraamaselfien 9. huhtikuuta 2016. Petr oli kuvaamassa Chilen Atacaman autiomaassa ESO:n 'Fulldome Expedition'-tiimin jäsenenä. Tämä oli valikoitu valokuvaajaryhmä, joka kuvasi joukon upeita, ultra-teräväpiirtoisia kuvia ja videoita käytettäväksi ensisijaisesti ESO:n Supernova planetaario & vierailijakeskuksessa. Maisema leviää laajalti valokuvaaja Petrin ympärillä, ja hän näyttää kuvassa pieneltä vaikuttavan Chilen taivaan alla. Hän seisoo aivan eläiratavalosta muodostuvan pylvään alla, joka tekee kuvasta vieläkin erikoisemman. Kuvassa näkyvät leveät, pyöreät kohteet ovat osa Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA:n muodostavista 12-metrisistä antenneista. ALMA on maailman suurin maanpäälinen tähtitieteen observatorio. Se sijaitsee Chajnantorin tasangolla Chilessä 5000 metrin korkeudessa. Kaikki 66 antennia muodostavat yhteisen teleskooppien verkoston, ja ne voidaan liittää yhteen eri kokoonpanoissa, jolloin ne toimivat yhtenä kaukoputkena. Tämä on menetelmä jota kutsutaan interferometriksi. Tämä järjestely mahdollistaa sen, että ALMA on universumin vaikuttavin tutkimusmatkailija millimetrin ja alimillimetrin aallonpituuksilla. Tämä on sellaista valoa, joka syntyy viileistä, kaukaisista ja maailmankaikkeuden varhaisista ilmiöistä kaikkialla kosmoksessa. ...

Lue lisää

potw2115-fi — Viikon kuva

Linnunrata aavikon yllä

12. huhtikuuta 2021: Uutta kaukoputken paikkaa valittaessa tutkitaan huolellisesti, että uuden kaukoputken paikka tarjoaa parhaat mahdolliset havainto-olosuhteet. Tämän viikon kuvan otti vuonna 2019 ESO-valokuvalähettiläs Petr Horálek Chilen Cerro Armazonesista, jonne parhaillaan rakennetaan ESO:n Erittäin suurta teleskooppia (ELT). Sijaintipaikka on korkealla, kuivassa Atacaman autiomaassa 3046 metrin korkeudessa. Korkealla, kuivassa sijaitseva havaintopaikka on ensisijainen vaatimus ELT:n uskomattoman havaintokyvyn hyödyntämisessä. Tämä ainutlaatuinen panoraamakuva Atacaman autiomaasta sisältää eloisan näkymän omaan Linnunrata-galaksimme, joka nähdään vähäisestä valosaasteesta johtuen upean selkeästi. Massiiviset tähtienvälisen pölyn pilvet peittävät kauempana olevien tähtien valoa, mikä saa aikaan yötaivaalla erottuvaan tummemman kaistaleen.

Lue lisää

potw2114-fi — Viikon kuva

Vesiväritaivas

5. huhtikuuta 2021: Atacaman autiomaa Chilessä on yksi maailman pimeimmistä ja rauhallisimmista tähtitieteen havaintopaikoista, ja sen ansiosta se on osoittautunut täydelliseksi sijoituspaikaksi ESO:n observatorioille ja tehokkaille instrumenteille. Kuva tuo esille näkymän ESO:n Paranalin observatoriolta, joka on myös jättimäisen Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken sijoituspaikka. VLT:n teleskoopit seisovat vartiossa tähtirikkaan taivaan alla, josta galaksimme kimalteleva kaari ja hehkuvat Magellanin pilvet (vas.) erottuvat selkeästi. Kuten tämä kuva osoittaa, taivas Paranalin yllä ei ole täysin pimeä. Auringonlaskun jälkeen maailmankaikkeuden kauneutta varjostaa Maan oma ilmakehä, joka hehkuu monilla eri sävyillä tehden taivaasta akvarellimaalauksen. Siveltimen vedot ovat koristelleet Linnunradan useilla emissiosumuilla ja kuvan yläosan keskellä sijaitsevaan Orionin tähdistöön yhdistyvät lähellä horisonttia näkyvät vihreän, keltaisen, punaisen ja oranssin pehmeät sävyt. Kuvan väripaletin takana on ilmahehku, joka on ilmakehän omaa loistetta. Se on säteilyä, joka johtuu kemiallisista prosesseista, joita esiintyy noin muutaman sadan kilometrin korkeudella maanpinnasta. Juuri sen jälkeen, kun Aurinko on laskenut länteen (keskellä), sen voimakas valo heijastuu myös ...

Lue lisää

potw2113-fi — Viikon kuva

Tähtien superpilvi

29. maaliskuuta 2021: Tämä heikosti loistava taivaan alue on itse asiassa kuuma vetykaasun kupla nimeltään Sh 2-305, jota läheisten tähtien voimakas säteily valaisee. Tällaisia kaasupilviä kutsutaan emissiosumuiksi tai HII-alueiksi (”H-kaksi”-alueet). Tässä esiintyvä sähkömagneettinen säteily on spektrin ultraviolettialueella ja sen lähteenä arvellaan olevan ainakin kaksi O-tyypin tähteä, ja todennäköisesti useita muitakin tähtiä. Tämä tähtiluokka on kaikkein kirkkain ja kuumin. Nämä tähdet voivat olla jopa 90 kertaa niin massiivisia kuin Aurinko, ja uskomattomasti miljoona kertaa kirkkaampia. Viiden naapurisumun kanssa Sh 2-305 kuuluu tiheiden pöly- ja kaasupilvien muodostamaan jättimäiseen suuremman mittakaavan kokonaisuuteen, joka muodostaa valtavan renkaan, jota kutsutaan GS234-02 tähtiä synnyttäväksi superrenkaaksi, joka sijaitsee Linnunradan Perseuksen haarassa Peräkeulan tähdistössä. Tämä kuva on otettu osana ESO:n kosmisten helmien ohjelmaa (Cosmic Gems programme), jossa tuotetaan kuvia mielenkiintoisista, kiehtovista tai visuaalisesti näyttävistä kohteista ESO:n teleskooppeilla, opetusta ja yleisötiedotusta varten. Ohjelmassa hyödynnetään kaukoputkiaikaa, jota ei muuten voi käyttää tiedehavaintoihin. Kaikkea ohjelmassa kerättyä dataa voidaan myös käyttää tieteellisiin tarkoituksiin, ja ne ...

Lue lisää

potw2112-fi — Viikon kuva

Hiilisäkki, emu, tinami?

22. maaliskuuta 2021: Ihmiset ovat katselleet taivaalle jo hyvin pitkän ajan. Linnunradan virtaava muoto, tähtien ja planeettojen kirkas loiste sekä taivaan alueita peittävät tummat alueet ovat kiehtoneet heidän mielikuvitustaan. Eri kulttuureilla on erilaisia nimiä näille tähtitaivaan kohteille. Tässä viikon kuvassa näkyy yksi kohde, jolla on aikojen saatossa ollut useita eri identiteettejä. Kuvassa kohteet ovat Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) -antennin lähellä. Aivan kuvan yläosassa, Linnunradan tähtivyön sisäpuolella, on kahden kirkkaan tähden pari. Nämä muodostavat osan Etelän ristiä (Crux), joka on yksi eteläisen tähtitaivaan tunnetuimmista tähtikuvioista. Aivan Etelän ristin alapuolella on tumma, epäsäännöllisen muotoinen alue galaksimme keskitasoa vasten. Tämä on hyvin erottuva pimeä sumu, joka sijaitsee vain 600 valovuoden päässä. Se on valtava molekyylipilvi, joka on niin tiheä, että se estää kaiken sen takana olevan valon näkymisen. Tämän tumman alueen nimi riippuu kuitenkin kulttuuristasi. Se tunnetaan kansanomaisimmin nimellä Hiilisäkki, mutta toiset erottavat muodosta jättimäisen taivaanlinnun. Sillä on suuri merkitys Australian aboriginaalien tähtitieteessä, jossa sen ...

Lue lisää

potw2111-fi — Viikon kuva

Kelluva teleskooppi?

15. maaliskuuta 2021: Ensisilmäyksellä tämä kuva saattaa olla hieman hämmentävä. Onko kuvan keskellä näkyvä kaukoputken kupu osa kehystettyä tienvarressa olevaa valokuvaa? Leijuuko yksi ESO:n teleskoopeista ilmassa? Mitä tarkalleen ottaen on tekeillä? Valitettavasti kyseessä ei kuitenkaan ole mitään niin jännittävää kuin leijuva kaukoputki. Tämä on yksinkertaisesti seurausta erityisestä perspektiivistä ja taidokkaasta kameratyöstä. Kuvassa tanskalainen 1,54-metrin teleskooppi on täydellisesti asemoitu kehyksen sisään ja se on todellisuudessa heijastunut kuva yhdestä ESO:n La Sillan observatorion ympärillä olevista monista tienvarsipeileistä. Teleskooppi näyttää osoittavan kohti Suurta Magellanin Pilveä (Large Magellanic Cloud, LMC) aivan kuin se tekisi havaintoja. LMC on pieni läheinen Linnunrataa kiertävä galaksi, joka näkyy väijyvän kuvan vasemmassa yläkulmassa. Kuvassa käytetyn äärimmäisen herkän tekniikan ansiosta auringonlaskun aikaan taivaalla voi nähdä pehmeän vihreän valohehkun, joka tunnetaan nimellä ilmahehku. Se johtuu Maan ilmakehässa tapahtuvasta heikosta valon emissiosta. Kaukana etäällä näkyvä heikko oranssi valo osoittaa hyvin kaukaisten kylien ja kaupunkien sijainnit, jotka ovat vuoristoisen horisontin takana. La Sillan observatorio sijaitsee Chilen ...

Lue lisää

potw2110-fi — Viikon kuva

Auringon valosta tähtien valoon

8. maaliskuuta 2021: Senkin jälkeen, kun Aurinko on laskenut ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä alue ei ole täysin pimeä. Vaikka alueen valosaaste on käytännössä olematon tällä syrjäisellä paikalla korkealla Atacama autiomaassa, niin alueen kumpuilevat dyynit ovat silti valaistu tähdistä tulevalla valolla. Alueen ainoa keinovalaistus kilometrien säteellä tulee Paranalin omista tiloista käsittäen itse teleskoopit ja tässä kuvatun Residencian. Residencia on turvapaikka ja todellinen keidas autiomaassa täällä Atacaman ankarassa ympäristössä. ESO:n Paranalin observatorio sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä tien varrelta ja se on ESO:n Very Large Telescope kaukoputken sijaintipaikka. Täällä työskentelevät tähtitieteilijät ja muut työntekijät voivat mennä Residenciaan pakoon kuivaa ympäristöä pitkän työvuoron jälkeen ja nauttia kävelystä sisäpuutarhan läpi tai pulahtaa uima-altaaseen. Residencian näyttävää visuaalista ilmettä täydentävät siellä olevat huippuluokan ympäristöinnovaatiot, kuten huolellinen enrgia- ja jätehuolto, sekä valtava 35-metrinen lasikupukatto, joka päästää tähtien ja auringonvalon rakennukseen. Lisäbonuksena ikkunoista avautuva näkymä on myös aivan erityinen! Links Kuvan kalansilmäversio Kuvan laajempi 360 x 180 asteen versio (musta alue ...

Lue lisää

potw2109-fi — Viikon kuva

Toisesta maailmasta

1. maaliskuuta 2021: Välillä Chajnantorin tasangolla Pohjois-Chilessä Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) kokee jotain, mitä ei yleensä liitetä tähtitieteen observatorioon: lunta! Kun lumi putoaa maahan ja peittää maiseman valkoisella huurteisella peitteellä, niin koko paikka muuttaa muotoaan. Paikka muistuttaa jotain outoa maanalaista tai maanulkopuolista maailmaa, joka tuo mieleen Star Warsin kapinallisten tukikohdan tai jonkin Blade Runnerin dystooppisen kohtauksen. Tässä kuvassa on nähtävissä useita ALMA:n 66:sta suuren tarkkuuden omaavaasta radioantennista, joita tyhjät tiet yhdistävät. ALMA viettää aikansa tarkkailemalla viileää maailmankaikkeutta ja sen monia ilmiöitä, kuten tähtien muodostusta, molekyylipilviä ja varhaista maailmankaikkeutta.

Lue lisää

potw2108-fi — Viikon kuva

Lento planeettoja muodostavilla siivillä

22. helmikuuta 2021: SU Aur-tähti on paljon nuorempi ja massiivisempi kuin Aurinko ja se muistuttaa kuvassa lentävää lintua, jolla on siivet levitettynä avaruuden lakeuteen. Todellisuudessa tähteä ympäröi jättiläisplaneettoja muodostava kiekko. Tämä kuva on otettu ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken SPHERE-instrumentilla. Kuvassa näkyy SU Auria ympäröivä kiekko ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti, mukaan lukien kiekkoon liittyvät pitkät pölyvanat. Itse tähti on peitetty instrumentin koronagrafilla, joka on laite, minkä avulla keskustähdestä tuleva valo saadaan peitettyä, jotta sen ympärillä olevat himmeät kohteet tulevat esille. Pölyvanat koostuvat tähtisumusta kiekkoon virtaavasta materiasta. Tähtisumu on todennäköisesti tähden ja valtavan kaasu- ja pölypilven välisen törmäyksen seuraus, mikä on saanut aikaan tämän planeettoja muodostavan kiekon erityisen muodon ja sitä ympäröivän pölyrakenteen havaittavat ominaisuudet. Uusi tutkimus SU Aur:ista, jossa käytettiin VLT:ltä ja muista teleskooppeista (mukaan lukien Atacama Large Millimeter/Submillimeter Arrayn) saatua tietoa, osoitti, että tähtisumu syöttää edelleen materiaalia planeettoja muodostavaan kiekkoon. Nämä uudet havainnot korostavat, kuinka monimutkaisia planeettoja muodostavat kiekot voivat olla.

Lue lisää

potw2107-fi — Viikon kuva

Vihreä vaeltaja jättiläisten yllä

15. helmikuuta 2021: Vaikka komeetta 252P/LINEAR ei ehkä olekaan yhtä kuuluisa kuin Halleyn komeetta, se voi silti järjestää hienon shown! Maaliskuun lopulla 2016 komeetta teki yhden kaikkein lähimmistä ohituksista Maahan kanssa, jolloin se oli hieman yli 5,3 miljoonaan kilometrin etäisyydellä, kun taas Halleyn komeetta oli lähimmillään 87 miljoonan kilometrin etäisyydellä. Komeetta 252P/LINEAAR:illa ei ole perinteistä pyrstöä, vaan se näkyy utuisena pyöreänä pallona, joka on vihreän sävyinen auringonvalon fluoresoivien kaksiatomisten hiilimolekyylien vuoksi. Tämä kuva on huhtikuulta 2016 ja siinä tämä vihreä komeetta näkyy hyvin. Voit bongata kuvassa olevan komeetan aivan Linnunradan yläpuolelta, tähtikaaren ja Very Large Telescope (VLT)-kaukoputken välissä aivan kuvan keskellä. ESO:n VLT sijaitsee Paranalin observatoriolla Chilessä, joka on ihanteellinen paikka komeettojen bongailuun. Paranal on yksi maailman upeimmista observatorioista, joka sijaitsee loputtomalla Atacaman aavikolla eteläisen pallonpuoliskon pimeän taivaan alla. Komeetat eivät ole ainoita täällä taivaalla näkyviä aarteita. Linnunrata esittää oman yölliseen spektaakkeliinsa, jossa tähtienväliset pilvet on koristettu lukemattomilla tähdillä, luonnollisen ilmahehkun aiheuttamat moninaiset ...

Lue lisää

potw2106-fi — Viikon kuva

Katsaus tähtien syntyyn

8. helmikuuta 2021: John Herschelin vuonna 1836 löytämä NGC 6902 on kaunis spiraaligalaksi, joka sijaitsee yli 130 miljoonan valovuoden päässä Jousimiehen (Sagittarius) tähdistössä. Tämä kuva on otettu MUSE:lla (Multi Unit Spectroscopic Explorer), joka on liitetty yhteen neljästä 8,2-metrisestä teleskoopista, jotka muodostavat VLT:n. Kuva esittelee galaksin ainutlaatuisesta näkökulmasta. Kuva on zoomaus kohti galaksin keskustaa, jossa näkyy ydintä ympäröivä rengas, ja siinä oleva voimakkaan tähtien synnyn aikaansaama oranssi hehku. Tämän renkaan sisällä on heikko ja pieni tähtisauva, joka näkyy sinisenä. Tutkijat havaitsivat, että sen sisällä olevat tähdet ovat jakautuneet eri tavalla iästä riippuen. Nuoremmat tähdet ovat asettuneet sauvan suuntaisesti ja vanhemmat tähdet ovat hajaantuneet enemmän. Tämä nuorten ja vanhojen tähtien sijoittuminen NGC 6902:n keskisauvassa vahvistavat vuosia aiemmin tehdyt ennustukset, joita simulaatioista ja malleista on saatu. Tämä on ensimmäinen kerta, kun nämä galaksien rakenteiden ennustukset vahvistettiin havaintojen avulla ja siinä merkittävässä roolissa oli MUSE-instrumentin uskomaton spatiaalinen resoluutio.

Lue lisää

potw2105-fi — Viikon kuva

Tähtivalokuvaajat koolla

1. helmikuuta 2021: Tämän kauniin eteläisen tähtitaivaan valokuvan on ottanut ESO:n valokuvalähettiläs Petr Horálek ESO:n Paranal observatoriolla Chilessä. Petr ei ollut paikalla kuitenkaan yksin. Kuvan vasemmassa alareunassa VLT:n interferometrin (Very Large Telescope Interferometer,VLTI) apukaukoputken vieressä ovat tähtivalokuvaajat Yuri Beletsky ja Babak Tafreshi, jotka molemmat ovat ESO:n valokuvalähettiläitä. Kaksikko seisoo erilaisten upeiden tähtitaivaan kohteiden alla. Linnunradan kirkas, näkymää hallitseva vyö kulkee koko taivaan poikki. Kuvan yläosassa näkyy punaisena hohtava Gum-sumu (Gum 12). Linnunradan seuralaisgalaksi Suuri Magellanin pilvi on erityisen kirkas kohde kuvan keskustasta hieman oikealle aivan Canopuksen alapuolella. Se on kuvan ja Carina-tähdistön kirkkain tähti. Kuvan alareunassa näkyy kaunis vihertävä ja punertava hohto, joka näyttää nousevan horisontista ylöspäin. Ilmiö tunnetaan nimellä ilmahehku, joka koostuu heikosta ilmakehän lähettämästä valosta. Ilmahehku estää yötaivaan täydellisen pimenemisen, ja siitä kerrotaan yksityiskohtaisesti ESOcast 78:ssa.

Lue lisää

potw2104-fi — Viikon kuva

Kohtaaminen Linnunradan kanssa

25. tammikuuta 2021: Tämän Viikon kuvassa Chilen Atacaman autiomaassa sijaitsevaan ESO:n La Sillan observatorioon johtava tie näyttää kaartuvan vuoren ympäri ja törmäävän Linnunradan vyöhön. Pienet keltaiset polttimot valaisevat tietä tasaisin välimatkoin. Ajovalojen käyttö on näillä teillä kiellettyä hämärän ja aamunkoiton välillä, sillä himmeätkin valot voivat merkittävästi häiritä kaukoputkihavaintoja. Tällä paikkalla saadaan nauttia maailman pimeimmästä yötaivaasta. Pimeys, korkea sijaintipaikka ja siitä johtuva kuiva ilma tekevät La Sillasta poikkeuksellisen paikan tähtitieteen tutkimukselle. Kuvan etualalla tanskalainen 1,54-metrinen kaukoputki tekee öisiä havaintojaan. Sen instrumentit ovat antaneet tähtitieteilijöille mahdollisuuden nähdä useita asioita ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi vuonna 2005 tähtitieteilijät havaitsivat lyhyiden gammasädepurkausten jälkihehkut ja osoittivat, että purkaukset johtuvat todennäköisesti kahden neutronitähden dramaattisesta törmäyksestä. Vuonna 2006 kaukoputki oli osa maailmanlaajuista teleskooppiverkostoa, joka löysi eksoplaneetan, joka oli massaltaan vain viisi kertaa Maata suurempi. Observatorion yläpuolella näkyvällä taivaalla on useita mielenkiintoisia kohteita. Vasemmalla, lähes teleskoopin takana piilossa, on komeetta 252P/LINEAR:in heikko vihreä hehku ja yläpuolella Skorpionin häntä kaartuu Linnunradan hehkuvaan loistoon pitäen ...

Lue lisää

potw2103-fi — Viikon kuva

Teleskooppien kvartetti

18. tammikuuta 2021: Kaukana sivilisaatiosta, syvällä Chilen Atacaman autiomaan karussa vuoristoisessa maisemassa näkyy neljä modernin tähtitieteen tukipilaria: ESO:n Very Large Telescope kaukoputken Yksikköteleskooppien (UT) valtavat ja kulmikkaat kupolit. Auringon heikko oranssi hehku kurkistaa horisontin yläpuolelta, mutta se näyttää hyvin vaatimattomalta yläpuolella levittäytyvän tähtitaivaan rinnalla. Satoja miljardeja tähtiä sisältävän Linnunradan laaja kaari ulottuu koko maiseman yli koskettaen reunoiltaan horisonttia. Kotigalaksimme kirjava yleisilme johtuu valtavista tähtienvälisistä pölypilvistä, jotka peittävät niiden takana olevien tähtien valon. Kirkkaat tähdet, tähtitaivaan eri kohteet ja muut kosmisen naapurustomme ilmiöt roikkuvat kuin lyhdyt Chilen taivaalla. Kaiken taustalla on eteerinen punainen ja vihreä ilmahehku. Jokainen UT-kaukoputki voi tehdä yksittäinkin upeita havaintoja maailmankaikkeudesta kotipaikallaan ESO:n Paranalin Observatoriossa, mutta kaikki neljä kaukoputkea voivat toimia myös yhdessä ja tarkkailla kosmosta kvartettina. Tällä kokonaisuudella saadaan tehtyä kaukoputki, jonka peilin halkaisija on jopa 130 metriä.

Lue lisää

potw2102-fi — Viikon kuva

Tähtien synnyn muodostama ruusu kaukaisen supermassiivisen mustan aukon ympärillä

11. tammikuuta 2021: Tämä kuva kaukaisesta spiraaligalaksista NGC 1097:stä on oppikirjaesimerkki galaksin keskustaa ympäröivästä uusia tähtiä synnyttävästä renkaasta. Kuva on otettu ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken MUSE-instrumentilla. Kohde sijaitsee 45 miljoonan valovuoden päässä Maasta, Sulatusuunin (Fornax) tähdistössä, ja se sijaitsee galaksinsa keskipisteessä. Rengas on halkaisijaltaan vain 5000 valovuotta, ja se on kooltaan hyvin pieni verrattuna itse galaksiin, joka ulottuu kymmeniätuhansia valovuosia sen keskustaa pidemmälle. Tässä MUSE:n kuvassa näkyvät tummat alueet ovat galaksista (tai mahdollisesti seuralaisgalaksista) peräisin olevaa pölyä, kaasua ja muuta ainetta, jota virtaa sen keskellä olevaan supermassiiviseen mustaan aukkoon. Tämä prosessi kuumentaa sitä ympäröivän aineen ja muodostaa kertymäkiekon mustan aukon ympärille lähettäen valtavia määriä energiaa ympäröivään avaruuteen. Lähellä oleva pöly kuumenee ja supermassiivisen mustan aukon ympärillä tähtien muodostuminen kiihtyy muodostaen kuvassa vaaleanpunaisissa ja violettisävyissä näkyvän tähtiä synnyttävän keskusrenkaan. MUSE tulee sanoista Multi Unit Spectroscopic Explorer, ja se on kiinnitetty Yepuniin, joka on yksi neljästä 8,2-metrin kaukoputkesta, jotka muodostavat ESO:n Paranal observatorion ...

Lue lisää

potw2101-fi — Viikon kuva

Hirviö ylhäältä nähtynä

4. tammikuuta 2021: ESO:n Very Large Telescope (VLT) on yksi maailman kehittyneimmistä optisen- ja infrapuna-alueen observatorioista. Tämä loistava tähtitieteen etsivä koostuu neljästä yksittäisestä Yksikköteleskoopista, jotka näkyvät kuvassa suurina lieriömäisinä kupoleina. Näistä jokaisessa on halkaisijaltaan 8,2 metrin kokoinen pääpeili. Observatorioon kuuluu myös neljä halkaisijaltaan 1,8-metristä aputeleskooppia. Nämä ovat kuvassa olevat verraten pienet valkoiset pyöreät kupolit, jotka sijaitsevat Yksikköteleskooppien vasemmalla puolella. VLT on ollut mukana useissa uraauurtavissa havainnoissa ja löydöissä. Se on muun muassa ottanut ensimmäisen eksoplaneetan kuvan ja havainnut gravitaatioaaltolähteen näkyvää vastinetta. Tässä kuvassa teleskoopit ovat lepotilassa, jossa niiden kupolien silmäluomet ovat tiukasti kiinni, kun ne nukkuvat ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä. Yöllä ne kuitenkin heräävät tarkkailemaan maailmankaikkeutta ja tekemään mitä upeampia löytöjä.

Lue lisää

potw2052-fi — Viikon kuva

Katse kristallipallossa

28. joulukuuta 2020: Maailmankaikkeuden ihmeet ovat herättäneet kunnioitusta aikojen alusta lähtien. Tuhansia vuosia sitten muinaiset sivilisaatiot havaitsivat taivaan kohteita vuodenaikojen ja ajan kulun seuraamiseksi, myyttien ja tarinoiden inspiraatioksi ja ympärillään olevan maailman ymmärtämiseksi. Nykyajan tähtitaivaan tarkkailijoita yötaivaan kauneus ja mysteerit kiehtovat aivan samalla tavalla. Olemme kääntäneet kameroidemme linssit taivasta kohti jo ensimmäisten valokuvaustapojen syntymisestä lähtien, ja samalla toivoen, että saamme kaapattua lukemattomien valopilkkujen täplittämän pimeän taivaan spektaakkelin. Kuitenkin vasta 1850 ensimmäinen tähti saatiin tallennettua kameralle. Seuraavina vuosikymmeninä kameralaitteistot kehittyivät yhä monimutkaisemmiksi, ja kuvat taivaan kohteista ja ilmiöistä, mitkä on saatu aikaiseksi koko sähkömagneettisen spektrin alueelta, ovat sittemmin nousseet modernin tähtitieteen kulmakiveksi. Tämä kaunis valokuva Linnunradan hohtavasta kaaresta kristallipallon läpi nähtynä, missä miljardit tähdet loistavat kaasuun ja pölyyn kietoutuneina, antaa kiehtovan näkymän omaan kotigalaksiimme. Kuvan otti ESO:n valokuvalähettiläs Juan Carlos Muñoz-Mateos, joka toivoo ”auttavansa muita kokemaan, millaista on katsoa yötaivasta yhdestä Maan pimeimmistä ja karuimmista paikoista”, viitaten Atacaman aavikkoon, joka on ESO:n Paranal observatorion ...

Lue lisää

potw2051-fi — Viikon kuva

Joulutervehdys Euroopan eteläiseltä observatoriolta!

21. joulukuuta 2020: Poikkeuksellisen vuoden 2020 lähestyessä loppuaan lähetämme sinulle ja koko perheelle parhaat tervehdyksemme! Tämä vuosi on epäilemättä ollut monille haastava, ja täällä ESO:ssa olemme työskennelleet kovasti sopeutuaksemme näihin odottamattomiin aikoihin. Muutaman kuukauden tauon jälkeen olemme käynnistäneet uudelleen rajoitetut tieteelliset operaatiot Chilen observatorioissamme tiukkojen turvatoimien mukaisesti. Kun kaukoputket ja instrumentit jatkavat yötaivaasta tehtäviä havaintojaan, saamme lisää tietoa maailmankaikkeuden ihmeistä ja odotamme innolla, että voimme jakaa näitä kiehtovia tähtitieteellisiä löytöjä teidän kanssanne. Toivomme koko Euroopan eteläisen observatorion henkilökunnan puolesta, että teillä on erittäin turvallinen loppuvuosi ja pystytte terveinä, sekä saatte aloitettua vuoden 2021 hienosti!

Lue lisää

potw2050-fi — Viikon kuva

Hehku toisesta maailmasta

14. joulukuuta 2020: Tässä viikon kuvassa Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA:n muodostamien radioteleskooppien joukossa hehkuu aavemainen elävä vihreä valo. ESO on yksi ALMA:n kumppaneista. ALMA sijaitsee korkealla eristyksissä Chajnantorin tasangolla Chilen Atacaman autiomaassa. Se vaikuttaisi olevan täydellinen paikka ystävällisten avaruusolentojen huomaamattomalle laskeutumiselle ja yhteydenotolle. Jokin paljon arkisempi on kuitenkin tämän oudon vihreän valohehkun takana. Valo tulee merkkivaloista, jotka näyttävät onko henkilökunnan turvallista lähestyä antenneja vai ei. Kuvassa oleva vihreä valo osoittaa, että niitä on turvallista lähestyä. Antennien yläpuolella on kuitenkin näkyvissä toisenlainen maailma. Kuvan vasemmassa yläkulmassa, kirkkaalla Chilen taivaalla voi nähdä kaksi kirkasta tähteä vierekkäin Linnunradan tason sisällä. Näitä tähtiä kutsutaan usein osoittajatähdiksi, koska ne näyttävät suunnan kohti Etelän ristin (Crux) kirkasta tähtikuvuiota osoittaen siitä hieman sivuun. Etelän ristiä lähimpänä on Beeta Kentauri, joka sijaitsee noin 400 valovuoden päässä. Siitä hieman kauempana oleva tähti on Alfa Kentauri, joka on Aurinkoa lähin tähtijärjestelmä vain 4,37 valovuoden etäisyydellä. Tässä järjestelmässä on myös Proxima Kentauri, ...

Lue lisää

potw2049-fi — Viikon kuva

Taivaanjakaja

7. joulukuuta 2020: Tämän valokuvan on ottanut ESO:n valokuvalähettiläs Petr Horálek. Siinä on näkymä ESO:n Chilen Paranalin observatoriolta lännen suuntaan. Kirkas kohde kuvan keskellä on Kuu. Sen vasemmassa yläkulmassa on rengasplaneetta Saturnus, ja kivinen Merkurius on Kuusta katsottuna vasemmassa alakulmassa. Saturnus ja Merkurius voi olla vaikea nähdä yhdessä paljaalla silmällä joiltakin leveysasteilta, mutta tämä henkeäsalpaava kuva esittelee ne kauniisti suhteellisen kirkkaasta Kuun valosta huolimatta. Pölyinen Linnunrata näyttää halkaisevan taivaan vaakasuoraan. Taivaalla tähdet erottuvat kirkkaina ja sen alla viipyvät viimeiset Auringon merkit. Tätä kosmista taustaa vasten näkyy monia kuuluisia sumuja, kuten Laguunisumu, Kissantassusumu ja Trifidisumu. Kuvan yksittäiset teleskoopit muodostavat yhdessä ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken, joka on maailman kehittynein optisen- ja infrapuna-alueen observatorio. VLT koostuu neljästä suuresta Yksikköteleskoopista, joista jokaisessa on 8,2 metrin peili, sekä neljästä pienemmästä Aputeleskoopista, joiden peilit ovat halkaisijaltaan 1,8 metriä.

Lue lisää

potw2048-fi — Viikon kuva

Yksinäinen tie

30. marraskuuta 2020: ESO:n Paranalin observatorioon johtava tie on sen toiminnan elinehto. Kuvassa se muistuttaa valaistua jokea, joka virtaa pohjoisen Chilen kuivan ja erikoisen maiseman läpi. Tämä on yksi maailman syrjäisimmistä paikoista, jonka ansiosta siellä on erittäin vähän valosaastetta. Observatorioon pääsee vain tätä tietä, joka kulkee yksinäisen matkansa rauhallisen ja karun maaston läpi. Kaukaisella Cerro Paranalin vuorella on mahdollista nähdä heikosti erottuvina piirteinä useita kaukoputkia, kuten VLT Survey Telescope kaukoputken ja kaikki neljä ESO:n Very Large Telescope kaukoputken muodostamaa Yksikköteleskooppia (UTS). Vaikka nämä näkyvät tässä viikon kuvassa vaatimattoman pieninä, niin todellisuudessa nämä kaukoputket ovat todellisia jättiläisiä. Jokaisen UT-teleskoopin peilin halkaisija on yli kahdeksan metriä! Tämä kuva on otettu Atacaman autiomaassa viereisellä huipulla sijaitsevalta ESO:n toiselta toimipaikalta, jossa myös VISTA teleskooppi sijaitsee. Kuvan otti ESO:n valokuvalähettiläs Yuri Beletsky.

Lue lisää

potw2047-fi — Viikon kuva

Sekava tähtien lastentarha

23. marraskuuta 2020: ESO:n 'Very Large Telescope'-kaukoputkella on kuvattu tuhansia vastasyntyneitä tähtiä NGC 5236:n ytimessä MUSE-instrumentilla Paranalin observatoriolla Chilessä. NGC 5236 tunnetaan yleisesti Eteläisenä Väkkärägalaksina (Pinwheel galaxy), ja se on saanut nimensä sen kauniista spiraalihaararakenteesta ja sijainnistaan eteläisen pallonpuoliskon Vesikäärmeen tähdistössä. Galaksia valaisevat kirkkaat tähtiensyntyalueet, joista yksi on tässä kuvattu galaksin keskustassa sijaitseva alue. Oikeissa olosuhteissa ja yleisesti galaksin spiraalihaaroissa sijaitsevat kylmät molekyylipilvet, jotka koostuvat pääasiassa vetykaasusta, voivat romahtaa ja muodostaa uusia tähtiä. Suurissa molekyylipilvissä uuden tähden syntyminen voi luoda dominoefektin, joka käynnistää ympäröivän kaasun romahtamisen yhä useammiksi tähdiksi. Galaksin keskustassa on kuitenkin meneillään myös muita prosesseja. NGC5236:n keskipisteessä sijaitseva supermassiivinen musta aukko ohjaa valtavia määriä ainetta itseään kohti. Samalla se sylkee osan aineesta ulospäin vapauttaen valtavasti energiaa, mikä tekee tämän galaksin keskusalueen ympäristössä tapahtuvasta valtavasta tähtiensynnystä erityisen sotkuista.

Lue lisää

potw2046-fi — Viikon kuva

Gegenschein ALMA:n yllä

16. marraskuuta 2020: Tässä Pohjois-Chilessä otetussa kuvassa Linnunradan silmäänpistävä kaari levittäytyy Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA:n yläpuolelle. ESO on ALMA:ssa mukana yhteistyökumppanina. Henkeäsalpaavasta näkymästä huolimatta kotigalaksimme hehku kilpailee toisenlaisen mielenkiintoisen valon kanssa. Kaaresta vasemmalla kuvassa näkyy myös ekliptiikan alueella suoraan Aurinkoa vastapäätä yötaivaan heikko kirkastuminen. Ilmiö tunnetaan nimellä gegenschein (saksaksi, suomeksi 'vastavalo'), ja se syntyy valon sirotessa komeetoista ja hajonneista asteroideista peräisin olevasta planeettojen välisestä pölystä Aurinkokunnan ulommassa osassa. Suurimmassa osassa maailmaa gegenschein ja Linnunradan upean kaaren kaltaiset ilmiöt häviävät keinotekoisten valonlähteiden aiheuttaman valosaasteen taakse. Joidenkin arvioiden mukaan yli 80 prosenttia maailman väestöstä elää kevyen valosaasteen vaikutuksen alla, mikä tekee Atacaman aavikon kaltaisista kohteista, joissa ALMA sijaitsee, sitäkin ainutlaatuisempia.

Lue lisää

potw2045-fi — Viikon kuva

Laserkuolema?

9. marraskuuta 2020: Ensi silmäyksellä tämä kuva näyttää sekä mahtavalta että pelottavalta, ja valtavat valonsäteet muistuttavat jotain kauheaa kosmista asetta. Onneksi näin ei kuitenkaan ole! Tämä ESO:n viikon kuva esittää jotain paljon parempaa, ja se on sekoitus kaasua, pölyä ja voimakkaita lasereita. Yksi eteläisen yötaivaan suurimmista sumuista on Carina-sumu, joka on täydellinen kohde ESO:n Very Large Telescope eli VLT-teleskoopille. Tässä kuvassa tähtisumu näkyy upeana vaaleanpunaisena pilvenä kirkkaalla taivaalla ESO:n Paranalin observatorion yläpuolella Chilessä, joka on VLT:n kotipaikka. Carinan tähtisumu on valtava pöly- ja kaasupilvi, jossa kaasu ionisoituu ja lähettää valoa sen sisällä olevien tähtien ansiosta. Yhteen VLT:n 8,2-metrisistä yksiköteleskooppeista (Unit Telescopes) on asennettu huippuluokan adaptiivisen optiikan-yksikkö, joka nähdään kuvassa täydessä toiminnassa. UT-teleskoopista lähetetään ilmakehään oranssi lasersäde, joka virittää ilmakehässä olevia natriumhiukkasia saaden ne hehkumaan. Näin saadaan synnytettyä keinotekoisia ”tähtiä”, joiden avulla voidaan mitata Maan ilmakehän aiheuttamia kuvan vääritymisiä, jotka sitten korjataan kaukoputkessa adaptiivisen optiikan avulla.

Lue lisää

potw2044 — Viikon kuva

Ring Around the Moon

2. marraskuuta 2020: The otherworldliness of this image, obtained at ESO’s Very Large Telescope (VLT) in northern Chile, is due to a combination of natural and artificial light phenomena. This ethereal image captures a lunar halo on rare cloudy skies over ESO’s Paranal Observatory. This optical phenomenon is created when moonlight is refracted by millions of small ice crystals and water droplets in the surrounding atmosphere. These haloes are reasonably common; however, they require quite a bit of light to appear, so the Moon must be in a specific position relative to the Earth and the Sun to reflect enough light to produce a fine ring like this one. This particular halo comprises multiple coloured bands that are formed in the same way as in a rainbow — light of different wavelengths is refracted by varying amounts. White light is thus broken into its constituent parts, dispersing to create a spectrum of ...

Lue lisää

potw2043-fi — Viikon kuva

Toiminnot La Sillan observatoriolla alkoivat kirkkaiden planeettojen kuvaamisella

26. lokakuuta 2020: ESO:n New Technology Telescope (NTT) on saanut kuvattua kolmea tuttua naapuriplanettaamme, nyt kun rajoitetut tiedeoperaatiot käynnistyvät uudelleen La Sillan observatoriossa, joka sijaitsee Chilen Atacaman autiomaassa. Kolmesta kirkkaimmasta taivaalla tuona yönä näkyneestä planeetasta, eli Jupiterista, Marsista ja Saturnuksesta otettiin kuvia, kun kaukoputken operoinnista vastaava ryhmä testasi NTT:n monipuolista EFOSC2-instrumenttia. Planeettojen hienovaraiset oranssit, keltaiset ja punertavat sävyt saadaan esille yhdistelemällä instrumentin nappaamia kuvia viiden eri suodattimen avulla. Tämän viikon kuva on kokoelmakuva näistä kolmesta planeetasta otetuista kuvista. Tässä yhdistetyssä kuvassa olevat planeettojen suhteelliset koot ovat verrannollisia planeettojen taivaalla näkyviin kulmaläpimittoihin. Mars vaikuttaa melko suurelta ja kirkkaalta, koska se oli kuvan ottamisen yhteydessä oppositiossa, eli maapallo oli Marsin ja Auringon välissä. Näiden onnistuneiden testien jälkeen rajoitetut tiedeoperaatiot käynnistettiin uudelleen viime viikolla pandemian aiheuttaman tauon jälkeen. Rajoitetut tiedeoperaatiot toteutetaan tiukkojen terveys- ja turvallisuustoimenpiteiden alaisena hyvin pienellä tiimillä, jotka käyttävät erityisiä työkaluja ollessaan vuorovaikutuksessa etänä läsnäolevien tähtitieteilijöiden kanssa.

Lue lisää

potw2042-fi — Viikon kuva

Parivaljakko pimeydessä

19. lokakuuta 2020: Talviyöt Chajnantorin tasangolla voivat tuntua uskomattoman yksinäisiltä, mutta joidenkin maailman kuivimpien ja pimeimpien ihmeellinen tähtitaivas on vain ehdottomasti koettava. Kuvassa on kaksi 66:sta antennista, jotka muodostavat Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA:n ja ne toimivat yhdessä tehdessään havaintoja millimetri- ja alimillimetri alueella. ESO on ALMA:n yhteistyökumppani. ALMA:n havaitsemia aallonpituuksia on tunnetusti vaikea havaita, sillä ilmakehässä oleva vesihöyry absorboi näitä aallonpituuksia ja estää säteilyn pääsyn maan pinnalle. Siksi teleskoopit on sijoitettava erittäin korkeisiin paikkoihin, joissa ilma on kuivempaa ja absorboi säteilyä vähemmän. ALMA:n tapauksessa tämä tarkoittaa 5000 metrin korkeutta. Teleskooppiparin yläpuolella näkyvä kohde on Orionin tähdistö, joka on tunnistettavissa siinä hyvin erottuvasta tähtivyöstään. Orionin olkapäänä on kuvan oikealla puolella näkyvä punainen superjättiläistähti Betelgeuse, joka sijaitsee hieman alle 650 valovuoden päässä meistä. Betelgeuse on erinomainen kohde millimetri ja alimillimetriaallonpituuksilla tehtäville havainnoille, kuten myös viereinen Orionin suuri kaasusumu.

Lue lisää

potw2041-fi — Viikon kuva

Samankeskiset ympyrät

12. lokakuuta 2020: Tässä kauniissa viikon kuvassa kirkkaat tähtien jäljet kiertyvät upeasti ESO:n Chilessä sijaitsevan La Sillan osbservatorion yllä. Tähtijäljet muodostuvat maapallon pyöriessä akselinsa ympäri ja tämä kiertoliike saa tähdet näennäisesti liikkumaan taivaalla. Tähdet piirtävät hitaasti täydellisiä samankeskisiä kaaria ja ympyröitä. Tällainen valokuva vaatii siis pitkän valotuksen, jotta ajan kuluminen saadaan kuvattua. Kuvan keskellä on käytöstä poistettu ruotsalaisten ja ESO:n alimillimetrialueen teleskooppi. ESO:n 3.6-metrin teleskooppi on vasemmalla vuoren huipulla toiminnassa ja valaistuna. Tässä kaukoputkessa on kiinni HARPS-instrumentti (High Accuracy Radial velocity Planet Searcher), joka etsii uusia eksoplaneettoja mittaamalla isäntätähtensä heikkoa ”vaappumista” tasapainopisteen suhteen planeettojen kiertäessä tähteä.

Lue lisää

potw2040-fi — Viikon kuva

Tähtien jäljet Paranalin yllä

5. lokakuuta 2020: Tämän kaltaiset kuvat tuovat hyvin esille planeettamme liikkeen avaruussa. Maan kulkiessa elliptisellä radallaan Auringon ympäri Maa pyörii oman akselinsa ympäri. Juuri tämä pyörimisliike on tämän näyttävän kuvan takana. Maan pyöriessä taivaalla olevat tähdet näyttävät liikkuvan muodostaen pitkiä kaaria, jolloin syntyy näitä kauniita tähtien jälkiä, joiden keskipisteenä on eteläinen taivaannapa. Valokuvaaja Fred Kamphues otti useita valokuvia pitkillä valoitusajoilla ja pinoi ne yhteen saaden vangittua tähtien näennäisen liikkeen tässä hienossa valokuvassa. Alla oleva valaistu tie johtaa ylös Paranalin observatorioon, jossa sijaitsee ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputki. Tässä kuvassa vuoren huipulla (Cerro Paranal) näkyvät kaksi neljästä Yksikköteleskoopista (Unite Telescope, UT) ja VST. UT:n lasersäde pyyhkäisee yötaivaan läpi ja luo taivaalle oranssin majakan keilan pitkän valotuksen ansiosta.

Lue lisää

potw2039-fi — Viikon kuva

Antua ympäröivä kehä

28. syyskuuta 2020: Nimestään huolimatta ESO:n Very Large Telescope, eli VLT ei ole yksittäinen teleskooppi! Se koostuu itse asiassa neljästä halkaisijaltaan 8,2 metrin kokoisesta yksikköteleskoopista (Unit Telescope, UT), joista yksi on tässä kuvassa. Teleskoopissa on myös neljä ylimääräistä liikuteltavaa 1,8 metrin halkaisijan kokoista aputeleskooppia (Auxiliary Telescope, AT). Jokaisella UT:llä on oma yksilöllinen nimensä alueen äidinkielessä eli mapuche-kielessä (Mapudungun). Tämän kuvan tähtenä on Cerro Paranalissa Chilessä Antu (tai UT1, ensimmäinen UT-kaukoputki). Tässä ESO:n kuvalähettilään Petr Horálekin ottamassa värikuvassa näkyy myös Antua ympäröivän pilvisen yötaivaan kauniit värit. Täällä monet yötaivaan kohteet näkyvät erittäin hyvin. Vasemmalta alkaen näemme vaaleanpunaisen Kaliforniasumun, Plejadien-tähtijoukon, Linnunradan tulisen vyön, Orionin tähdistön ja sen kuuluisan vyön, silmukkamaisen Gum-sumun, Carina-sumun ja Etelänristin. Erikoisimpia piirteitä ovat Antun kuvun oikealla puolella olevat vihreät nauhat tai raidat. Ne ovat ilmakehän painovoima-aaltoja, joita syntyy myrskyisssä muodostaen aaltoiluja korkealla maapallon ilmakehän vihertävässä Maan ilmahehkun kerroksessa. Tämä kuva oli esillä myös Red Sprites-ilmiölle omistetussa ESOcastissa, jota voi esiintyä samanlaisissa ...

Lue lisää

potw2038-fi — Viikon kuva

Tähtien seuralaiset voivat olla tähtituulten aiheuttamien kukkasten syinä

21. syyskuuta 2020: Käynnissä oleva laajamittainen ATOMIUM-projekti toteutetaan yhteistyössä ALMA:n (Atacama Large Millimetri/submillimetri Array) kanssa, joka sijaitsee Chilessä ja jossa ESO on mukana kumppanina. Projektissa on tutkittu noin tusinan punaisen jättiläistähden tähtituulia. ALMA:n vaikuttava erotuskyky on tehnyt tämän kunnianhimoisen tavoitteen mahdolliseksi. Näiden tähtituulten, jotka ovat joskus miljoonia kertoja voimakkaampia kuin Aurinkomme, odotettiin olevan pallomaisia kuten niiden lähteenä olevien emotähtienkin. Tutkijat eivät kuitenkaan havainneet pallomaisia tähtituulia, vaan jotain aivan muuta. Kuten yllä olevassa kuvassa, joka esittää R Aquilae-nimisen tähden ympärillä olevia tähtituulia, tutkimusryhmä havaitsi, että kaikissa tapauksissa tähtituulet eivät olleet pallomaisia. Niillä oli erilaisia muotoja, ja jotkut muistuttivat esimerkiksi ruusun terälehtiä. Tähtituulissa nähdyt kuviot muistuttavat silmiinpistävästi planetaaristen sumujen muotoja. Belgian KULeuvenissa toimiva Leen Decinin johtama tutkimusryhmä ehdotti, että kaksoistähtien välinen vuorovaikutus voisi olla vastuussa punaisten jättiläistähtien tähtituulten muodoista. Kuten nimestä voi päätellä, kaksoistähtien vuorovaikutukseen liittyy kaksi kohdetta. Teorian mukaan tähtituulet saavat muotonsa toisen tähden tai jättiläisplaneetan aiheuttamasta vaikutuksesta tuuleen. Tähtituulet ovat planetaaristen sumujen esiasteita. ...

Lue lisää

potw2037-fi — Viikon kuva

Lasersäteet katseenvangitsijoina

14. syyskuuta 2020: Nimestään huolimatta ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputki ei ole yksittäinen teleskooppi. Se koostuu itse asiassa neljästä erillisestä 8,2-metrisestä teleskoopista (Unit Telescopes), jotka näkyvät kuvassa suurimpina rakennuksina. Teleskooppiin kuuluu myös neljä liikutettavaa 1,8-metristä aputeleskooppia, joista kaksi näkyy kuvassa takana vasemmalla puolella. Yksikkö Teleskooppi 4 (Unit Telescope 4) on varustettu laser-aputähdillä, jotka laser muodostaa korkealle ilmakehään noin 90 kilometrin korkeudelle maanpinnasta. Nämä kirkkaat lasersäteet yltävät korkealle mesosfääriin, jossa ne virittävät natriumatomeja ja saavat ne lähettämään fotoneja. Näin syntyy kirkas keinotekoinen tähti, jota voidaan käyttää adaptiivisessa optiikan korjauksessa. Vertaamalla keinotekoisesta tähdestä tulevaa valoa todellisten tähtien valoon VLT:n adaptiivisen optiikan yksikkö (Adaptive Optics Facility) voi mitata ilmakehän turbulenssia ja sitten korjata tämän avulla kuvaa tuottaen kristallinkirkkaita kuvia. Atacaman autiomaahan vuorenhuipulle sijoitetulla VLT:n havaintopaikalla on hyvin vähän valosaastetta. Hieno taivas ei kuitenkaan ole täysin pimeä. Tässä kuvassa näkyy auringonvalon aiheuttama planeettojen välisen pölyn heijastuksesta syntyvä kaunis, diffuusi hehku eli eläinratavalo. Kuvan ilmakehän aiheuttama heikko ...

Lue lisää

potw2036-fi — Viikon kuva

ALMA:n holvikaari

7. syyskuuta 2020: Linnunradan upea muoto ja värit näkyvät hienosti, kun se luo holvikaaren Chilen aavikon ylle. Se muodostaa täydellisen kehyksen Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) radioteleskooppien verkostolle. Myös kaksi Linnunradan seuralaisgalaksia Suuri ja Pieni Magellanin pilvi näkyvät kristallin kirkaalla taivaalla hyvin, utuisina tahroina suuremman naapurinsa muodostaman kaaren alla. Alma-antenneja valaiseva keinotekoinen vihreä hehku luo silmiinpistävän kontrastin luonnon mudostamalle upealle visuaaliselle näyttämölle. ALMA sijaitsee yli 5000 metrin korkeudella merenpinnasta Chilen autiomaassa. Kuiva ilma ja ohut ilmakehä luovat erinomaiset puitteet upeille näkymille maailmankaikkeuteen ja tekevät siitä täydellisen paikan ALMA:n kaltaiselle herkälle havaintolaitteelle. Sen sijaan, että ALMA olisi yksi yksittäinen teleskooppi, se koostuu 66 erillisestä, siirrettävistä antennista, jotka levittäytyvät Chajnantorin tasangolle. Erilaisia antennien kokoonpanoja käyttämällä voidaan hienosäätää ALMA:n tekemien havaintojen erotuskykyä.

Lue lisää

potw2035-fi — Viikon kuva

Antu ja Linnunrata

31. elokuuta 2020: Kuvassa on hieno yönäkymä ESO:n Paranalin observatoriolta Chilestä. Linnunradan kirkas, täynnä kirkasta kaasua, tummaa pölyä ja kuohuvia tähtiä oleva vyö kulkee hienosti kuvan keskipisteen kautta ja sukeltaa alaspäin liittyäkseen hehkuvaan horisonttiin. Ut1 eli Antu-teleskooppi on muodoltaan laattikkomainen, ja se on yksi neljästä ESO:n Very Large Telescope eli VLT:n Yksikköteleskoopista (Unit Telescopes). Ut1 on kuvan keskellä, kun taas pienempi apukaukoputki näkyy oikealla. Sen kupu on täysin auki sen skannatessa taivasta. Kahdeksan kaukoputken avulla, joista neljä apukaukoputkea ovat liikuteltavia, VLT voi toimia erittäin herkkänä interferometrinä, joka on itse asiassa niin tarkka, että sillä pystyttäisiin erottamaan auton kaksi ajovaloa Kuun etäisyydeltä! Kaunis ja usein kuvattu taivas VLT:n yläpuolella on maailman kirkkaimpia, kuten kuvassa olevat Linnunradan yksityiskohdat ja kuvassa vasemmalla näkyvä Jupiter ja sen hämmästyttävä kirkkaus todistavat. Vihertävä horisontissa näkyvä valo on ilmiö, joka tunnetaan nimellä ilmahehku. Se on ilmakehässä olevaa heikkoa valoa, jonka syynä on kemiluminesenssi-ilmiö. Ilmahehku ja muut ilmakehässä tapahtuvat ilmiöt, kuten ...

Lue lisää

potw2034-fi — Viikon kuva

Upea näkymä upeasta spiraalista

24. elokuuta 2020: ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken MUSE-instrumentti Chilessä on havainnut NGC 1365 galaksia, joka on kaksinkertainen sauvaspiraaligalaksi, joka sijaitsee noin 56 miljoonan valovuoden päässä Fornax-galaksijoukossa. Tämä upea värikuva pystyttiin rakentamaan näistä havainnoista. Galaksi tunnetaan myös nimellä Suuri sauvaspiraaligalaksi sen kahden keskellä sijaitsevan tähdistä koostuvan sauvanmuotoisen rakenteen ansiosta. NGC 1365:n kaksi sauvaa on harvinainen ilmiö, ja niiden arvellaan saaneen alkunsa galaksin pyörimisen ja tähtien monimutkaisen dynamiikan yhteisvaikutuksista. Sen suurin tähtisauva on liian suuri näkyäkseen tässä kuvassa, mutta se yhdistää ulommat spiraalihaarat keskipisteeseensä. Se mitä näemme on paljon pienempi toinen tähtisauva, joka sijaitsee pääsauvan sisällä. On todennäköistä, että tämä toinen sauva kiertyy pääsauvasta riippumatta pyörien nopeammin kuin muu galaksi. Multi-Unit Spectroscopic Explorer eli MUSE-instrumentti kuvasi kohdetta optisessa- ja infrapunavalossa, joka näyttää galaksin keskialueen kaasun ja pölyn. Instrumentti on asennettu Yepun-teleskooppiin, joka on yksi neljästä 8,2-metrisestä VLT:n muodostavasta teleskoopista. Tämän instrumentin ominaisuudet ovat mahdollistaneet erittäin tarkkojen ja yksityiskohtaisten tutkimusten tekemisen useista maailmankaikkeutemme kohteista. ...

Lue lisää

potw2033-fi — Viikon kuva

Värikäs kaleidoskooppi

17. elokuuta 2020: Uskomattoman kauniit vihreät, punaiset, sinertävät ja moniväriset täplät koristavat ESO:n Chilessä sijatsevan Paranalin observatorion yötaivasta samalla valaisten tätä karua autiota maisemaa. Miljardit tähdet, hehkuvat sumut ja muut tähtitaivaan ilmiöt luovat Linnunradan jättiläismäisen holvikaaren, joka ulottuu koko taivaan poikki muodostaen täydellisen kehyksen Very Large Telescope eli VLT-kaukoputkelle, joka sijaitsee kuvan keskipisteessä (Cerro Paranal). Tämä kuva on otettu ESO:n Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy eli VISTA-kaukoputken sijaintipaikassa. Kuvassa näkyy VISTA:n ja VLT:n välissä kiemurteleva tie, joka näkyy kellertävien valojen valaisemana. Nämä ovatkin ainoat ihmisen aikaansaamat valot koko kuvassa. Paranalin henkilökunta huolehtii tarkkaan, jotta tarpeetonta valosaastetta ei syntyisi. Se voisi haitata maailman huippupaikalla tehtävää tähtitieteellistä työtä. Linnunrata ei ole ainoa kuvassa näkyvä galaksi. Kaksi kotigalaksimme omista seuralaisista ja lähimmät naapurimme, suuri ja pieni Magellanin pilvi näkyvät kuvassa hentoina utuisina täplinä holvikaaren alapuolella. Ne ovat upeasti peittyneinä luonnolliseen vihreään väriin ja punaiseen ilmahehkuun.

Lue lisää

potw2032-fi — Viikon kuva

Punainen yötaivas

10. elokuuta 2020: Pilvet eivät ehkä ole tähtitieteilijän parhaita ystäviä, mutta ne ovat usein valokuvaajille tervetulleita näkymiä niinä harvoina hetkinä, kun ne hiipivät aavikon taivaalle! Tämä epätavallinen näkymä esittää ESO:n Paranalin observatorion yllä näkyvää tulista taivasta kuivassa Atacaman autiomaassa Chilessä, missä VLT (Very Large Telescope) sijaitsee. VLT koostuu neljästä yksikköteleskoopista, jotka ovat suurimmat, nelikulmaiset teleskoopit, sekä neljästä pienemmästä ja pyöreämmästä aputeleskoopista. Kuvassa näistä näkyy kolme aputeleskooppia istumassa hiljakseen kupolit suljettuina kuvan oikealla puolella. Pilvet eivät ole ainoita täällä näkyviä ilmakehän ilmiöitä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy kirkas ylöspäin osoittava valopylväs. Tämä on auringonpilari, jonka syynä ovat ilmakehän pienet jäähiukkaset, jotka heijastavat valoa. Nämä pylväät näkyvät yleensä kirkkaan valonlähteen yläpuolella tai alapuolella, ja tässä tapauksessa valon lähteenä on itse Aurinko, jonka valo heijastuu ylöspäin iltataivaalle.

Lue lisää

potw2031-fi — Viikon kuva

Pallo pallon päällä

3. elokuuta 2020: Erään vierailunsa aikana ESO:n Very Large Telescope eli VLT-teleskoopille Paranalin observatoriolle Chileen tähtivalokuvaaja ja ESO:n valokuvalähettiläs Juri Beletskyllä oli onnea tämän henkeäsalpaavan näyn kuvaamisessa. Taivaalla näkyy hienosti linjassa kolme taivaan palloa, joista jokainen on hyvin erilainen!. Kuvan suurin pallo on yksi VLT:n neljästä apukaukoputkesta. Nämä siirrettävät teleskoopit voidaan asettaa eri kokoonpanoihin erilaisten tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Aputeleskoopin yläpuolella leijuva pallo on Kuu. Laskeva Aurinko valaisee kivisen kiertolaisemme hopealla, vaikka jotkin Kuun meristä ovat myös hyvin näkyvissä. Nämä ovat tummia meriä muistuttavia jäänteitä Kuun varhaisessa vaiheessa virranneista laavakentistä. Kuvan huipun lähellä on Venus, joka on toinen planeetta Auringosta ja naapuriplaneetta.

Lue lisää

potw2030-fi — Viikon kuva

(Ali)millimetrialueen tähtienkatselijat

27. heinäkuuta 2020: Linnunradan valtava elävän näköinen vyö jakaa yötaivaan kahtia Chilen Chajnantorin tasangolla. Täällä eteläisellä pallonpuoliskolla galaksimme upea monimuotoinen keskus on usein suoraan päämme yläpuolella ja se ulottuu horisontista horisonttiin. Sen kirkkaan hehkun alla valkoisten antennien joukko tähyilee kiivaasti ylös taivaalle. Antenneja valaisee kirkkaan keltainen valo, joka osoittaa teknikoille onko niitä turvallista lähestyä vai ei. Nämä teleskoopit ovat osa Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA:n jättimäistä interferometria, joka koostuu 66:sta yksittäisestä antennista. Nämä antennit toimivat yhdessä jopa 16 kilometrin laajuisena verkostona ja ne tutkivat maailmankaikkeutta äärimmäisen yksityiskohtaisesti. ALMA on suunniteltu ”näkemään” ihmissilmälle näkymätöntä valoa, joka on aallonpituudeltaan noin millimetrin suuruista ja sijaitsee infrapunavalon ja radioaaltojen välissä. Tällaista valoa tulee universumin kylmimmistä ja kaukaisimmista paikoista, kuten tähtienvälisessä avaruudessa olevista suurista kaasu- ja pölypilvistä ja muinaisista galakseista. Sen seurauksena ALMA voi tutkia, miten tähdet ja planeetat muodostuvat ja kehittyvät. Vaikka nämä aallonpituudet voivat paljastaa ennennäkemättömiä kohteita ja fysikaalisia prosesseja, niin alimillimetri alueen tähtitieteessä on ...

Lue lisää

potw2029-fi — Viikon kuva

Auringonlasku Atacamassa

20. heinäkuuta 2020: Tämä upea kuva otettu Chilen Atacaman autiomaassa ja kuvassa näkyy laskemassa oleva aurinko kolmen ESO:n Very Large Telescope eli VLT:n yksikköteleskoopin takana. Paikan erinomaiset havainto-olosuhteet johtuvat observatorion sijainnista. 2600 metrin korkeudessa sijaitseva ESO:n Paranalin observatorio on yhdellä maailman kuivimmista alueista, joilla on uskomattoman selkeä taivas. Kuva on otettu vain kymmenkunta minuuttia auringonlaskun jälkeen, ja tähdet jo tulevat esiin pilvettömän taivaan ylllä. Kirkas tähti Sirius on hyvin näkyvissä, kun taas Orionin kuuluisa tähdistö, on etualalla olevan yksikköteleskoopin kupolin yllä. Pimeyden syventyessä tähtitaivas tulee yhä yksityiskohtaisemmin esille, kunnes olosuhteet ovat täydelliset huippulaatuisten tiedehavaintojen kannalta.

Lue lisää

potw2028-fi — Viikon kuva

Komeetta NEOWISE kuvattu ESO:n päämajan yllä

13. heinäkuuta 2020: Tämän aurinkokunnan ulko-osista kotoisin olevan lempinimeltään NEOWISE komeetan kuvasi kaksi ESO:n henkilökunnan jäsentä, jotka ovat myös innokkaita tähtivalokuvaajia. Kuva otettiin 8. heinäkuuta 2020 ESO Supernovan ja ESOn päämajan yltä Garchingissa Saksassa. Tähän harvinaisen upeaan kuvaan tuli mukaan myös toinen yöaikainen ilmiö: hyvin epätavalliset yölliset pilvet eli kiiltävät, jäiset pilvet, jotka näyttävät aivan veden aalloilta yötaivaalla. Virallisesti komeetan nimeltään C/2020 F3 NEOWISE havaitsi ensimmäisen kerran NASA:n NEOWISE avaruushanke tämän vuoden maaliskuussa. Komeetan odotetaan himmenevän kuukauden aikana, mutta pysyvän paljain silmin nähtävissä koko heinäkuun ajan. Se saavuttaa lähimmän pisteensä Maasta 23. heinäkuuta, jolloin se on hieman yli 100 miljoonan kilometrin etäisyydellä. Auringosta lähtevä lämpö, joka haihduttaa jäisen komeetan ulkokerroksia, aiheuttaa komeetan näyttävän kirkkaan hännän. Itse asiassa NEOWISE on jo selvinnyt lähimmästä kohtaamisestaan Auringon kanssa, joka oli 3. heinäkuuta 2020. On edelleen olemassa vaara, että se hajoaa sen etääntyessä Auringon kuumuudesta. Jos se pysyy ehjänä, se jatkaa matkaansa takaisin aurinkokuntamme kylmille ulkoseuduille, eikä ...

Lue lisää

potw2027-fi — Viikon kuva

Vaatimattoman kaunis

6. heinäkuuta 2020: Tämä kaunis kuva on otettu FORS-instrumentilla (FOcal Reducer and low dispersion Spectrograph) ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputkella ja siinä näkyy kaikenikäisiä tähtiä. Jotkut näistä häämöttävät etualalla ja toiset vaanivat kauempana meistä. Kuvan punaiset ja siniset sävyt ovat peräisin eri suotimien avulla otetuista kuvista, jolloin kuviin saadaan vain tietyt aallonpituusalueet. Eri suotimilla kerätyt kuvat voidaan yhdistää värikkäiksi yhdistelmäkuviksi. Kullekin suodattimelle valitaan tietty väri ja kuvat väritetään käytettyjen suotimimen mukaan, sekä lopuksi erilliset kuvat yhdistetään. Tuloksena on näyttävä kuva, jossa värit edustavat tiettyjä valon aallonpituuksia. Tämä kohta taivasta on Crux-tähdistön (Etelän risti) alueella, joka on hyvin kirkas osa Linnunrataa. Tämä kuva on otettu osana "ESO Cosmic Gems"-ohjelmaa, mikä on tieteen tiedoittamiseen keskittyvä ESO:n ohjelma, missä tuotetaan kuvia kiinnostavista, salaperäisistä ja visuaalisesti näyttävistä kohteista ESO:n teleskooppien avulla opetuksellisiin ja tieteen popularisaation tarpeisiin. Ohjelmassa käytetään sellaista teleskooppiaikaa, mitä ei voida käyttää tieteellisiin havaintoihin. Kaikkea kerättyä dataa voidaan myös käyttää tieteellisiin tarkoituksiin and se ...

Lue lisää

potw2026-fi — Viikon kuva

Muisto auringonpimennyksestä La Sillan taivaalla

29. kesäkuuta 2020: ESO:n La Sillan observatoriolla oli 2. heinäkuuta 2019 harvinainen tähtitieteellinen tapahtuma: täydellinen auringonpimennys. Vuonna 1969 vihitty La Sillan observatorio on jo pitkään ollut ESO:n tähtitieteellisen tutkimuksen etulinjassa. Viime vuonna juhlittiin La Sillan 50-vuotis juhlia ja La Sillan jatkuvaa panosta tieteen tekemisessä. Juhlallisuudet pidettiin samaan aikaan, kun täydellisen auringonpimennyksen varjo, eli umbra, kulki paikan yli. Tässä kuvassa on upea näkymä harvinaisesta täydellisestä auringonpimennyksestä, joka tuolloin kesti alle kaksi minuuttia. Täydellisen auringonpimennyksen aikana Auringon ja Kuun radat kohtaavat ja ne menevät täydellisesti päällekäin. Tämä on mahdollista, koska Aurinko ja Kuu sattuvat olemaan oikean etäisyyden päässä Maasta ja ne ovat taivaalla näennäisesti täsmälleen saman kokoisia. Kuvassa muutama tähti loistaa hetken kirkkaana, kun Auringon loistava korona hehkuu Kuun reunoilla, kuin hohtavat silkkisäikeet. Tämä oli todella henkeäsalpaava kokemus, joka nähdään La Sillalla seuraavaksi vasta vuonna 2231.

Lue lisää

potw2025-fi — Viikon kuva

Keidas autiomaassa

22. kesäkuuta 2020: Varhainen aamu tuo näkyville ESO Residencia hotellin, jossa tähtitieteilijät ja insinöörit yöpyvät työskennellessään ESO-teleskooppien parissa Paranalin observatoriolla Chilen Atacaman autiomaassa. Paikalla sijaitsee useita teleskooppeja, kuten taustalla näkyvät Very Large Telescope (VLT) ja VLT Survey Telescope (VST), sekä VISTA (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy). Residenciaa ympäröivän kuivan autiomaan vuoksi sitä kutsutaan joskus ”keitaaksi autiomaassa”. Maisemat ovat niin erikoiset, että rakennus oli esillä vuoden 2008 James Bond -elokuvassa Quantum of Solace. Näkymät Residencian länsipuolelta kohti Tyyneltä valtamerta ovat upeat, ja myös rakennuksen arkkitehtuuri on palkittu. Residenciassa majoittuvilla vierailla on hyvät oltavat ja rakennuksessa on yli sata makuuhuonetta, ravintola, uima-allas ja jopa sauna. Paikalla on myös keinotekoinen puutarha, joka toimii pakopaikkana maapallon rankimmista sääolosuhteista. Alueen säätiloihin kuuluvat äärimmäinen kuivuus, kovat tuulet, voimakas auringonvalo ja suuret lämpötilavaihtelut. ESO:n uusin ja kunnianhimoisin projekti, Extremely Large Telescope eli ELT-kaukoputki, rakennetaan lähelle Cerro Armazonea, ja Residencia palvelee myös siellä työskenteleviä tutkijoita ja insinöörejä.

Lue lisää

potw2024-fi — Viikon kuva

Katse kristallinkirkkaalle taivaalle

15. kesäkuuta 2020: ESO:n La Sillan observatoriolla suurin osa öistä on pilvettömiä vuoden aikana. Miljardien tähtien muodostama Linnunrata on täällä hyvin yleinen näky. Tässä kuvassa näkyvässä kupolissa on yksi kolmesta 60 senttimetrin kaukoputkesta, jotka ovat osa ExTrA projektia, joka aloitti toimintansa vuoden 2017 lopulla. Tämä pieni kaukoputkiryhmä on ensisijaisesti suunniteltu havaitsemaan kaukaisia eksoplaneettoja, jotka kulkevat radallaan kirkkaiden ja läheisten punaisten kääpiötähtien editse. Hankkeen tavoitteena on löytää mahdollisimman monta ylikulkuplaneettaa mukaan lukien Maan kokoiset planeetat elämänvyöhykkeellä ja määrittää niiden rakenne ja koostumus. Maailman suurimmat teleskoopit tulevat myöhemmin tutkimaan näiden kaasukehien koostumuksia.

Lue lisää

potw2023-fi — Viikon kuva

UHD Universumi

8. kesäkuuta 2020: Vuonna 2016 neljän maailmanluokan tähtivalokuvaajan ja videokuvaajan tiimi matkusti ESO:n Paranalin observatoriolle Chileen. Heidän tavoitteensa oli kerätä hämmästyttäviä näkymiä maailmankaikkeudesta ultrateräväpiirtona (UHD) ja fulldome-muodoissa. Nämä ovat täydellisiä käytettäväksi planetaariossa! Muutaman viikon aikana valokuvaajat keräsivät UHD-kuvia, fulldome-aikasarjoja, 360-asteen panoraamakuvia ja vielä paljon enemmän keräten suuren joukon henkeäsalpaavia otoksia ympäristöstään. Tämä yöaikaan otettu ESO:n viikon kuva on yksi näistä ja siinä näkyy ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken sijoituspaikka Paranal. Kuvassa oikealla näkyvä tähtien katselija, joka osoittaa yläpuolella kaartuvaa Linnunradan kaarta, on ESO:n valokuvalähettiläs Babak Tafreshi ja hän on yksi edellä mainituista retkikunnan jäsenistä. VLT:n teleskoopit ovat kuvassa hajallaan rungon vasemmalla puolella (neljä laatikkomaista yksikköteleskooppia ja kolme neljästä pyöreämmästä apukaukoputkesta). ESO:n vuoden 2016 UHD Expeditionin tuottamaa materiaalia käytetään toukokuussa 2018 avattussa ESO Supernova planetaario & vierailijakeskuksessa. ESO Supernova on ESO:n ja Heidelbergin teoreettisen tutkimuksen instituutin välinen yhteistyöhanke. Saksalainen Klaus Tschira Stiftung säätiö lahjoitti rakennuksen. Linkit Tämän kuvan vaihtoehtoinen projektio Tämän kuvan laajennettu ...

Lue lisää

potw2022-fi — Viikon kuva

Muut maailmat

1. kesäkuuta 2020: Yksi modernin tähtitieteen innostavimmista tuloksista on tieto siitä, että maailmankaikkeus on täynnä aurinkokuntamme ulkopuolisia maailmoja, joita kutsutaan eksoplaneetoiksi. Viimeisin tutkimus viittaa siihen, että suurimmalla osalla maailmankaikkeuden tähdistä on planeettoja ja yksi tällainen planeettajärjestelmä on nähtävissä tässä hienossa viikon kuvassa. Antennit, joita on yhteenä 66 kappaletta muodostavat Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA:n radioteleskooppiverkoston, joka sijaitsee Chajnantorin tasangolla Chilessä. Aivan keskiantennin yläpuolella on kaksi kirkasta tähteä ja kirkkain näistä kahdesta tähdestä on kolmoistähtijärjestelmä, joka tunnetaan nimellä Alpha Centauri. ESO:n ja muiden yksiköiden teleskooppien avulla äskettäin havaittiin eksoplaneetan nimeltään Proxima b:n kiertävän asumiskelpoisen vyöhykkeen sisällä yhtä näistä kolmesta tähdestä (Proxima Centauri). Koska Alpha Centauri on Maata lähin tähtijärjestelmä, niin Proxima b on lähin koskaan löydetty eksoplaneetta. Upealla taivaalla näkyy toinenkin maailma, mutta tällä kertaa hieman meitä lähempänä. Kuvan yläosassa kaksi kirkasta, punertavaa kohdetta ovat aivan Linnunradan vyön vieressä. Vasemmalla on Antares, joka on punainen jättiläistähti Skorpionin (Scorpius) tähdistössä ja oikealla on näyttävä ...

Lue lisää

potw2021-fi — Viikon kuva

Eteläisen tähtitaivaan tarkkailua

25. toukokuuta 2020: Kuvassa yksi ESO:n valokuvalähettiläistä Babak A. Tafreshi poseeraa ihastuttavan eteläisen tähtitaivaan alla. Babak seisoo laajan Miñiquesin tulivuorikompleksin reunalla, joka sijaitsee Chilessä Antofagastan alueella Atacaman autiomaassa. Tämä alue on myös ESO:n Paranalin observatorion kotipaikka, missä Very Large Telescope eli VLT-kaukoputki katsoo ylös taivaalle havaiten eksoottisia kohteita, kuten gammapurkauksia, eksoplaneettoja ja supermassiivisia mustia aukkoja. Jokainen VLT-yksikön kaukoputki pystyy havaitsemaan noin neljä miljardia kertaa himmeämpiä kohteita, kuin mitä paljain silmin pystymme havaitsemaan. Sen ansiota VLT pystyy näkemään Universumin paljon monimuotoisempana, kuin miten me näemme sen paljain silmin. Atacaman yötaivas on kuitenkin yksi maailman kirkkaimmista ja pimeimmistä, eikä siis ole lainkaan ihmeellistä, että Babak seisoo juuri täällä. Babakin pään yläpuolella näkyvä hämmästyttävä sininen pyörre on Suuri Magellanin pilvi (LMC), joka on Linnunrataa kiertävä kääpiögalaksi. Se on osa paikallista ryhmää ja meitä kolmanneksi lähin galaksi noin 163000 valovuoden etäisyydellä. LMC on yleensä luokiteltu epäsäännölliseksi galaksiksi, mutta nyt tähtitieteilijät uskovat sen olleen aikaisemmin sauvaspiraaligalaksi ennen kuin ...

Lue lisää

potw2020-fi — Viikon kuva

Galaksien balettia

18. toukokuuta 2020: Tässä kuvassa näkyy Arp 271 nimellä tunnettu vuorovaikuttavien galaksien pari. Erikseen nämä galaksit tunnetaan nimillä NGC 5426 ja NGC 5427, joista molemmat ovat spiraaligalakseja ja lähes saman kokoisia. Jotkin tähtitieteilijät uskovat, että nämä galaksit ovat parhaillaan yhdistymässä yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä vuorovaikutus saa aikaan kasvavissa määrin uusia tähtiä seuraavien miljoonien vuosien aikana, joista osa näkyy 'kaasusiltana' galakseja yhdistävässä osassa. Tällainen törmäys ja vuorovaikutus voi tulla myös oman galaksimme eli Linnunradan kohdalle, joka hyvin todennäköisesti tulee törmäämään naapurigalaksi Andromedan kanssa noin viiden miljardin vuoden kuluttua. Galaksit sijaitsevat noin 120 miljoonan valovuoden etäisyydellä meistä. Saksalais-englantilainen tähtitieteiljä William Herschel löysi nämä vuonna 1785. Herschel oli tuottelias tutkija, joka myös löysi sekä infrapunasäteilyn, että Uranus-planeetan. Linkit: Saman galaksiparin aikaisempi julkaisu: http://www.eso.org/public/images/potw1035a/

Lue lisää

potw2019-fi — Viikon kuva

Taivaallinen omakuva

11. toukokuuta 2020: Toiset omakuvat ovat parempia kuin toiset. Tämä ESO:n valokuvalähettilläs Petr Horálekin kuva on ehdottomasti yksi kaikkein vaikuttavimmista! Tässä valokuvassa valokuvaaja paistattelee Linnunradasta hohtavassa valossa, mikä saa hänet näyttämään pieneltä yllä näkyvän hämmästyttävän näkymän ansiosta. Horálek seisoo yhdellä maapallon korkeimmista ja kuivimmista paikoista, joka on Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA-teleskooppiverkoston antennien sijoituspaikka. ALMA sijaitsee 5000 metrin korkeudella Chajnantorin tasangolla Chilen Atacaman autiomaassa. Verkosto näkee maailmankaikkeuden infrapuna- ja radioaaltojen välisellä alueella, jonka ansiosta se pystyy havaitsemaan äärimmäisen kylmiä ja kaukaisia kohteita, sekä tutkimaan tähtien, planeettakuntien, galaksien ja jopa elämän rakennusaineita. ALMA pystyy havaitsemaan myös havaittavan Universumin rajalle, mikä mahdollistaa kosmoksen tutkimisen ja sen alkuhetkien selvittämisen. Chilen pimeä, kirkas ja kuiva taivas tekevät siitä yhden maailman parhaista paikoista Universumin tarkkailuun. Ammattitähtitieteilijöiden havaitessa siellä olevien edistyksekkäiden havaintolaitteiden avulla yötaivasta myös paljain silmin näkyvä taivas on aivan yhtä henkeä salpaava näky. Linkit Kuvan kalansilmäversio Kuvan laajempi 360 x 180 asteen versio

Lue lisää

potw2018-fi — Viikon kuva

Spektaakkeli La Sillan yllä

4. toukokuuta 2020: Päivänkoitto ESO:n La Sillan observatoriolla tuo esille koko Universumin loiston hämmästyttävällä tarkkuudella oman pienen planeettamme taustalla. Linnunrata levittäytyy taivaalle miljardien tähtien valaisemana ja pölyjuovien peittämänä. Tähtienvälisen pölyn pilvet ovat paksuimmillaan Jousimiehen tähdistön suunnassa, mikä myös osoittaa Linnunradan keskustan suunnan. Se on keskus, jonka ympäri näyttävät spiraalihaarat kiertävät. Galaksin keskustassa sijaitsee myös supermassiivinen musta-aukko, josta vapautuu suunnaton määrä energiaa sen syödessä ympäriltään materiaa (Sagittarius A*). ESO:n teleskoopit ovat auttaneet tämän hirviömäisen mustan aukon ominaisuuksien selvittämisessä. Lähes kolme vuosikymmentä kestäneessä ESO:n huipputeleskooppien avulla tehdyssä tutkimuksessa on käytetty yhtä Very Large Telescope eli VLT:n 8.2 metrin Yepun yksikköteleskooppia, joka sijaitsee ESO:n Paranalin observatoriolla, sekä 3.5 metrin New Technology teleskooppia (NTT) La Sillassa. Näiden avulla on selvitetty Linnunradan keskustaa kiertävien tähtien liikkeitä. Näiden havaintojen avulla saatiin paljon uutta tietoa alueesta, kuten sen etäisyys Maasta ja sen, että siellä olevan kohteen massa on noin neljä miljoonaa kertaa Auringon massan suuruinen. Tämä ei ole ainoa La ...

Lue lisää

potw2017-fi — Viikon kuva

Neljä miljardia kertaa parempi

27. huhtikuuta 2020: Tämän viikon kuva esittää hämmästyttävän kaunista Linnunrataa levittäytyneenä Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken yläpuolella ESO:n Paranalin observatoriolla. Kuvassa näkyy hämmästyttävän paljon yötaivaan erilaisia yksityiskohtia, mikä on mahdollista täällä Chilen Atacaman autiomaassa. Paranalissa tähtien täyttämä Linnunrata on niin kirkas, että pimeänä yönä sen valo saa aikaan varjoja ihmisistä ja muista kohteista. Kuvassa näkyy lukemattomia tähtiä, pölyjuovia ja hohtavia kaasupilviä. Nämä pilvet ovat tähtien syntypaikkoja ja vastasyntyneistä tähdistä peräisin oleva voimakas säteily ionisoi kaasupilvien vetyä ja saa ne loistamaan ruusunpunaisina. Linnunradan alapuolella näkyy Suuri Magellanin pilvi, joka on Linnunrataa kiertävä kääpiögalaksi. Maailman edistyksekkäin optinen observatorio VLT havaitsee yötaivasta joka yö. Teleskooppi itse asiassa koostuu neljästä yksikköteleskoopista (Unit Telescopes), joista jokainen näkyy kuvassa, sekä kahdeksasta pienemmästä apukaukoputkesta (näistä yksi näkyy kaukana etualan kaukoputken vasemmalla puolella). Jokaisessa yksikköteleskoopissa on halkaisijaltaan 8.2 metrin kokoinen peili, jonka avulla voidaan nähdä neljä miljardia kertaa himmeämpiä kohteita kuin paljain silmin. Voit vain kuvitella mitä VLT katselee tänä tähtikirkkaana ...

Lue lisää

potw2016-fi — Viikon kuva

Tähdenlento ESO:n teleskooppien yllä

20. huhtikuuta 2020: Tässä viikon kuvassa näkyy kaksi kolmesta uudesta ExTrA-teleskoopista, jotka sijaitsevat ESO:n La Sillan observatoriolla Chilessä. Yli 2000 metrin korkeudella merenpinnasta nämä teleskoopit etsivät taivaalta Maan kokoisia maailmoja Aurinkoa pienempien M-luokan tähtien ympäriltä. Teleskooppien yläpuolella olevalla yötaivaalla näkyy tähdenlento Chilen Atacaman autiomaan horisonttia vasten. Tähdenlennot eivät oikeastaan ole tähtiä, vaan pölyä tai pieniä kiven palasia, jotka tulevat Maan kiertoradalle ja lopulta palavat poroksi korkealla ilmakehässä. Ennen törmäämistään Maan ilmakehään näitä pikkuisia taivaankappaleita kutsutaan meteoroideiksi. Nämä näyttävät meteoroidien aiheuttamat valoviirut eivät ainoastaan ole kauniita ja jännittäviä, vaan myös informatiivisia. Tutkijat tarkkailevat meteoroidien rataa ja kirkkautta, jolloin niiden koostumusta ja alkuperää aurinkokunnassa voidaan tutkia. Jos meteoroidi kulkeutuu Maan ilmakehän läpi maahan saakka, niin sitä kutsutaan meteoriitiksi. Tutkijat voivat tutkia meteoriitteja ja selvittää niden avulla aurinkokunnan menneisyyttä.

Lue lisää

potw2015-fi — Viikon kuva

Salamointia Bavarian taivaalla

13. huhtikuuta 2020: Länsi-Saksassa koettiin 18-20 heinäkuuta 2017 voimakas myrsky. Ukkonen ja salamointi sytyttivät useita tulipaloja ja saivat veden korkeuden nousemaan 1,5 metriä, mikä johti alueella katujen ja kellarien tulvimiseen. Aiheuttamastaan haitasta huolimatta myrsky toi mukanaan vaikuttavan kauniita näkymiä. ESO:n valokuvalähettilläs Petr Horálek otti tämän kauniin valokuvan myrskystä ESO:n päämajan kotipaikassa Garching bei Münchenissä Münchenin ja Berliinin yhdistävällä tiellä. Erikoisena yksityskohtana myrskyä ympäröivä taivas on värjäytynyt purppuraksi. Taivaalla näkyvät eksoottiset värit, kuten punainen, vihreä, oranssi ja purppura aiheutuvat yleensä ilmakehän varatuista hiukkasista, joita eri säätilat ja pilvien muodostuminen voi aiheuttaa. Taivaan väri riippuu myös salaman lämpötilasta, etäisyydestä, sekä siitä, miten valon kulku vääristyy ennen kuin se osuu silmäämme. Väriin voi myös vaikuttaa päivän ajankohta, koska kulma, jossa auringonvalo tulee pilviin ja heijastuu niistä, aiheuttaa myös eri värejä ilmakehään. Koska ukkoset esiintyvät useimmiten myöhään iltapäivällä, kuten tälläkin kertaa, näemme usein voimakkaita värejä pyörteisten pilvien keskellä. Yleisin väri on purppura, mikä vihjaa siihen suuntaan, että ...

Lue lisää

potw2014-fi — Viikon kuva

Suuren mittakaavan näkötesti

6. huhtikuuta 2020: Kiiltelevän metallin ympäröimänä ESO:n Very Large Telescope yksikköteleskooppien kaksi insinööriä suorittavat teleskoopin monimutkaisen ja hienostuneen optisen systeemin huoltotöitä. Aivan kuten ihmistenkin silmät myös ESO:n Paranalin observatorion 'silmät' täytyy säännöllisesti tarkistaa ja ylläpitää niiden toimintakykyä, jotta pystytään ottamaan tähtitieteen parhaita kuvia. Yksikköteleskooppien valtavat 8.2-metrin peilit ovat suojaavien rakenteiden ympäröimiä, mikä takaa sen, että herkät optoelektroniikan laitteistot ovat suojassa ympärillä olevalta karulta ja pölyiseltä autiomaalta. Siitä huolimatta peilit täytyy aika ajoin puhdistaa! Tämä on erittäin tärkeää, koska pienikin vääristymä voi häiritä teleskoopilla otetettuja kuvia.Atacaman autiomaan hienot pölyhiukkaset eivät ainoastaan vähennä kuvien laatua, sillä niillä on peilin pintaan myös hiova vaikutus. Tämän vuoksi pelkkä peilin puhdistus ei aina riitä, vaan se täytyy säännöllisesti myös pinnoittaa uudelleen. Tämä ESOcastin jakso esittelee, miten tämä prosessi tapahtuu! Tämän valokuvan otti ESO:n valokuvalähettiläs Gerhard Hüdepohl, joka työskenteli aikaisemmin Cerro Paranalilla sähköinsinöörinä.

Lue lisää

potw2013-fi — Viikon kuva

Tähtitaivaan raketti

30. maaliskuuta 2020: Tämän viikon kuvassa Linnunrata levittäytyy Chilen Atacaman autiomaan tähtitaivaan yllä. Tähtienvälisen pölyn tummat juovat sekoittuat kuuman kaasun hehkusta ja miljardeista tähdistä tulevaan valoon. Nämä muodostavat vaikutelman rakettien laukaisusta peräisin olevasta paksusta savuvanasta. Toisin kuin yläpuolella näkyvässä myrskyisässä osassa kuvaa alempana ESO:n Paranalin observatorion torni seisoo tyynesti iltataivaan alapuolella. Paranal on Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken sijoituspaikka. VLT on uraauurtava teleskooppi, joka koostuu neljästä yksikköteleskoopista ja neljästä liikuteltavasta aputeleskoopista. Teleskooppeja voidaan käyttää eri kombinaatioissa interferometri-asetelmassa, jossa teleskooppien keräämä valo yhdistetään ja tähtitieteilijät pystyvät tutkimaan Universumia aivan erityisellä tarkkuudella. VLT on tehnyt useita tieteellisiä läpimurtoja sisältäen Linnunradan keskustaa uskomattomalla nopeudella kiertävien yksittäisten tähtien havaitsemisen. Tämä vihjaa voimakkaan gravitaatiokentän olemassaoloon, mikä osaltaan todistaa, että keskustassa lymyilee supermassiivinen musta-aukko nimeltään Sagittarius A*.

Lue lisää

potw2012-fi — Viikon kuva

Kosmos liikkeessä

23. maaliskuuta 2020: Koko Universumi on jatkuvassa liikkeessä yksittäisistä atomeista aina massiivisiin galaksijoukkoihin. Tämä ajatus näkyy hienosti tässä kuvassa, mikä on otettu Chajnantorin tasangolla noin 5000 metrin korkeudella Chilen Atacaman autiomaassa. Tämä äärimmäisen kuiva ja kaukainen ympäristö on Atacama Large Millimeter/submillimeter Arrayn (ALMA) eli maailman suurimman radioteleskooppien verkoston kotipaikka. Kuvassa näkyvä sumuinen kohde on erityinen kuljetin, mikä on kuvattu itse teossa eli kantamssa yhtä ALMA:n 66:sta suuren tarkkuuden omaavasta antennista toiseen paikaan tasangolla. Siirtämällä antennit laajempaan konfiguraatioon, tähtitieteilijät pystyvät saamaan erotuskyvyltään tarkempia kuvia, jolloin kuvassa erottuu enemmän yksityiskohtia. Suppeammat konfiguraatiot antavat laajemmalle taivaalle levittäytyville kohteille paremman herkkyyden. Myös yläpuolella tapahtuu liikettä. Haipuvat pilvien harsot levittäytyvät tähtikirkkaan Chilen taivaan ylle yhdessä Maan vakituisen kumppanin eli Kuun kanssa. Sen rauhallinen lyhtymäinen olemus on hämäävää, sillä Kuu kiirehtii Maan ympäri hurjaa vauhtia. Kauempana olevat tähtien valopisteet ja utuiset galaksien muodot vaikuttavat ikuisilta, mutta myös ne ovat luonnollisesti jaktuvassa liikkeessä ja vuorovaikutuksessa keskenään. Chajnantorin lukuisat kirkkaat yöt ...

Lue lisää

potw2011-fi — Viikon kuva

Linnunrata ELT:n sijaintipaikan yllä

16. maaliskuuta 2020: Tämän viikon kuvassa näkyy yötaivas Extremely Large Telescope eli ELT-teleskoopin rakennuspaikan yllä. Kuvassa näkyvät kaunis tähtien joukko ja Linnunradan utuinen vyö. Jotta Linnunrata näkyisi näin selvästi on matkattava alueelle, missä valosaasteen määrä on mahdollisimman pieni. Sellainen on Cerro Armazonesin vuori Chilessä, kun Kuu ei näy tai siitä tuleva valo on hyvin vähäistä. ELT:stä tulee “maailman suurin silmä taivaalle”, kun se aloittaa toimintansa vuoden 2025 loppupuolella. 39-metrin halkaisijan omaavalla pääpeilillään ELT tutkii tähtitaivasta optisella ja lähi-infrapunan alueella etsien uusia eksoplaneettoja. Erityisen kiinnostavia ovat Maan kaltaiset planeetat muiden tähtien ympärillä. ELT pystyy myös tekemään eräänlaista “tähtiarkeologiaa”, missä se etsii vastauksia perustavanlaatuisiin kysymyksiin, kuten miten planeetat, varhaiset tähdet, varhaiset galaksit ja mustat aukot syntyvät ja kehittyvät. Ehkä kaikkein jännittävin ELT:n tavoite on maailmankaikkeuden laajenemisen suora havaitseminen. Astrofyysikot ovat jo vuosikymmeniä tienneet, että maailmankaikkeus laajenee, mikä tarkoittaa sitä, että galaksien välinen etäisyys kasvaa. Tiedämme nyt, että tämä laajeneminen on kiihtyvää ja tämän laajenemisen suora ...

Lue lisää

potw2010-fi — Viikon kuva

Löytöjen uusi aikakausi

9. maaliskuuta 2020: Tässä kauniissa kuvassa näkyy Linnunradan tiheä keskusalue kaareutuneena yhden ESO:n Very Large Telescope eli VLT:n apukaukoputken yläpuolelle. Tämän kaltaiset pimeät ja tähtirikkaat taivasnäkymät ovat tyypillisiä VLT:n sijaintipaikassa Chilen Atacaman autiomaassa. Siellä tähtitieteilijät, vierailijat ja henkilökunta voivat nauttia näistä ihastuttavista näkymistä. VLT koostuu neljästä tekeskoopista (Unit Telescopes) ja neljästä pienemmästä siirrettävästä aputeleskoopista, joista yksi näkyy kuvassa. Nämä kahdeksan teleskooppia havaitsevat maailmankaikkeutta sekä yksin, että yhdessä useissa eri konfiguraatioissa mahdollistaen kosmisten kohteiden ja ilmiöiden havaitsemisen tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin. Tämä teleskooppinen verkosto on aloittanut löytöjen uuden aikakauden, mihin mahtuu useita ensimmäisiä havaintoja maailmassa. Näihin kuuluvat ensimmäisen toista tähteä kuin Aurinko kiertävän planeetan eli eksoplaneetan suora havaitseminen ja Linnunradan keskustassa olevan supermassiivisen mustan aukon (Sagittarius A*) ympärillä liikkuvien tähtien havaitseminen.

Lue lisää

potw2009-fi — Viikon kuva

Orion katselemassa Paranalin yllä

2. maaliskuuta 2020: Linnunradan heikko hehku paistaa vesiputouksen lailla 'VLT Survey Telescope' eli VST-kaukoputken yllä ESO:n Paranalin observatoriolla. 2635 metrin korkeudella merenpinnasta VST:llä on poikkeuksellinen mahdollisuus taivaan tarkkailulle Chilen Atacaman autiomaan kirkkaina öinä. VST on maailman suurin taivaan kartoitukseen käytetty kaukoputki näkyvällä valon alueella ja se on ollut mukana valtavassa määrässä eri tutkimuksia kaukaisten aurinkokunnan kohteiden etsimisestä eksoplaneettojen ylikulkujen havaitsemiseen ja galaksimme rakenteen ja kehittymisen tutkimiseen. VST:n yläpuolella näkyy muutama selvästi erottuva tähti aivan linnunradan tason ulkopuolella. Kirkas punertava tähti on Betelgeuse, joka on punainen ylijättiläinen 640 valovuoden etäisyydellä ja sen uskotaan pian räjähtävän supernovaräjähdyksessä. Betelgeuse ja Bellatrix, joka on siitä vasemmalla näkyvä valkoinen tähti, muodostavat metsästäjä Orionin olkapäät. Orion on yksi helpoiten tunnistettavista tähdistöistä taivaalla. Kolme suoran viivan muodostamaa tähteä Orionin olkapäiden yläpuolella muodostavat sen vyön ja lähellä oleva purppuran väriin vivahtava valo tulee Orionin sumusta. Vaikka se näkyy paljain silmin utuisena valoläiskänä, niin kiikarit tai kaukoputki paljastavat sumun spektaakkelimaisen luonteen, mikä ...

Lue lisää

potw2008-fi — Viikon kuva

Golfpallomaailma

24. helmikuuta 2020: Pierre Vernazzan johtama tutkimusryhmä (Laboratoire d’Astrophysique de Marseille, Ranska) on havainnut ensimmäistä kertaa äärimmäisellä tarkkuudella Pallas asteroidia ESO:n havaintolaitteilla. Tämä tarkka havainto asteroidista oli mahdollista Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken adaptiivista optiikkaa (AO) hyödyntävän SPHERE-instrumentin ansiosta. Saksalainen tähtitieteilijä Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers löysi Pallaksen 28. maaliskuuta 1802. Kreikkalaisen Pallas Athene jumalattaren mukaan nimetty asteroidi, kuten monet muutkin 1800-luvulla löydetyt asteroidit nimettiin aluksi planeetoiksi. Kun aikaa kului ja teknologia kehitty Pallas luokiteltiin uudelleen asteroidiksi. Se on nykyisin tunnettu aurinkokunnan kohde, sillä se on kolmanneksi isoin asteroidi keskimääräiseltä halkaisijaltaan 512 kilometriä. Vaikka Pallas on Cereksen ja Vestan jälkeen suurin aurinkokunnan asteroidi, se on ainoa suurista aseroideista, jonka lähellä luotain ei ole käynyt. Se johtuu sen epätavallisen suuresta ratatason inklinaatiosta Maan ratatasoon nähden. Tämä aiheuttaa sen, että sen lähelle on erityisen haastavaa mennä. Näissä uusissa kuvissa näkyy Pallaksen pinnan hyvin kiinnostavat topografiset muodot, mitkä viittaavat sen väkivaltaiseen menneisyyteen. Pallaksen pinnan molemmilla puoliskoilla näkyy ...

Lue lisää

potw2006-fi — Viikon kuva

Jupiterin Korona

10. helmikuuta 2020: Tähtiä ympäröi koronaksi kutsuttu vyöhyke, joka on diffuusin plasman aura ja se näyttää ympäröivän nämä taivaan tähdet. Auringon korona näkyy parhaiten auringonpimennyksen aikana, kun Kuu kulkee Auringon editse peittäen tähtemme kasvot. Auringon korona näkyy pimennyksen aikana kirkkaana kehänä Auringon ympärillä. Vuoden 1999 pimennyksen aikana otettu kuva Auringon koronasta löytyy täältä. On kuitenkin olemassa myös optinen ilmiö, jota kutsutaan koronaksi. Tämä aiheutuu kirkkaasta kohteesta, kuten Auringosta tulevan valon diffraktiosta Maan ilmakehässä olevien vesipisaroiden tai jääkiteiden vuoksi. Myös muut tähdet, Kuu ja kirkkaat planeetat aiheuttavat saman ilmiön. Tämä näkyy tässä esitellyssä harvinaisessa kuvassa, missä Jupiter-planeetan aiheuttama korona näyttäytyy Atacaman autiomaassa Chilessä. Taivaalla näkyvät kauniit punaisen ja vihreän värin sävyt johtuvat ilmakehän ilmahehkusta, mikä on toinen valoon liittyvä optinen ilmiö. Ilmahehkusta on hyvä selitys tässä ESOcastissa. Petr Horálek otti tämän kuvan noin 100 kilometriä etelään Chajnantorin tasangosta, missä Atacama Large Millimetre/submillimetre Array eli ALMA radioteleskooppien verkosto sijaitsee.

Lue lisää

potw2005-fi — Viikon kuva

Venus, Jupiter ja kärsivällisyyden taito

3. helmikuuta 2020: Tässä hämmästyttävän kauniissa kuvassa näkyy etualalla ESO:n La Sillan observatorio, Venus- ja Jupiter-planeetat alhaalla taivaalla ja Linnunrata levittäytyvän niiden takana. Valokuvaaja Zdenek Bardonilta kesti kolme yötä tämän kauniin kuvan ottamiseen. Tähtivalokuvaajat ovat sään armoilla ja tämän kuvan ottaminen ei ollut siitä poikkeus. Hänen täytyi odottaa kolme päivää Venuksen, Jupiterin ja Linnunradan kuvaamiseksi niiden täydessä loistossaan. Hänen täytyi odottaa, jotta kosteus olisi alhainen ja taivas olisi kristallin kirkas ilman yhtäkään pilveä. La Silla on tähtitieteelle aivan ainutlaatuinen paikka, koska siellä on suhteellisen vähän valosaastetta, mikä mahdollistaa tähtien näkymisen äärimmäisen kirkkaina, vaikka ihmisten aiheuttamaa valoa onkin nähtävissä tämän kuvan horsisontissa. Paikassa on myös harvinaisen alhainen kosteus, koska se sijaitsee 2400 metrin korkeudella merenpinnasta. Suuri kosteus on ongelma, sekä ammattitähtitieteiljöille, että tähtivalokuvaajille. Suuressa kosteudessa peilit ja linssit keräävät kosteutta ja osa sähkömagneettisen säteilyn spektristä absorboituu suuren kosteuden omaavaan ilmakehään. Useimpinä öinä tällä havaintopaikalla ilmakehän aiheuttamat häiriöt, kuten pilvet ja sade eivät ole ongelma, ...

Lue lisää

potw2004-fi — Viikon kuva

Taivaskierros

27. tammikuuta 2020: Tässä ESO:n valokuvalähettilään Babak Tafreshin ottamassa kuvassa näkyy värikkäitä valoviiruja pitkin horisonttia Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä. Tämä valonäytelmä valaisee neljä 'Very Large Telescope'-teleskoopin (VLT) 'Unit Telescope'-kaukoputkea pehmeällä persikanvärisellä loisteellaan. Linnunrata näyttää kurkottavan suoraan ylös yhdestä 'Unit Telescope'-kaukoputkesta ja sen molemmilla puolilla näkyy spektaakkelimainen tähtien kokoelma. Näytelmässä mukana on Sirius, mikä tuikkii kuvan yläosassa. Canis Majorin (Iso Koira) osana Sirius on taivaan kirkkain tähti ja se on oikeasti kaksoistähti, missä toisena kumppanina on pääsarjan tähti (Sirius A, eli tähti, mikä elää vakaata aikuisikää fuusioidessaan ytimessään vetyä) ja toisena on valkoinen kääpiö (Sirius B, tiheä romahtanut tähti, minkä polttoaine on loppunut jo kauan sitten). Vaella alaspäin linnunradan reunaa ja löydät pienen kirkkaiden tähtin ryhmän. Se on Orionin vyö, mikä on silmiinpistävä asterismi, mikä koostuu kolmesta tähdestä, mitkä muodostavat suoran viivan. Punainen jättiläistähti nimeltään Betelgeuse sijaitsee vyöstä oikealle ja Orionin kaasusumun pinkki hehku näkyy vyöstä vasemmalle. Nämä kohteet muodostavat osan Orionin tähdistöä, mikä on ...

Lue lisää

potw2003-fi — Viikon kuva

Pinkki paljastus

20. tammikuuta 2020: Linnunradassa on useita tähtiensyntyalueita, mitkä ovat alueita, joissa uusia tähtiä syntyy luhistuvien kaasun ja pölyn pilvien järjestelmissä. Tässä ESO:n Chilessä sijaitsevalla Very Large Telescope'-kaukoputkella otetussa FORS-instrumentin kuvassa on eräs tällainen tähtiensyntyalue nimeltään Gum 26. Gum 26 sijaitsee noin 20000 valovuoden etäisyydellä eteläisessä Velan (Purje) tähdistössä. Se on myös niin sanottu HII-alue tai emissiosumu, jossa juuri muodostuneista uusista tähdistä peräisin oleva voimakas ultraviolettisäteily ionisoi niiden ympärillä olevaa vetykaasua ja saa sen lähettämään heikkoa pinkkiä valon hehkua. Tällä tavalla pinkkien paljastusten avulla tähtitieteilijät saavat lisää tietoa tähtien syntyyn liittyvistä olosuhteista ja he pystyvät tutkimaan, miten ne vaikuttavat omaan kosmiseen ympäristöönsä. Tämä galaksi on kuvattu osana "ESO Cosmic Gems"-ohjelmaa, mikä on tieteen tiedoittamiseen keskittyvä ESO:n ohjelma, missä tuotetaan kuvia kiinnostavista, salaperäisistä ja visuaalisesti näyttävistä kohteista ESO:n teleskooppien avulla opetuksellisiin ja tieteen popularisaation tarpeisiin. Ohjelmassa käytetään sellaista teleskooppiaikaa, mitä ei voida käyttää tieteellisiin havaintoihin. Kaikkea kerättyä dataa voidaan myös käyttää tieteellisiin tarkoituksiin and se ...

Lue lisää

potw2002-fi — Viikon kuva

Valokupoli

13. tammikuuta 2020: Kerran James Bondin rikollispesänäkin käytetty ESO:n Residencia toimii yleensä huomattavasti vähämmän rikollisissa tarkoituksissa! Valmistumisensa jälkeen vuodesta 2002 se on ollut ESO:n Paranalin observatorion tähtitieteilijöiden, insinöörien ja teknikkojen koti Chilessä. Tämä sulavalinjainen rakennus sijaitsee 2400 metriä meren pinnan yläpuolella Marsia muistututtavassa Atacaman autiomaassa vain muutaman kilometrin etäisyydellä Cerro Paranalilta, mikä on ESO:n 'Very Large Telescope'-kaukoputken (VLT) ja 'Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy'-kaukoputken (VISTA) sijoituspaikka. Päivällä hotelli kylpee luonnonvalossa, mikä tulee sisälle rakennukseen suuresta halkaisijaltaan 35 metrin kokoisesta kattokupolista. Kuvassa näkyy, miten kupoli on yöllä kauniisti valaistu Linnunradan valossa kaleidoskoopin kuvaa muituttuttavana sinisten, punaisten ja pinkkien värien yhdistelmänä. Myös kaksi seuralaisgalaksia suuri ja pieni Magellanin pilvi näkyvät kuvassa valkoisina läiskinä Linnunradan kaaren alla, sekä kuvassa loistaa useita kirkkaita värikkäitä tähtiä jalokivien tapaan taustan maisemaa vasten.

Lue lisää

potw2001-fi — Viikon kuva

Aaltoja ja simpukankuoria

6. tammikuuta 2020: Monimutkaisimpiin spiraalimaisiin serkkuihinsa verrattuna elliptiset galaksit ovat muodoiltaan pehmeämpiä ja utuisempia pilviä. Näillä galakseilla on epäterävät reunojen muodot ja kirkkaat keskusalueet, joita utuinen diffuusi valo ympäröi. Joskus ulkonäkö voi kuitenkin pettää. Ainakin 10% elliptisistä galakseista ulottuu kauemmas kosmokseen, kuin mitä voisi olettaa ja niissä näkyy useita erilaisia hienostuneita rakenteita, kuten erilaisia kiemuroita ja simpukankuoria. Kuvassa vasemmalla oleva galaksi on NGC 474, mikä sijaitsee noin 100 miljoonan valovuoden etäisyydellä Kalojen tähdistössä. Se on hämmästyttävän kaunis elliptinen galaksi, missä näkyy kuorimaisia rakenteita ja valtavia harjamaisia häntiä, sekä keskusalueella sisäkkäisiä kehiä. Itse asiassa koko galaksi ei edes mahdu tähän kuvaan. NGC 474:n hiussuortuvia muistuttavat ulko-osat väreilevät ja häipyvät taustalle savun tavalla ulottuen kauas galaksin keskusalueen ulkopuolelle. Tähtitieteilijät eivät ole varmoja, miksi joillain galakseilla on tämän tyyppisiä rakenteita, mutta he uskovat niiden liittyvän gravitaatioon ja siihen miten lähigalaksit vuorovaikuttavat painovoimallaan toistensa kanssa. On mahdollista, että oikeanpuoleinen spiraaligalaksi NGC 470 on kiskonut sen suurempaa kaveriaan ...

Lue lisää

potw1952-fi — Viikon kuva

Kun valo törmää

30. joulukuuta 2019: Tämä viikon kuva taltioi taivaan upeat värit ESO:n Paranalin observatoriolla, aina sinisenä, oranssina, vihreänä, keltaisena ja punaisena. Nämä värit sekoittuvat yhteen luoden lumoavia näkymiä täällä Chilessä sijaitsevalla paikalla. Yksi Auxiliary Telescopeista (ATs), joka on osa ESO:n Very Large Telescopea (VLT) näkyy edessä kylpien aavemaisessa keltavihreässä hohteessa. Tämä AT on vain yksi VLT:n neljästä 1.8-metrisestä auxiliarystä, mihin kuuluu myös neljä valtavaa 8.2-metristä serkkua (Unit Telescopea). AT:t ovat uniikkeja: ne ovat omillaan toimeentulevia kaukoputkia ja ne pystytään tarpeiden mukaan sijoittamaan jopa 30 eri havaintopisteeseen systeemin raiteilla. Toimiessaan yhdessä VLT Interferometrina (VLTI) ne nappaavat valoa taivaallisista kohteista ja lähettävät sitä samaan polttopisteeseen, joka on mahdollista maanalla sijaitsevan peilisysteemin takia. Tämä mahdollistaa tutkijoiden havainnoiden universumia uskomattomalla tarkkuudella. Koostuen yhteensä kahdeksasta teleskoopista VLT on maailman kehittynein näkyvän valon alueen tähtitieteellinen observatorio. Sen mahtava resoluutio mahdollistaa näkemisen hyvin yksityiskohtaisesti tähden pintaan ja jopa tutkimuksen mustan aukon ympäröiviin asioihin.

Lue lisää

potw1951-fi — Viikon kuva

Kauden tervehdykset Euroopan eteläiseltä observatoriolta

23. joulukuuta 2019: Kun vuosi lähenee loppuaan me haluamme toivottaa juhlalliset terveiset yhteisöllemme kaikkien Euroopan eteläisen observatorion työntekijän puolesta. Toivotamme sinulle erittäin hyvää vuoden loppua ja menestyksekästä vuotta 2020! Odotamme innolla jakavamme sen teidän kaikkien kanssa. Linkki: Loma kortti

Lue lisää

potw1950-fi — Viikon kuva

Menossa maan alle

16. joulukuuta 2019: Vaikkakin saattaa olla vaikeaa viedä katsettaan pois yläilmoista Paranalin Observatorion upeiden näkymien vuoksi, niin kannattaa myös katsoa jalkoihin tai muuten saatat kompastella. Tämä viikon kuva näyttää sisäänkäynnin yhteen laboratorioista, joka sijaitsee ESO:n Very large Telescopen (VLT) alustan alla. Laboratorioita käytetään tähtitieteen tekniikassa nimeltä interferometria. VLT koostuu neljästä isosta Unit Telescopesta ja neljästä pienemmästä Auxiliary Telescopesta (Ats) — kaksi jälkimmäistä näkyy kuvassa. Tähtitieteilijät voivat käyttää monia eri yhdistelmiä näistä teleskoopeista säädelläkseen heidän havaintotehoaan ja käyttäen interferometriaa, saavuttamaan kuvantamisresoluutioista, jotka ovat paljon suurempia kuin mitä yksittäisillä kaukoputkilla pystyttäisiin yksinään ottamaan. Tämä nerokas kikka toteutetaan alustan alla, josta löytyy tunneleiden verkosto, jotka sisältävät erikoistuneita laitteita suunnatakseen ja prosessoidakseen teleskoopeista kerättyä valoa. Paranalin observatorio sijaitsee Pohjois-Chilessä Cerro Paranal vuoren huipulla. Tämä kaukainen ja korkealla oleva sijainti mahdollistavat ideaaliset olosuhteet monipuolisesti tähtitieteelle, jota toteutetaan observatoriolla, olkoon se tähystystä tähtien lastentarhoihin linnunradassa tai havainnoiden hurjia kaukaisten galaksien aktiivisia ytimiä.

Lue lisää

potw1949-fi — Viikon kuva

Pilvistä ja mahdollisuus pölyyn

9. joulukuuta 2019: Tämä pilvien täyttämä kuva RCW 36:sta (tai Gum 20) napattiin ESO:n Focal Reducer and low dispersion Spectrograph:lla (FORS). Se näyttää yhden aurinkokunnasta läheisimmistä massiivisten tähtien syntypaikoista ja se on noin 2300 valovuoden päässä. Sijaiten Velassa (Purjeen tähdistössä) RCW 36 emission nebula on vain osa vielä suuremmasta tähtien muodostus alueesta, joka tunnetaan Vela Molecular Ridgenä. Jotkut alueen pilveet RCW 36:ssa ovat tarpeeksi tiheitä estääkseen taustavalon pääsyä läpi, luoden mustia läikkiä. Pimeästä ulkomuodostaan huolimatta tämän tyyliset pilvet ovat ainoita paikkoja universumissamme, missä tähtiä muodostuu. Vetymolekyylien keskittymät ja avaruuspöly kasaantuvat ja romahtavat yhdeksi luoden tähtiä, joita kiertää pieniä planeettojen perheitä, vähän kuten oma aurinkokuntamme. FORS on asennettu ESO:n Very Large Telescopeen, joka on yksi maailman kehittyneimmistä tähtitieteen observatorioista. Tämä kuva on valittu yhdeksi osaksi ESO Cosmic Gems ohjelmaa, joka on aloite, joka tuottaa kuvia tieteellisesti mielenkiintoisista ja visuaalisesti viehättävistä kohteista käyttäen ESO:n teleskooppeja opetuksellisiin ja julkisen tiedotuksen tarkoituksiin. Ohjelma käyttää teleskooppien käyttöaikoja silloin, ...

Lue lisää

potw1948-fi — Viikon kuva

Linnunradan tähdet

2. joulukuuta 2019: Kuvassa näkyvässä majesteettisen Linnunradan noustessa ESO:n La Sillan observatorion päälle Chilessä, näkee linnunradasta hyvin punaiset alueet, joissa syntyy tähtiä, sekä tummia alueita, joissa on avaruuspölyä. Kaksi kuvan teleskooppia, 1-metrin Schmidt kaukoputki (vasemmalla) ja MPG-ESO 2.2-metrin teleskooppi (oikealla) ovat myös näkyvillä. Vaikkakin kaikki kuvan tähdet kuuluvat linnunradan galaksiin me usein puhumme paksusta kehästä tähtitaivaallamme ”Linnunratana”. Tämä johtuu siitä, että me sijaitsemme kotigalaksimme sisällä: Aurinkokunta sijaitsee galaksimme yhdessä kierteishaarassa, joka on suunnilleen kahden kolmasosan päässä galaksimme keskustasta sen kaukaisempiin alueisiin. Galaksi itsessään on muodoltaan kuin jättiläismäinen pannukakku, jossa on kirkas ja pullollaan oleva keskusta ja tällä pannukakun alueella on lähes kaikki galaksimme tähdet, kaasu, pöly, planeetat ja täten olemme kuin kapeassa kiekossa. ”Linnurata” — kirkas kaistale, joka näkyy kuvan tähtitaivaalla — on oikeasti näkymä tästä kiekosta, joka näyttää olevan huomattavasti kirkkaampi ja näyttävämpi kuin sen ympärillä oleva avaruus. Katsomme kuvassa sisäänpäin kohti tiiviisti pakattuun galaksimme keskustaan. Keskustasta oikealla kuvassa juuri MPG-ESO 2.2-metrin ...

Lue lisää

potw1947-fi — Viikon kuva

Eläköitynyt tähtien katselija

25. marraskuuta 2019: Korkealla Chilen Atacaman autiomaan laitamilla, ESO:n La Sillan Observatorion yllä, meteoriitti roihuaa ohi tähtien ja pölyn täytteisen Linnunradan. Tällä viehättävällä tapahtumalla oli hiljainen ja liikkumaton sivustakatsoja, joka on nähtävillä kuvassa vasemmalla: Swedish-ESO Submillimetre Telescope (SEST). SEST rakennettiin vuonna 1987 ESO:n ja Swedish Natural Science Research Councilin toimesta ja sen toiminta loppui vuonna 2003. 16 vuoden aikana se katsoi universumiimme pimeimmästä ja pilvettömimmästä paikasta maailmalla. Rakennusvaiheessaan 15-metrinen SEST oli ainut iso teleskooppi eteläisellä pallonpuoliskolla, joka suunniteltiin havaitsemaan alle millimetrin aallonpituuksia. Toiminnassa ollessaan SEST oli käytössä laajasti eri tutkimuksissa, mukaan lukien linnunradan keskustan tutkimisessa ja kahden linnunradan kiertolaisen tutkimuksessa, eli Magellanin pilvien tutkimuksessa. Vuonna 1995 SEST havainnot näyttivät Boomerang Nebula:n — kaasupilven, joka syntyi kuolevasta tähdestä Kentaurin tähdistössä — olevan kylmin paikka universumissamme, joka tarkoittaa sen olevan yhden asteen absoluuttisen nollapisteen yläpuolella.

Lue lisää

Tulos 201 - 300 / 897

Edellinen Seuraava

Usage of ESO Images, Videos, Web texts and Music

Viikon kuva

Our use of Cookies

ESO Cookies Policy

What are cookies?

Categories of cookies we use

How to manage cookies

Updates to the ESO Cookies Policy

Additional information