Ilmoitukset

Subscribe to receive news from ESO in your language!
ann21013-fi — Tiedote
ALMA juhlistaa kymmenvuotisia tieteellisiä havaintojaan
1. lokakuuta 2021: Kymmenen vuotta sitten Atacama Large millimetre/Submillimetre Array (ALMA) avattiin virallisesti tähtitieteilijöille. ALMA on kansainvälinen observatorio, jossa ESO on mukana yhteistyökumppanina. Tapahtumaa juhlistettiin 3.10.2011 ensimmäisellä julkaistulla kuvalla toisiinsa törmäävistä Antennigalakseista, joka esitteli ALMAn havaintopotentiaalia ja oli alkuna tähtitieteen menestyksekkääseen vuosikymmeneen. Kun Chajnantorin tasangolla Pohjois-Chilessä 5000 metrin korkeudessa sijaitseva ALMA aloitti toimintansa ensimmäisen kerran tieteellisiä havaintoja varten, se toimi vain kolmanneksella 66 liikuteltavasta antennistaan. ALMA sai kuitenkin yli 900 havaintoaikahakemusta, joista noin 100 valittiin. Tämä osoitti, kuinka innoissaan tiedeyhteisö oli tästä uudesta havaintolaitteesta. Viime vuosikymmenen aikana ALMAn kysyntä on edelleen ollut suurta tähtitieteilijöiden joukossa ympäri maailmaa. Havaintoaikahakemusten määrä ylittää yhä paljon käytettävissä olevan ajan, ja monia mielenkiintoisia ja uusia hankkeita ehdotetaan vuosittain. ALMA-antennit levittäytyvät jopa 16 kilometrin etäisyyksille toisistaan, ja ne toimivat yhdessä yhtenä havaintolaitteena, joka havaitsee universumia millimetrin ja alimillimetrin sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilla. Nämä aallonpituudet ovat likimäärin tuhat kertaa pitempiä kuin näkyvän valon aallonpituudet. Näitä pitkiä aallonpituuksia lähettävät jotkin avaruudessa olevat ...
Lue lisää
ann21012-fi — Tiedote
ALMA siirtyy kohti uusia aallonpituuksia
8. syyskuuta 2021: Atacama Large millimetre/submillimetre Array eli ALMA havaintolaitteeseen asennetut uudet vastaanottimet ovat aloittaneet toimintansa. ESO on on ALMA:n yhteistyökumppani. Band 1 vastaanottimet keräävät radioaaltoja 6-8,5 mm aallonpituuksilla, joka on ALMA:n havaintoaallonpituuksien uusi ennätys. Uuden vastaanottimen avulla tähtitieteilijät voivat tarkkailla varhaista, kaukaista maailmankaikkeutta ja tutkia, miten planeetat muodostuivat paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Jotta kaukaisista kosmisista kohteista tulevaa säteilyä pystytään vastaanottamaan laajalla aallonpituuskaistalla, niin Chilessä Chajnantorin tasangolla sijaitsevat ALMA:n 66 antennia on varustettu tarkasti viritetyillä vastaanottimilla. Jokainen vastaanotintyyppi on herkkä tietyllä sähkömagneettisen spektrin alueella tai tietyille aallonpituuksille. Vielä vähän aikaa sitten suunnitelluista kymmenestä vastaanottimesta kahdeksan oli antenneihin asennettuna, jotka kattoivat havaintoikkunan 0,3-3,6 mm (kaistat 10-3) alueella. Band 1 vastaanottimien ansiosta ALMA kykenee tekemään havaintoja vielä pidemmillä valon aallonpituuksilla, joka avaa uuden havaintoikkunan maailmankaikkeuteen. Tutkijat toivovat pystyvänsä tutkimaan maailmankaikkeuden uudelleenionisaatioaikana esiintynyttä kaasua eli sitä aikakautta, jolloin ensimmäiset tähdet ja galaksit muodostuivat. Koska se pystyy havaitsemaan suurempia pölyhiukkasia kuin muilla ALMA-kaistoilla, band 1 sopii hyvin ...
Lue lisää
ann21011-fi — Tiedote
ESO:n teknologiaan perustuva uusi tehokas laser on läpäissyt käytännön testin
31. elokuuta 2021: ESO:n teknologiaan perustuva kokeellinen tehokas laser selviytyi viime kuussa keskeisestä testistä, joka tehtiin Allgäuer Volkssternwarte Ottobeuren -observatoriossa Saksassa. Teollisuuden kanssa yhteistyössä kehitetyllä adaptiivisen optiikan laserilla on merkittäviä uusia ominaisuuksia nykyisiin järjestelmiin verrattuna. Se tulee olemaan osa CaNaPy Laser Guide Star Adaptive Optics -järjestelmää, joka asennetaan Euroopan avaruusjärjestön (ESA) optiselle maa-asemalle Teneriffalle Espanjaan osana ESO:n ja ESA:n tutkimus- ja kehitysyhteistyötä. Lähes kolme kertaa nykyisiä lasereita suurempi teho mahdollistaa myös laser-satelliittiviestinnän kehityksen sekä tuo merkittäviä parannuksia maanpäälisillä kaukoputkilla otettujen tähtitieteellisten kuvien tarkkuuteen. Tähtitieteen adaptiivisella optiikalla tarkoitetaan maanpäälisissä teleskoopeissa olevia järjestelmiä, jotka korjaavat Maan ilmakehän turbulenssin aiheuttamia kuvavääristymiä. Turbulenssi aiheuttaa maan pinnalta nähtynä tähtien ”tuikkimisen”. Kuvavääristymien poistamiseksi nämä järjestelmät vaativat tutkimuskohteen lähellä olevan kirkkaan referenssitähden. Koska näitä tähtiä ei aina ole sopivasti kohteiden lähellä, tähtitieteilijät käyttävät lasereita, jotka virittävät 90 kilometrin korkeudessa maapallon ilmakehässä olevia natriumatomeja. Näin tutkimusalueen lähelle saadaan luotua keinotekoisia tähtiä, joiden avulla ilmakehän turbulenssia voidaan kartoittaa ja korjata. Uusi kokeellinen ...
Lue lisää
ann21010-fi — Tiedote
Show alkakoon! APEXin CONCERTO-instrumentti on tehnyt ensimmäiset havaintonsa
6. heinäkuuta 2021: Spektrometri nimeltään CONCERTO on hieno uusi instrumentti, ja se on onnistunut tekemään ensimmäiset havaintonsa. Se on ottanut testikuvat Kissantassunumusta ja Rapusumusta. ESO:n operoimaan Atacama Pathfinder Experiment (APEX) -havaintolaitteeseen asennettu laite auttaa tähtitieteilijöitä tutkimaan salaperäistä, muinaista kosmista aikakautta, jonka aikana ensimmäiset tähdet syttyivät. CONCERTO on lyhenne sanoista 'CarbON CII line in post-rEionisation and ReionisaTiOn epoch', ja se päätavoitteena on tutkia ensimmäisen sukupolven tähtiä. Tätä varten se havaitsee avaruuden kohteita, jotka muodostuivat 600-1,2 miljardin vuoden kuluessa alkuräjähdyksen jälkeen. Tämä aikakausi, joka tunnetaan kosmisena uudelleenionisaation aikakautena, on huonosti ymmärretty, mutta hyvin merkittävä kosmologian historiassa. Aikakausi merkitsee siirtymäaikaa ”pimeän ajan” (hyvin hämärä aika maailmankaikkeudessa, jolloin tähtiä ei vielä ollut muodostunut) ja näkemiemme kaukausimpien galaksien ajan välillä. CONCERTO kartoittaa myös kaukaisia galaksijoukkoja ja Linnunradassamme olevia tähtiä muodostavia alueita. CONCERTO havaitsee taivasta infrapuna- ja radioaaltojen välisillä taajuuksilla ja se havaitsee ionisoituneiden hiiliatomien lähettämää säteilyä. Se on yksi varhaisten kosmisten aikojen arvokkaimmista tähtien muodostumisen merkeistä. ”Uudelleenionisaation ajan ...
Lue lisää
ann21009-fi — Tiedote
ESO:n vuosikertomus 2020 on nyt saatavilla
1. heinäkuuta 2021: ESO:n vuosikertomus 2020 on nyt saatavilla. Se esittelee yhteenvedon ESO:n monista vuoden aikana tehdyistä toiminnoista. Raportti pitää sisällään: COVID-19 pandemian vaikutus ESO:n toimintaan mukaanlukien turvatoimet ja sen vaikutus henkilökuntaan; Observatorioiden alasajo ”Safe State”-tilaan maaliskuussa ja syyskuussa alkanut toimintojen aloitus, joiden avulla Paranalin, APEXin ja La Sillan tiedetoiminnot pystyttiin aloittamaan uudelleen; Työn kuvaus, jota jatkettiin laboratorioissa tiukkojen turvallisuustoimenpiteiden mukaisesti mahdollistaen hankkeiden edistymisen sekä suunnittelun, ja ohjelmistokehityksen, datan keräämisen ja muut hankkeisiin liittyvät projektit; Erittäin suuren kaukoputken kehityksen edistyminen, Paranalin instrumentointiohjelman ja ALMA-kehityshankkeiden eteneminen sekä ESO:ssa että teollisuudessa; ESO:n keräämän datan tieteellinen hyödyntäminen oli edelleen runsasta vuoden aikana. Saatujen tulosten kohokohtana oli yleisen suhteellisuusteorian ennusteiden vahvistus koskien galaksimme keskipisteessä olevan supermassiivisen mustan aukon ympärillä olevan S2 tähden kiertoradan prekessiota. Tähän liittyen vuoden 2020 Nobelin fysiikan palkinto myönnettiin tämän mustan aukon löytämisestä Reinhard Genzelille (joka on työskennellyt ESO:n kanssa aiheen ympärillä jo yli 30 vuotta) ja Andrea Ghezelle (työstä, jossa W. M. Keckin ...
Lue lisää
ann21008-fi — Tiedote
ESO:n Erittäin suuren kaukoputken tieteelliset toiminnot alkavat suunnitelmien mukaan vuonna 2027
11. kesäkuuta 2021: ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakennustöiden jatkamista valmistellaan parhaillaan Chilessä Cerro Armazonessa, sillä COVID-19-pandemia pakotti toimintojen sulkemisen vuoden 2020 puolivälissä. ELT:n osia koskeva valmistus- ja suunnittelutyö Euroopassa on kuitenkin edennyt tasaisesti. Tämän monimutkaisen ja kunnianhimoisen, modernin tähtitieteen mullistavan hankkeen kehitystä onkin seurattu tarkasti kuluneen vuoden aikana. ESO:n ELT:n odotetaan aloittavan ensimmäiset tieteelliset havainnot syyskuussa 2027, joka on noin puoli vuotta ”kaukoputken teknisen ensivalon” jälkeen. Kupolista ja päärakenteiden rakentamisesta vastaava italialainen ACE (Cimolai, Ataldi) on viime viikkojen aikana aloittanut valmistelut ESO:n ELT-toimintojen aloittamiseksi Chilen Atacaman autiomaassa maan viranomaisten asettamien terveys- ja turvallisuusrajoitusten mukaisesti. Näiden tärkeiden toimintojen aloittaminen Chilessä on mahdollistanut maailmanlaajuisen pandemian aiheuttaman vaikutuksen arvoinnin ELT-aikatauluun. Suurin osa hanketyöstä eri puolilla Eurooppaa jatkui haitallisesta ja muuttuvasta pandemiatilanteesta huolimatta vuoden 2020 alusta lähtien, mutta kaukoputken rakennusaikataulu on toistaiseksi kärsinyt noin puolentoista vuoden viiveestä. Valmistuttuaan ESO:n ELT on maailman suurin optinen kaukoputki, joka kerää enemmän valoa kuin kaikki nykyiset 8—10 metrin kokoluokan teleskoopit ...
Lue lisää
ann21007-fi — Tiedote
ESO on allekirjoittanut sopimuksen Australia–Eurooppalaisesta MAVIS-instrumentista
1. kesäkuuta 2021: ESO allekirjoitti tänään sopimuksen kansainvälisen konsortion kanssa MAVISin rakentamisesta ja operoinnista. Se on ainutlaatuinen havaintoväline, joka asennetaan ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputkeen. MAVIS tuottaa jopa kolme kertaa terävämpiä kuvia kuin Hubble-avaruusteleskooppi. MAVIS tulee pureutumaan useisiin eri tutkimuskysymyksiin, esimerkiksi siihen, miten ensimmäiset tähdet muodostuivat 13 miljardia vuotta sitten, tai miten aurinkokunnan planeetoilla ja kuissa säätilat muuttuvat. ”MAVIS on tehokas havaintolaite, joka palvelee hyvin suurta määrää keskeisiä tiedehankkeita”, François Rigaut, Australian kansallisen yliopiston professori, joka johtaa MAVIS-konsortiota, kertoi. ”Tämä käsitttää havaintoja omasta aurinkokunnastamme sekä muiden tähtien ympärillä olevista planeetoista, tähtien muodostumisen fysiikasta kattaen Linnunradan ja jatkuen aina maailmankaikkeuden ensimmäisiin tähtijoukkoihin”. MAVIS on lyhenne sanoista Multi-conjugate-adaptive-optics-Assisted Visible Imager and Spectrograph. Se tulee tuottamaan nykyään toimivia avaruusteleskooppeja terävämpiä kuvia poistamalla maapallon ilmakehässä olevan turbulenssin aiheuttaman kuvan epätarkkuuden. Tätä varten instrumentti hyödyntää täysin VLT:n hienostunutta adaptiivisen optiikan yksikköä, jossa on tehokkaat laserohjaintähdet ja mukautuva peili, jonka muoto voi muuttua satoja kertoja sekunnissa korjaten ilmakehän ...
Lue lisää
ann21006-fi — Tiedote
Yli 1000 julkaistua tutkimusta ESO:n dataan perustuen: Katsaus ESO:n tieteellisiin tuloksiin vuodelta 2020
20. toukokuuta 2021: ESO:n observatoriot toimivat vuonna 2020 haastavissa olosuhteissa yllättävän COVID-19-pandemian vuoksi, ja sen seurauksena observatorioissa tehtäviä tieteellisiä havaintoja oli vähennettävä, ja jopa keskeytettävä muutamaksi kuukaudeksi. Vuosi 2020 oli kuitenkin edelleen erittäin tuottelias niiden tutkimusartikkelien lukumäärän osalta, jotka julkaistiin ESO-teleskooppeilla kerättyyn dataan perustuen. Tästä datasta suuri osa oli aikaisempina vuosina kerättyä. ESO-kirjaston äskettäin julkaistusta raportista käy ilmi, että 2020 on neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin julkaistiin yli 1000 ESO-dataa hyödyntävää tieteellistä tutkimusta. Suurin osa näistä julkaisuista (yli 600) hyödynsi ESO:n huipputeleskoopin eli Very Large Telescope (VLT) kaukoputken ja VLT-interferometrin (VLTI) dataa. Huippulöytöjä olivat esimerkiksi ensimmäinen kuva usean planeetan järjestelmästä Auringon kaltaisen tähden ympärillä ja tähden ”tanssin” havainnot supermassiivisen mustan aukon ympärillä. Tutkimuksista 608 käytti VLT ja VLTI havaintoja, ja 336 (55%) käytti Multi Unit Spectroscopic Explorer (MUSE), Ultraviolet-Visual Echelle Spectrograph (UVES) tai X-shooter spektrografin dataa. Nämä olivat kolme tuotteliainta VLT-instrumenttia vuonna 2020, kuten oli myös vuonna 2019. ESO:n Paranal Observatoriossa Pohjois-Chilessä sijaitsevien taivaan ...
Lue lisää
ann21005-fi — Tiedote
ESO:sta tulee Euroopan suurimman maanpäälisen tähtitieteen verkoston kumppani
31. maaliskuuta 2021: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on liittynyt kumppaniksi viime viikolla käynnistettyyn uuteen hankkeeseen, joka muodostaa Euroopan suurimman maanpäälisen tähtitieteen verkoston nimeltään Opticon-radionet Pilot (ORP). Verkosto edistää 37:n Euroopan, Australian ja Etelä-Afrikan instituution yhteistyötä ESO mukaan lukien. ORP:ssä ESO edistää tiedonsiirtoa järjestämällä Euroopan tähtitieteen yhteisölle laajan valikoiman koulutusohjelmia, joihin kuuluuvat havaintokoulut eri Euroopan observatorioissa sekä arkistointi-, instrumentointi- ja hakemuskirjoitustyöpajoja. Pitkällä aikavälillä ESO auttaa ORP:tä kehittämään strategioita, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviä toimintatapoja tähtitieteen yhteisössä. ORP yhdistää Euroopan unionin myöntämällä Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovointiohjelman 15 miljoonan euron rahoituksella kaksi nykyistä tähtitieteen verkostoa (Opticon ja RadioNet). Se kerää yhteen useita eri teleskooppeja ja niiden verkostoja eri puolilta maailmaa, sekä se mahdollistaa eurooppalaisille tähtitieteilijöille pääsyn laajaan instrumenttivalikoimaan. Verkosto järjestää myös koulutusta uransa alkuvaiheessa oleville tähtitieteilijöille. ESO:n osuus rahoituksesta kohdistuu Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) ja Very Large Telescope Interferometer (VLTI) observatorioiden tuki-infrastruktuureihin, joiden avulla tähtitieteilijät voivat hyödyntää käyttäjille kohdistettuja tukipalveluja ALMA:n aluekeskusverkostossa (ALMA Regional ...
Lue lisää
ann21003-fi — Tiedote
Uusia Supermaapalloja etsimässä: ESO:n VLT-kaukoputken CRIRES+ aloittaa toimintansa
1. helmikuuta 2021: Toiminnan aloittamisesta lähtien vuodesta 2006 ESO:n Very Large Telescope kaukoputken eli VLT:n korkean resoluution infrapuna-CRIRES-spektrografi on tehnyt useita jännittäviä tieteellisiä löytöjä. Nyt toimintansa on aloittanut uusi ja parempi CRIRES+, joka jatkaa edeltäjänsä työtä ja etsii tähtien ympäriltä Supermaapalloiksi kutsuttuja eksoplaneettoja, jotka ovat elämänvyöhykkeellä. CRIRES+ on instrumentti, joka on rakennettu ESO:n ja eurooppalaisten instituuttien yhteistyönä. Instrumentti etsii taivaalta Supermaapalloja, jotka sijaitsevat hyvin erilaisilla kiertoiradoilla läheisten pienimassaisten tähtien elämänvyöhykkeillä. Alueet ovat sellaisia, joiden sisällä tutkijat uskovat planeetan pystyvän tukemaan elämää. Tämäntyyppisiä planeettoja on vaikea havaita niiden suhteellisen alhaisten massojen vuoksi. CRIRES+:n avulla tutkijat voivat paremmin etsiä näitä Supermaapalloja, sillä he pystyvät tutkimaan yhä useampia tähtinaapureitamme. CRIRES+:n muita tieteellisiä tavoitteita ovat ylikulkueksoplaneettojen kaasukehien tutkiminen, sekä tähtien magneettikenttien alkuperän ja kehityksen tutkiminen. Instrumentin asennus ESO:n Paranal Observatoriossa Chilessä sijaitsevaan VLT-kaukoputkeen saatiin päätökseen viime vuoden helmikuun lopulla, ja toimintojen odotettiin alkavan pian sen jälkeen. COVID-19-pandemia kuitenkin viivytti ensimmäisiä testihavaintoja, jotka ajoitettiin etänä tehtäviksi ESO:n pääkonttorista ...
Lue lisää
ann21002-fi — Tiedote
Miten ESO vaikuttaa yhteiskuntaan? Uusi julkaisu korostaa ESO:n hyötyjä sen jäsenmailleen
22. tammikuuta 2021: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on Euroopan tutkimuksen, innovoinnin ja yhteistyön malliesimerkki, jolla on laaja-alainen ja merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan. Uudessa “ESO:n yhteiskuntahyödyt”- julkaisussa tarkastellaan ESO:n merkittävyyttä omille jäsenvaltioilleen viidellä eri alalla: tieteessä ja tekniikassa, taloudessa ja innovoinnissa, lahjakkuuksien kehittämisessä, koulutuksessa ja tiedotuksessa sekä kansainvälisessä yhteistyössä ja politiikassa. Tieteen ja tekniikan alalla ESO ja sen kaukoputket ovat olleet hyvin merkittävässä asemassa useissa uraauurtavissa löydöissä. Esimerkiksi vuonna 2020 myönnettiin fysiikan Nobel-palkinto ESO:n teleskooppeilla tehdystä Linnunradan mustan aukon tutkimuksesta. ESO mahdollistaa tämänkaltaiset löydöt rakentamalla ja operoimalla maailman merkittävimpiä observatorioita, jotka siirtävät tekniikan rajoituksia kauemmas. ESO:n mahdollistamat innovaatiot ulottuvat myös organisaation toiminnan ulkopuolelle. Esimerkiksi MUSE:ssa, eli ESO:n Very Large Telescope kaukoputken instrumentissa käytössä olevia tekniikoita sovelletaan lääketieteen ja syöpädiagnostiikan käyttöön. Tämän lisäksi ESO tuo taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Vuonna 2019 ESO:n budjetista 60 prosenttia investoitiin teleskooppien ja instrumenttien suunnitteluun ja rakentamiseen. Yli 90 prosenttia siitä investoitiin jäsenvaltioiden teollisuuden ja tutkimuslaitosten johtamiin korkean teknologian innovaatioihin. ESO:lla ...
Lue lisää
ann21001-fi — Tiedote
ESO:n Erittäin suuren kaukoputken (ELT) uusi verkkosivusto on avattu
14. tammikuuta 2021: ESO on avannut uuden verkkosivuston, joka sisältää runsaasti tietoa Erittäin suuresta kaukoputkesta (Extremely Large Telescope, ELT). Kaukoputki on ESO:n tuleva observatorio, joka tutkii universumia Chilen Atacaman autiomaasta käsin. Verkkosivu on rakennettu eri kohderyhmät silmällä pitäen. Se soveltuu niin suurelle yleisölle, kuin tähtitieteen asiantuntijoillekin. Verkkosivun avulla yleisö voi tarkastella uutta kaukoputkea, sen instrumentteja, ja miten se tulee lisäämään tietoamme kosmoksesta. Sivustolla esitellään tärkeimpiä tieteellisiä kysymyksiä, joihin tähtitieteilijät toivovat ELT:n vastaavan. Sivuja täydentävät kaukoputken, sitä ympäröivän rakenteen ja erilaisten instrumenttien, sekä peilien vaikuttavat visualisoinnit. Siellä on myös mielenkiintoisia faktoja ELT:stä, joka tulee olemaan maailman suurin näkyvän- ja infrapuna-alueen teleskooppi 39-metrisellä pääpeilillään. Sivuilta löytyy myös tämän kunnianhimoisen ja haastavan kaukoputken historiaa, sekä aikajana, jossa on joitakin hankkeen tärkeimpiä virstanpylväitä. Tämä on toinen jännittävä kehitysaskel ELT:n historiassa, jonka on määrä aloittaa toimintansa myöhemmin tällä vuosikymmenellä. Uusi sivusto on erinomainen lähtökohta, jos haluaa pysyä ajan tasalla tulevista kaukoputkea koskevista uutisista ja oppia lisää tieteestä, teknologiasta ...
Lue lisää
ann20036-fi — Tiedote
ESO:n pääjohtajalle on myönnetty Bernardo O’Higgins kunniamerkki
16. joulukuuta 2020: Perjantaina 11. joulukuuta ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons sai Bernardo O'Higginsin suurristin kunniamerkin tilaisuudessa, jonka puheenjohtajana toimi Chilen alivaltiosihteeri Carolina Valdivia. Bernardo O'Higgins kunniamerkki on Chilen valtion tunnustus ulkomaisten kansalaisten erinomaisesta työstä taiteen, tieteen, koulutuksen, teollisuuden, kaupan tai humanitaarisen tai sosiaalisen yhteistyön aloilla. Barcons sai palkinnon ulkoministeriössä järjestetyn seremonian aikana, ja palkinnon perusteena olivat uusien toimintatapojen luominen, joilla syvennetään Chilen ja ESO:n välistä yhteistyötä. ”Haluan ulkoasiainministeriön puolesta kiittää vilpittömästi yhteistyöstänne ja avustanne uuden tähtitieteellisen paradigman luomisessa ja edistämisessä maassamme. Tämä uusi toimintatapa perustuu alueelliseen, oikeudenmukaiseen, osallistavaan ja kansalaislähtöiseen lähestymistapaan. Tähän kuuluvat huippuluokan yhteistyösopimukset, joiden kautta Chile ja sen kansallinen tutkimus- ja kehitysvirasto sekä ESO voivat yhtä lailla edistää kansalaistemme tieteellistä ja teknologista työtä maailmanlaajuisesti”, Valdivia sanoi juhlaseremonian aikana. ESO:n pääjohtaja vastaanotti palkinnon koko järjestön puolesta. ”Pian sen jälkeen, kun aloitin ESO:n pääjohtajan virassa, lähdimme tälle yhteiselle matkalle kohti uusia ja kunnianhimoisempia toimintatapoja edistäen todellista yhteistyötä, joka auttaa rakentamaan tietoyhteiskuntaa ja neljättä ...
Lue lisää
ann20035-fi — Tiedote
Linda Tacconi on valittu seuraavaksi ESO-neuvoston puheenjohtajaksi
8. joulukuuta 2020: Linda Tacconi on vanhempi tähtitieteilijä Max Planck Institute for Extraterrestrial Physics (MPE) instituutista Garchingista Saksasta ja hänet on valittu ESO:n tärkeimmän hallintoelimen eli neuvoston seuraavaksi puheenjohtajaksi. ”Minulle on kunnia tulla valituksi ESO-neuvoston puheenjohtajaksi”, Tacconi sanoi. "Tulevat vuodet ovat organisaatiolle erittäin jännittävää aikaa, kun ESO:n Erittäin suuren kaukoputken valmistuminen lähestyy ja nykyiset tutkimusyksiköt, kuten ESO:n Very Large Telescope, jatkavat tähtitieteellisen tutkimuksen kärjessä. ESO:n observatoriot toimivat keskenään yhdessä ja niiden avulla edistetään tietoamme maailmankaikkeudesta ja vahvistetaan ESO:n asemaa johtavana Maan pinnalta tehtävän tähtitieteen tutkimuksen toimijana. Odotan innolla, että pääsen jakamaan nämä kokemukset ja työskentelemään neuvoston kanssa tukeakseni ESO:a tämän johtoaseman säilyttämisessä.” Tacconi väitteli tohtoriksi Yhdysvaltain Massachusettsin yliopistossa vuonna 1988. Myöhemmin hän työskenteli Netherlands Foundation for Research in Astronomy -säätiössä Dwingeloossa ennen kuin aloitti uransa MPE:ssä vuonna 1991. Vuonna 2012 hän sai Lancelot M. Berkeley New York Community Trust Prize tunnustuksen hänen panoksistaan tähtitieteen alalla. Palkinnossa korostettiin erityisesti hänen työtään kylmän kaasun osuudesta ...
Lue lisää
ann20034-fi — Tiedote
Lisärahoitusta ESO:n Erittäin suurelle kaukoputkelle
4. joulukuuta 2020: Erittäin suuri teleskooppi (ELT) on ESO:n uusi lippulaivateleskooppi, joka on rakennettu vastaamaan maailmankaikkeuttamme koskeviin kaikkein suurimpiin kysymyksiin. Rakennushanke on nyt saanut 10 prosentin lisäyksen budjettiinsa. Organisaation tärkeimmän hallintoelimen ESO-neuvoston hyväksymä rahoitusvahvistus nostaa hankkeen kokonaiskustannukset 1,3 miljardiin euroon. Cerro Armazonesille ESO:n Paranal observatorion lähelle Pohjois-Chileen pystytetty 39-metrinen teleskooppi aloittaa toimintansa myöhemmin tällä vuosikymmenellä. ”Neuvoston päätös tarkoittaa, että ESO:lla on riittävästi varoja kunnianhimoisen ja äärimmäisen tehokkaan tiedekoneen rakentamiselle, joka on täysin integroitu ESO:n Paranalin observatorioon, ja se täyttää tähtitieteen yhteisön pidemmän aikavälin toiveet”, ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons sanoi. Kaiken kaikkiaan 80 prosenttia ELT:n budjetista on kiinnitetty ESO:n jäsenvaltioiden ja Chilen teollisuuden kanssa tehtäviin sopimuksiin. Lisärahoitus vahvistaa rakenteilla olevan teleskoopin tieteellisiä valmiuksia ja saadaan ne vastaamaan neuvoston vuonna 2012 hyväksymässä alkuperäisessä ELT-ohjelmassa esitettyjä vaatimuksia. Kaksi vuotta hyväksymisen jälkeen ESO-neuvosto näytti vihreää valoa ELT:n rakentamiselle, mutta määräsi samalla, että se olisi toteutettava kahdessa vaiheessa. Rahoitus oli alussa varattu ainoastaan täysin toimivaan mutta vähemmän tehokkaaseen ...
Lue lisää
ann20033-fi — Tiedote
ESO–Chile yhteiskomitean myöntämät rahoituspäätökset
3. joulukuuta 2020: Vahvistaakseen yhteistyötään Chilen kanssa ESO ylläpitää ja hallinnoi vuosittain rahastoa, joka tukee tieteen tutkimuksen, teknologian ja tähtitieteen koulutuksen kehittämishankkeita. ESO—Chile 2020 yhteiskomitea on nyt valinnut 15 hanketta, jotka täyttävät hakukriteerit, ja niihin on myönnetty rahoitusta yhteensä 460 miljoonan Chilen peson edestä (noin 500000 euroa). Varoista tuetaan Chilen akateemisten instituutioiden tähtitieteen tutkijatohtoreita, tutkijavierailuja, tiedekuntien tehtäviä, tähtitieteen teknisten järjestelmien rakentamista sekä tähtitieteen opetuksen ja siitä tiedottamisen koulutusohjelmia. Vuonna 1996 perustettu ESO—Chile yhteiskomitea kokoaa yhteen ESO:n ja Chilen hallitusten edustajat ulkoasiainministeriön (MINREL) energia-, tiede- ja teknologia- ja innovaatio-osastojen (DECYTI) kautta sekä Chilen kansallisen tutkimus- ja kehitysviraston (ANID) ja Chilen tähtitieteellisen seuran (SOCHIAS) toimintojen kautta. ESO—Chile yhteiskomitea on säännöllisesti edistänyt tähtitieteen ja siihen liittyvien teknologisten tieteenalojen kehittämistä kilpailukykyisten rahoitusten avulla. Komitea arvioi vuosittain useita ehdotuksia, joita myönnetään sekä julkisille että yksityisille akateemisille laitoksille, että niihin liittyville laitoksille koko Chilen alueella. Vuonna 2020 myönnetyt rahoitukset ovat seuraavat: Hakemuksen nimi Päätutkija Instituutio Extragalactic astronomy in Valparaíso: ...
Lue lisää
ann20032-fi — Tiedote
ESO:n ELT-kaukoputken pääpeilin aktuaattorien ja sensorien suunnittelun saavutuksia
24. marraskuuta 2020: ESO:n erittäin suuren teleskoopin (ELT) M1-pääpeili on askeleen lähempänä valmistumista, kun sen reunasensorit ovat saamassa lopullisen muotonsa ja sen asemoinnin aktuaattorit ovat myös lähestymässä tätä tärkeää vaihetta. Anturit ja aktuaattorit ovat ratkaisevia 39-metrisen jättipeilin optisen laadun ja toimivuuden kannalta. ELT:n on tarkoitus aloittaa toimintansa myöhemmin tällä vuosikymmenellä Chilen Atacaman autiomaassa. ELT:n M1-pääpeili koostuu 798:sta kuusikulmaisesta segmentistä, jotka on valmistettu ohuesta lasikeraamisesta materiaalista. Peilin optisen toimivuuden varmistamiseksi eri segmenttien on toimittava yhdessä peilin muodon säilyttämiseksi kaukoputken asennosta ja ulkoisista olosuhteista, kuten lämpötilasta, paineesta ja tuulesta huolimatta. Liikuteltavat peilin tuet ja anturit, eli M1:n asentoaktuaattorit ja reunasensorit mahdollistavat jokaisen peilisegmentin liikkumisen itsenäisesti nanometrin (1 millimetrin miljoonasosa) tarkkuudella. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kaukoputken koko potentiaali pystytään hyödyntämään. M1-asentoaktuaattorit Jokaisen 798:n peilisegmentin alapuolella oleva M1-segmentin tukirakenne liittää jokaisen peilin pääpeilin tukirakenteeseen. Ensimmäiset VDL ETG Projects BV:n valmistamat M1 segmentin tukirakenteet testattiin tarkasti Alankomaissa, ja toimitettiin äskettäin Safran Reoscille Poitiersiiin Ranskaan, jossa peilisegmentit kiilloitetaan ...
Lue lisää
ann20031-fi — Tiedote
Miltä ESO:n ELT:n kupu tulee näyttämään?
19. marraskuuta 2020: Vaikka ESO:n erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakentaminen Chilen Atacaman autiomaassa on keskeytynyt COVID-19-pandemian vuoksi, hankkeessa edistytään merkittävästi muilla osa-alueilla. Viime kuukausina teleskoopin kupolin suunnittelu on saatu päätökseen (prosessissa, jota kutsutaan lopulliseksi suunnittelukatsaukseksi) ja kupolin eri osien valmistus on parhaillaan käynnissä. Kattava suunnittelukatsaus ratkaisi useita monimutkaisia ongelmia, jotka liittyvät maailman huippuluokan tiedelaitteen rakentamiseen tiukkojen tieteellisten vaatimusten alaisena ja toimiessaan Atacaman autiomaan äärimmäisessä ympäristössä. Insinöörien oli myös varmistettava, että operatiiviset vaatimukset täyttyvät, joihin kuuluvat esimerkiksi korkea luotettavuus, vähäinen huolto sekä maanjäristyksen ja kovan tuulen kestävyys. Viimeisimmät mallikuvat osoittavat, miltä kupu tulee näyttämään, ja kuinka hienovaraisia, mutta tärkeitä muutoksia tehtiin vanhempiin malleihin nähden. ELT-kupolin ja kaukoputken rakennetta koskeva sopimus tehtiin italialaisen ACe-konsortion (Cimolai, Ataldi) kanssa. Se kattaa kupolin ja kaukoputken rakenteen suunnittelun lisäksi valmistuksen, kuljetuksen, rakentamisen, paikan päällä tapahtuvan kokoonpanon ja toiminnan tarkastamisen. Yhtiö viimeistelee parhaillaan teleskoopin rakenteen suunnittelua, ja lopullisen suunnittelukatsauksen ennakoidaan tapahtuvan vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. ACe valmistaa myös kupolin keskeiset ...
Lue lisää
ann20030-fi — Tiedote
Uudelleen käsitelty ALMA:n data on nyt laitettu vapaasti tiedeyhteisön saataville
17. marraskuuta 2020: ALMA:n arkistodatapalvelun kautta on nyt julkistettu paremmin käsitelty versio Venus-planeetan datoista, jotka on kerätty Chilessä sijaitsevalla Atacama Large millimetri/Submillimeter Array (ALMA), eli ALMA-radioteleskooppiverkostolla. ALMA:n, jossa ESO on yhteistyökumppani, avulla tehdyt havainnot sisarplaneetastamme tehtiin vuonna 2019 Cardiffin yliopistossa Isossa-Britanniassa toimivan Jane Greavesin johtaman tähtitieteilijäryhmän toimesta. Tutkimusryhmä käytti ALMA:n dataa vahvistaakseen, oliko harvinainen fosfiinimolekyyli peräisin Venuksen pilvistä sen jälkeen, kun tästä elementistä oli havaittu merkkejä Havaijissa sijaitsevan Itä-Aasian observatorion operoiman James Clerk Maxwell Telescope (JCMT) radioteleskoopin havainnoissa. Löytö kiinnitti kansainvälistä huomiota, koska fosfiini voisi toimia mahdollisena biomarkkerina. Se synnytti myös tervettä tieteellistä keskustelua, jonka seurauksena tutkimustiimit ympäri maailmaa analysoivat tehtyä tutkimusta ja siihen liittyviä tietoja. Selvitystyön tuloksena ALMA:n henkilökunta huomasi ALMA:n datoihin liittyvän ongelman. Venuksen havainnoissa ilmeni vääränlaista ”aaltoilua”, jolla voisi olla vaikutusta fosfiinihavaintoihin. Hyvin kirkkaista aurinkokunnan kohteista, kuten Venuksesta, saatujen heikkojen signaalien havaitseminen voi olla erityisen haastavaa, koska vaatimukset siitä, miten ALMA olisi asetettava tämäntyyppistä havainnointia varten, ovat erittäin tiukat. Lisäksi ...
Lue lisää
Tulos 1 - 20 / 1007