eso1501fi — Valokuvan julkistus

Minne kaikki tähdet katosivat?

Tumma pilvi peittää näkyvistä satoja taustan tähtiä

7. tammikuuta 2015

Tästä kiehtovasta, uudesta ESO:n kuvasta näyttäisi puuttuvan tähtiä. Tämän kimaltelevan kauniin tähtikentän musta autius ei kuitenkaan ole oikeasti autio vaan avaruuden alue, joka on kaasun ja tomun täyttämä. Tämän pimeän sumun nimi on LDN 483 eli Lynds Dark Nebula 483. Tällaiset kaasupilvet ovat tulevien tähtien synnyinsijoja. ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppiin kiinnitetty Wide Field Imager -havaintolaite taltioi tämän kuvan sumusta LDN 483 ja sen ympäristöstä.

LDN 483 [1] sijaitsee noin 700 valovuoden etäisyydellä Käärmeen tähdistössä (Serpens). Kaasupilvessä on niin paljon tomua, että se peittää täysin näkyvän valon taustan tähdistä. LDN 483:n kaltaiset, erityisen tiheät molekyylipilvet luetaan pimeisiin sumuihin niiden pimentävän vaikutuksen johdosta. LDN 483:n ja muiden vastaavien sumujen pilvettömyys antaa ymmärtää, että ne ovat alueita, joihin tähdet eivät voi juurtua ja kasvaa. Totuus on kuitenkin aivan vastakkainen: pimeät sumut tarjoavat kaikkein hedelmällisimmät ympäristöt tulevalle tähtienmuodostukselle.

LDN 483:n tähtienmuodostusta tutkivat tähtitieteilijät ovat löytäneet joitakin kaikkein nuorimmista havaittavissa olevista vauvatähdistä syvältä LDN 483:n verhotuista sisuksista. Näiden sikiövaiheen tähtien voi ajatella yhä olevan kohdussa eivätkä ne siis ole vielä syntyneet täydellisinä, joskin keskenkasvuisina tähtinä.

Tässä tähtien kehityksen vaiheessa tuleva tähti on vain kaasun ja tomun pallo, joka kutistuu ympäröivän molekyylipilven painovoiman vaikutuksesta. Prototähti on yhä varsin viileä — noin -250°C — ja loistaa vain alimillimetriaallonpituuksilla [2]. Lämpötila ja paine ovat kuitenkin jo alkamassa kasvaa aloittelevan tähden ytimessä.

Tämä tähden kasvun varhaisin vaihe kestää joitakin mitättömiä tuhansia vuosia, mikä on tähtitieteellisesti ajateltuna ällistyttävän lyhyt aika kun ajatellaan, että tähdet elävät tyypillisesti miljoonia tai miljardeja vuosia. Tulevien vaiheiden aikana, seuraavien miljoonien vuosien kuluessa, prototähti kasvaa kuumemmaksi ja tiheämmäksi. Sen säteilyn energiamäärä kasvaa samalla kehittyen lähinnä kylmästä pitkäaaltoisesta infrapunasäteilystä lähi-infrapunaan ja lopulta näkyvän valon aallonpituuksille. Aiemmin himmeästä prototähdestä tulee siten täysin loistava tähti.

Kun yhä useampia tähtiä tulee esiin LDN 483:n synkistä syvyyksistä, pimeä sumu hajaantuu edelleen ja menettää läpinäkymättömyytensä. Tällä hetkellä kateissa olevat taustan tähdet tulevat näkyviin, joskin miljoonien vuosien kuluttua, ja ne jäävät kirkkaudessa jälkeen loistavien, pilvestä vasta syntyneiden tähtien rinnalla [3].

Lisähuomiot

[1] Lynds Dark Nebula -luettelon kokosi yhdysvaltalainen tähtitieteilijä Beverly Turner Lynds. Se julkaistiin vuonna 1962. Nämä tummat kaasusumut löytyivät tutkimalla paljain silmin Palomar Sky Surveyn valokuvalevyjä.

[2] Osittain ESO:n hallinnoima ALMA-teleskooppi (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) tekee havaintoja alimillimetri- ja millimetriaallonpituuksilla. Se on ihanteellinen väline tällaisten, molekyylipilvissä sijaitsevien hyvin nuorten tähtien tutkimiseen.

[3] Tällaisen nuoren avoimen tähtijoukon voi nähdä täällä ja vanhemman joukon täällä.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteistyökumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/lähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO education and Public Outreach Department
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1501.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1501fi
Nimi:LDN 483
Tyyppi:Milky Way : Nebula : Appearance : Dark
Facility:MPG/ESO 2.2-metre telescope
Instruments:WFI

Kuvat

The dark nebula LDN 483
The dark nebula LDN 483
Englanniksi
LDN 483 in the constellation of Serpens
LDN 483 in the constellation of Serpens
Englanniksi
Wide-field view of the sky around the dark nebula LDN 483
Wide-field view of the sky around the dark nebula LDN 483
Englanniksi

Videot

Zooming in on the dark nebula LDN 483
Zooming in on the dark nebula LDN 483
Englanniksi
Close-up view of the dark nebula LDN 483
Close-up view of the dark nebula LDN 483
Englanniksi

Katso myös