eso1532fi — Valokuvan julkistus

Kuolevan tähden kummitus

5. elokuuta 2015

Tämä avaruuden pimeydessä tähden aaveen tavoin hohtava erikoinen kupla saattaa vaikuttaa yliluonnolliselta ja arvoitukselliselta, mutta se on tuttu tähtitieteellinen kohde: planetaarinen sumu, kuolevan tähden jäänne. Tämä on tähän mennessä otetuista paras kuva vähän tunnetusta kohteesta ESO 378-1. Se taltioitiin ESO:n Pohjois-Chilessä sijaitsevalla VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope).

Lempinimeltään Eteläinen pöllösumu tämä kimmeltävä taivaankappale on lähes neljä valovuotta halkaisijaltaan oleva planetaarinen sumu. Sen epävirallinen nimi viittaa sen pohjoisella pallonpuoliskolla näkyvään serkkuun, Pöllösumuun. Luetteloissa myös nimillä PN K 1-22 ja PN G283.6+25.3 esiintyvä ESO 378-1 [1] sijaitsee Vesikäärmeen tähdistössä (Hydra).

Kaikkien planetaaristen sumujen tavoin ESO 378-1 on tähtien tyypillisiin useiden miljardien vuosien elinkaariin verrattuna suhteellisen lyhytikäinen ilmiö, joka kestää vain joitakin kymmeniä tuhansia vuosia [2].

Planetaariset sumut muodostuvat kuolevien tähtien ulos sylkemästä laajenevasta kaasusta. Vaikka ne ovat kirkkaita ja kiehtovia kohteita muodostumisensa alkuvaiheissa, nämä kuplat himmenevät ne muodostavan kaasun kulkeutuessa poispäin ja keskustassa olevan tähden himmetessä.

Jotta planetaarinen sumu muodostuisi, ikääntyvän tähden massan tulee olla vähemmän kuin noin kahdeksan Auringon massaa. Tätä rajaa raskaammat tähdet päättävät elämänsä dramaattisella tavalla supernovaräjähdyksissä.

Näiden vähemmän massiivisten tähtien ikääntyessä ne alkavat menettää ulompia kaasukerroksiaan tähtituuliin. Kun suurin osa näistä ulommista kerroksista on hajaantunut, jäljellä oleva kuuma tähden ydin alkaa säteillä ultraviolettisäteilyä, joka ionisoi ympärillä olevan kaasun. Tämä ionisoituminen saa laajenevan aavemaisen kaasukuoren hohtamaan kirkkain värein.

Planetaarisen sumun himmennyttyä näkyvistä jäljellä oleva tähden jäänne jatkaa palamistaan vielä miljardi vuotta ennen kuin se on syönyt kaiken jäljellä olevan polttoaineen. Siitä tulee sitten pikkuruinen, joskin kuuma ja hyvin tiheä, valkoinen kääpiö, joka jäähtyy hitaasti miljardien vuosien ajan. Aurinko tuottaa planetaarisen sumun jokusten miljardien vuosien kuluttua tulevaisuudessa ja tulee sen jälkeen myös viettämään elämänsä ehtoopuolen valkoisena kääpiönä.

Planetaarisilla sumuilla on ratkaiseva rooli maailmankaikkeuden kemiallisessa rikastamisessa ja evoluutiossa. Hiilen ja typen kaltaiset alkuaineet samoin kuin jotkin muut raskaammat alkuaineet muodostuvat näissä tähdissä ja ne palautuvat tähtienväliseen aineeseen. Tästä materiasta uudet tähdet, planeetat ja lopulta elämä voivat muodostua. Tästä seuraa tähtitieteilijä Carl Saganin kuuluisa lause: "Meidät on tehty tähtipölystä."

Tämä kuva tulee ESO:n Cosmic Gems (kosmiset jalokivet) -ohjelmasta, joka on koulutuksen ja viestinnän tarkoituksiin perustettu viestintähanke, joka tuottaa kuvia kiinnostavista, arvoituksellisista tai viehättävistä kohteista käyttäen ESOn teleskooppeja. Ohjelma käyttää teleskooppiaikaa, jota ei voida käyttää tieteellisiin havaintoihin. Kaikkea kerättyä havaintoaineistoa voidaan käyttää myös tieteellisiin tarkoituksiin ja se on tähtitieteilijöiden saatavilla ESOn tiedearkiston kautta.

Lisähuomiot

[1] Tämän kohteen nimessä ESO viittaa 1970- ja 1980-luvuilla La Sillalla sijaitsevalla ESO:n 1-metrin Schmidt -teleskoopilla otettuja uusia valokuvia huolellisesti tutkimalla koottuun luetteloon kohteista.

[2] Planetaarisen sumun elinaika on murto-osa tähden elämästä jokseenkin samassa suhteessa kuin saippuakuplan elinaika on verrattuna sen puhaltavan lapsen ikään.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista E-ELT -teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Richard Hook
ESO education and Public Outreach Department
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1532.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1532fi
Nimi:PN K1-22
Tyyppi:Milky Way : Nebula : Type : Planetary
Facility:Very Large Telescope
Instruments:FORS2

Kuvat

The planetary nebula ESO 378-1
The planetary nebula ESO 378-1
Englanniksi
The location of the planetary nebula ESO 378-1
The location of the planetary nebula ESO 378-1
Englanniksi
The sky around the location of the planetary nebula ESO 378-1
The sky around the location of the planetary nebula ESO 378-1
Englanniksi

Videot

Zooming in on the planetary nebula ESO 378-1
Zooming in on the planetary nebula ESO 378-1
Englanniksi
Panning across the planetary nebula ESO 378-1
Panning across the planetary nebula ESO 378-1
Englanniksi

Katso myös