Viikon kuva

Subscribe to receive news from ESO in your language!
potw2147-fi — Viikon kuva
Tähtientekijä
22. marraskuuta 2021: Tehokkaat laserit lähettävät lasersäteen taivaalle yhdestä neljästä yksikköteleskoopista ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputkesta Paranalin observatoriolla Chilessä. Lasersäteet yltävät noin 90 kilometriä maanpinnasta sijaitsevaan ilmakehän kerrokseen, jossa on hyvin runsaasti natriumatomeja. Laserit saavat natriumin loistamaan luoden keinotekoisia tähtiä taivaalle. Mutta miksi? Maan ilmakehä vääristää kosmisista kohteista meille tulevaa valoa, mikä heikentää tähtitieteellisten havaintojen terävyyttä. Syy on sama, miksi Maasta katsottuna tähdet näyttävät ”tuikkivan”. Tämän vuoksi korjatakseen havaintoja tähtitieteilijät ovat kehittäneet adaptiivisena optiikkana tunnetun teknologian, missä peilin muotoa voidaan muuttaa satoja kertoja sekunnissa korjatakseen ilmakehän turbulenssin vaikutuksia. Tarvittavien korjausten laskemiseksi adaptiivinen optiikka tarvitsee kuitenkin vertailutähtiä havaitun kohteen läheltä. Tällaisia tähtiä ei kuitenkaan aina löydy kohteen läheltä, mikä sai tähtitieteilijöitä keksimään ajatuksen lasereista, joilla keinotekoisia tähtiä saadaan sijoitettua taivaalle optimaalisesti milloin tahansa niitä tarvitaan. Kiehtova yksityiskohta! Keinotähtiin liittyvät natriumatomit ovat meteoroideista ylijäänyttä materiaa, jotka ovat päättäneet matkansa aurinkokunnan halki saapumalla Maan ilmakehään ja palamalla poroksi. Joten tavallaan laserien virittäessä natriumatomeja käytämme avaruuden ...
Lue lisää
potw2142-fi — Viikon kuva
Laajan spektrialueen havaintoja
18. lokakuuta 2021: Chajnantorin tasangolla Atacaman autiomaassa sijaitsevat Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA:n antennit tarkkailevat taivasta upean auringonlaskun aikana. ESO on yksi ALMA:n yhteistyökumppaneista. ALMA on maailman suurin maan päällä toimiva tähtitieteen tutkimushanke. Kauniit taivasta valaisevat oranssin ja punaisen sävyt Auringon laskiessa horisontin taakse tarjoavat meille mielenkiintoisen fysiikan oppitunnin. Auringonvalon kulkiessa maapallon ilmakehän läpi siniset aallonpituudet siroavat ilmakehän kaasumolekyyleistä ja pölystä enemmän kuin pidemmät punaiset aallonpituudet. Auringon lähestyessä horisonttia maanpinnalle saapuva valo kulkee ilmakehässä pidemmän matkan kuin sen ollessa ylempänä. Suuri osa auringonvalon näkyvän spektrin sinisestä alueesta siroaa pois. Valo, joka saavuttaa silmämme, värjää laskevan Auringon ympärillä olevan taivaan upeisiin punaisiin sävyihin. Kaunis punainen taivas on kuitenkin ALMAlle näkymätön. ALMA:n 66 teleskooppia eivät katso taivaalle sähkömagneettisen spektrin näkyvässä osassa kuten me, vaan ne tarkkailevat taivasta millimetrin ja alimillimetrin aallonpituusalueella. Näiden aallonpituuksien sähkömagneettinen säteily absorboituu ilmakehän vesihöyryyn. Tämän vuoksi alimillimetrin tähtitieteessä käytettävät teleskoopit rakennetaan erittäin kuiviin paikkoihin ja korkealle, missä ilmakehän aiheuttama absorptio ...
Lue lisää
potw2141-fi — Viikon kuva
Pölyinen tervehdys
11. lokakuuta 2021: Henkilön tervehtivä siluetti kuvautuu aputeleskooppia (Auxiliary Telescopes, ATS) vasten ESO:n Paranalin observatoriolla Chilen Atacaman aavikolla hiilisäkkisumun näkyessä majesteettisena pimeänä läikkänä keskellä yötaivasta. Kyseessä on yksi ESO:n Very Large Telescope kaukoputken neljästä 1,8-metrisestä aputeleskoopista, johon kuuluu myös neljä jättimäistä 8,2-metristä kaukoputkea Unit Telescopes (UTS). Riippuen kunkin havaintoprojektin tarpeista, AT:t voidaan siirtää jopa 30:een eri havaintopaikkaan raidejärjestelmää pitkin, joilloin ne toimivat yhdessä VLT-interferometrinä. Interferometri yhdistää AT:eiden tai UT:eiden keräämän tähtitaivaan kohteiden valon interferometriana tunnetulla tekniikalla, jonka avulla tutkijat voivat tarkkailla maailmankaikkeutta uskomattomalla tarkkuudella. Hiilisäkkisumu on taivaan huomattavin pimeä sumu. Nämä tummat pilvet näkyvät paremmin eteläisellä pallonpuoliskolla kuin pohjoisella taivaalla. Monet kulttuurit näkevät näissä tummissa sumuissa kuvioita. Esimerkiksi Chilen Mapuchet ovat antaneet hiilisäkkisumulle nimen pozoko eli ”vesikaivoksi”. Koska hiilisäkkisumussa on runsaasti pölyä, se absorboi ja sirottaa suurimman osan sen takana näkyvästä tähtien valosta. Nämä piilossa olevat tähdet voivat kuitenkin loistaa pölyn läpi, kun niitä havaitaan infrapuna-aallonpituuksilla, jotka voivat kulkea pölyn läpi lähes esteettä.
Lue lisää
potw2134-fi — Viikon kuva
Tähden putoaminen
23. elokuuta 2021: Meteoroidi valaisee yötaivaan Paranalissa Chilen autiomaan yllä. Kuvassa näkyy kolme Yksikköteleskooppia ja yksi ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken aputeleskooppi, jotka todistavat erään aurinkokunnan matkaajan pitkän matkan matkan päättymistä tässä upeassa valonvälähdyksessä. Asteroideja pienemmät meteoroidit ovat avaruudessa vaeltavia kivimurikota. Tullessaan Maapallon ilmakehään ne kuumenevat ja höyrystyvät ilmakehän aiheuttaman kitkan vuoksi. Taivaalla tämä näkyy valojälkenä, joka tunnetaan tähdenlentona (tai meteoriitina). Meteoroidin jäänteitä, jotka eivät tuhoudu täysin ja saavuttavat maanpinnan, kutsutaan meteoriitiksi. Valojäljen väri paljastaa meteoroidin kemiallisen koostumuksen. Vihreä ja keltainen valo viittaavat vastaavasti magnesiumin ja raudan läsnäoloon. Taivaalla hohtava diffuusi punainen hehku on seurausta Maan ilmakehän hapesta ja typestä. ESO:n VLT on maailman kehittynein optinen tutkimuslaitos. Se koostuu neljästä Yksikköteleskoopista ja neljästä siirrettävästä aputeleskoopista. Aputeleskoopit toimivat yhdessä niin kutsutussa Very Large Telescope Interferometer eli VLTI:ssä, jossa kunkin yksittäisen teleskoopin keräämä valo yhdistetään. Siten tähtitieteilijät voivat tutkia maailmankaikkeutta huomattavasti tarkemmin. Vaikka Yksikköteleskoopit toimivat suurimman osan ajasta erillisinä kaukoputkina, niiden keräämä valo voidaan ...
Lue lisää
Tulos 1 - 20 / 702
Lähetä meille kommentteja!
Subscribe to receive news from ESO in your language
Accelerated by CDN77
Myyntiehdot