Advanced press release search

2. maaliskuuta 2022: Vuonna 2020 Euroopan eteläisen observatorion (ESO) tähtitieteilijöiden johtama tutkimusryhmä ilmoitti Maata lähimmästä mustasta aukosta, joka sijaitsee vain 1000 valovuoden päässä HR 6819 -järjestelmässä. Muut tutkijat ovat kuitenkin kiistäneet heidän tutkimuksensa tulokset. Näihin kuuluu kansainvälinen KU Leuvenissa, Belgiassa toimiva tutkimusryhmä. Tänään julkaistussa tieteellisessä artikkelissa nämä kaksi tutkimusryhmää kertovat, että HR 6819:ssä ei itse asiassa olekaan mustaa aukkoa, vaan sen sijaan se on ”vampyyri”, joka on todellisuudessa kahden tähden järjestelmä sen kehityksen harvinaisessa ja lyhytaikaisessa vaiheessa.

16. helmikuuta 2022: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope Interferometer (ESO:n VLTI) on havainnut Messier 77 -galaksin keskellä olevan kosmisen pölypilven peittävän supermassiivisen mustan aukon taakseen. Tulokset ovat vahvistaneet noin 30 vuotta sitten tehdyt ennustukset ja selventävät tähtitieteilijöiden käsitystä ”aktiivisista galaksiytimistä”, jotka ovat maailmankaikkeuden kirkkaimpia ja hyvin arvoituksellisia kohteita.

10. helmikuuta 2022: Ryhmä tähtitieteilijöitä on löytänyt todisteita aurinkokuntamme lähintä tähteä Proxima Centauria kiertävästä uudesta planeetasta. Havainnot on tehty Euroopan eteläisen observatorion (ESO) Chilessä sijaitsevalla Very Large Telescope, eli VLT-kaukoputkella. Tämä planeettaehdokas on planeettajärjestelmän kolmas ja kevyin toistaiseksi löydetty. Planeetan massa on vain neljäsosa maapallon massasta ja se on myös yksi kevyimmistä koskaan löydetyistä eksoplaneettoista.

4. tammikuuta 2022:

22. joulukuuta 2021: Vapaat planeetat ovat maailmakaikkeudessa vaikeasti havaittavia kohteita. Niiden massat ovat samansuuruisia aurinkokuntamme planeettojen kanssa, mutta ne eivät kierrä tähteä, vaan vaeltavat vapaasti avaruudessa. Tähän asti näitä tunnetaan vain muutamia, mutta ryhmä tähtitieteilijöitä on käyttänyt useiden Euroopan eteläisen observatorion (ESO) teleskooppien ja muiden tekeskoopien tietoja, jonka avulla he ovat löytäneet galaksistamme ainakin 70 uutta vapaata planeettaa. Tämä on suurin koskaan löydetty vapaiden planeettojen ryhmä, ja siten tärkeä askel kohti näiden salaperäisten galaktisten vaeltajien alkuperän ja ominaisuuksien ymmärtämistä.

14. joulukuuta 2021: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope Interferometer (ESO:n VLTI) on ottanut tähän mennessä syvimmät ja tarkimmat kuvat galaksimme keskellä olevasta alueesta supermassiivisen mustan aukon ympäriltä. Uudet kuvat tarkentavat aluetta 20 kertaiseksi verrattuna aikaan ennen VLTI:tä. Tämän ansiosta tähtitieteilijät ovat löytäneet uuden tähden mustan aukon läheltä. Linnunradan keskellä sijaitsevien tähtien kiertoratoja seuraamalla tutkimusryhmä on saanut arvioitua mustan aukon massan kaikkein tarkimmin .

8. joulukuuta 2021: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (ESO:n VLT-teleskooppi) on ottanut kuvan b Centauria kiertävästä planeetasta. b Centauri on kahden tähden järjestelmä, joka näkyy paljain silminkin. Tähtijärjestelmä on toistaiseksi kuumin ja massiivisin tunnettu järjestelmä, jolla on planeetta ympärillään. Planeetan havaittiin kiertävän sitä 100-kertaa kauempana, kuin mitä Jupiter kiertää Aurinkoa. Tähän asti osa tähtitieteilijöistä uskoi, että planeettoja ei voisi olla olemassa näin massiivisten ja kuumien tähtien ympärillä.

30. marraskuuta 2021: Tähtitietelijät ovat Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope, eli ESO:n VLT-kaukoputken avulla löytäneet Maata lähinnä olevan supermassiivisten mustien aukkojen parin. Myös mustien aukkojen keskinäinen etäisyys on pienempi kuin millään muilla aiemmin havaituilla supermassiivisten mustien aukkojen pareilla. Ne sulautuvat lopulta yhdeksi jättimäiseksi mustaksi aukoksi.

11. marraskuuta 2021: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (ESO:n VLT) kaukoputken avulla tähtitieteilijät ovat löytäneet pienen mustan aukon Linnunradan ulkopuolelta tarkkailemalla, miten musta aukko vaikuttaa läheisen tähden liikkeeseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tätä havaintomenetelmää käytetään galaksimme ulkopuolisen mustan aukon olemassaolon paljastamiseen. Tämä menetelmä voisi olla merkittävässä asemassa Linnunradassa ja läheisissä galakseissa olevien kätkettyjen mustien aukkojen paljastamisessa. Siten näiden salaperäisten kohteiden muodostumisesta ja kehittymisestä saataisiin lisää tietoa.

4. marraskuuta 2021: Uusi löytö autaa selvittämään meidän luissamme ja hampaissammekin fluoridina olevan fluorin alkuperää maailmankaikkeudessa. Tähtitieteilijät ovat käyttäneet havainnoissa Atacama Large Millimeter/submillimeter Array havaintolaitetta eli ALMA:a, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhteistyökumppanina. Fluoria on havaittu galaksissa, joka on niin kaukana, että sen valolta on kestänyt yli 12 miljardia vuotta saavuttaa meidät. Tämä on ensimmäinen kerta, kun fluoria on löydetty näin kaukaisesta tähtiä muodostavasta galaksista.

12. lokakuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat kuvanneet 42 asteroidia, jotka ovat Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen suurimpia kohteita. Havainnot on tehty Euroopan eteläisen observatorion Chilessä sijaitsevalla Very Large Telescope (ESO:n VLT) kaukoputkella. Koskaan aiemmin näin suurta asteroidien joukkoa ei olla kuvattu yhtä tarkasti. Havainnot ovat paljastaneet, että kohteiden muodot ovat hyvin vaihtelevia pallomaisesta muodosta koiranluuta muistuttavaan muotoon. Havainnot auttavat tähtitieteilijöitä selvittämään aurinkokuntamme asteroidien alkuperää.

9. syyskuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat ottaneet terävimmät ja yksityiskohtaisimmat kuvat asteroidi Kleopatrasta Euroopan eteläisen observatorion 'Very Large Telescope'-kaukoputken (ESO:n VLT) avulla. Tutkijat ovat havaintojen avulla pystyneet määrittämään tämän erikoisen koiranluuta muistuttavan asteroidin 3D-muodon ja massan tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin. Tutkimus auttaa tämän asteroidin ja sitä kiertävien kahden kuun muodostumisen selvittämisessä.

5. elokuuta 2021: Tähtitieteilijäryhmä on käyttänyt Chilessä sijaitsevaa Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope eli ESO:n VLT-kaukoputkea tutkiakseen läheisen L 98-59 tähden ympärillä olevia planeettoja. Nämä planeetat muistuttavat oman aurinkokuntamme sisimpiä planeettoja. Uusien löytöjen joukossa on planeetta, jonka massa on vain puolet Venuksen massasta. Se on kevyin säteisnopeusmenetelmällä koskaan havaituista eksoplaneetoista. Yksi planeetoista voi olla valtamerimaailma ja yksi mahdollisesti asuttavalla vyöhykkeellä oleva planeetta.

22. heinäkuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa saaneet selviä havaintoja aurinkokuntamme ulkopuolisen planeetan ympärillä olevasta kiekosta. Havainnot on tehty Atacama Large millimetre/Submillimeter Array (ALMA) havaintolaitteella, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhtenä yhteistyökumppanina. Uudet havainnot auttavat ymmärtämään, miten kuut ja planeetat muodostuvat nuorissa tähtijärjestelmissä.

16. heinäkuuta 2021: Tähtitieteilijöiden ryhmä on julkaissut uusia havaintoja läheisistä galakseista, joiden kuvat muistuttavat värikkäitä kosmisia ilotulituksia. Euroopan Eteläisen Observatorion (ESO) Very Large Telescope (ESO:n VLT) kaukoputkella otetuissa kuvissa näkyy värikkäitä galaksien osia, jotka paljastavat nuorten tähtien sijainnit ja niiden ympärillä olevan kaasun. Yhdistämällä nämä uudet havainnot Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA)-järjestelmän havaintoihin (ESO on ALMA:n yhteistyökumppani) tutkimusryhmä pystyi saamaan uutta tietoa siitä, miten kaasusta muodostuu uusia tähtiä.

16. kesäkuuta 2021: Kun Orionin tähdistössä sijaitseva kirkas oranssi tähti Betelgeuse muuttui selvästi himmeämmäksi loppuvuodesta 2019 ja vuoden 2020 alussa, tähtitieteen yhteisö oli ymmällään. Tähtitieteilijöiden tutkimusryhmä on nyt julkaissut uusia kuvia tähden pinnasta, jotka on otettu Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (ESO:n VLT) kaukoputkella, jotka paljastavat selvästi, miten kirkkaus muuttui. Uusi tutkimus on osoittanut, että tähti oli osittain piilossa pölypilven takana. Tämä löytö ratkaisee Betelgeusen ”suuren himmenemisen” mysteerin.

19. toukokuuta 2021: Belgialaisen tutkimusryhmän uusi tutkimus, jossa on käytetty Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (VLT) kaukoputken aineistoa, on osoittanut, että rautaa ja nikkeliä on komeettojen kaasukehässä koko Aurinkokunnassamme, jopa kaukana Auringosta. Puolalaisen tutkimusryhmän erillisessä tutkimuksessa, jossa käytettiin myös ESO:n dataa, kerrottiin, että myös jäisessä tähtienvälisessä komeetta 2I/Borisovissa on nikkeliä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kaukaisten komeettojen kylmistä kaasukehistä löytyy yleensä kuumiin ympäristöihin liittyviä raskaita metalleja.

27. huhtikuuta 2021: Osana maailmanlaajuista pyrkimystä Maan läheisten kohteiden kartoittamiseksi ja tunnistamiseksi Euroopan avaruusjärjestön Test-Bed Telescope 2 (TBT2) on nyt aloittanut toimintansa. TBT2 on ESO:n La Sillan observatoriossa Chilessä sijaitseva kokeilevan teknologian hanke. Pohjoisen pallonpuoliskon kumppaniteleskoopin rinnalla toimiva TBT2 pitää silmällä asteroideja, jotka voivat aiheuttaa törmäysriskin Maapallon kanssa. TBT2:n avulla testataan laitteistoja ja ohjelmistoja tulevaa kaukoputkien verkostoa varten.

30. maaliskuuta 2021: Euroopan eteläisen observatorion uudet ESO:n VLT-kaukoputken (Very Large Telescope) havainnot ovat osoittaneet, että vaeltajakomeetta 2I/Borisov, joka on vasta toinen ja viimeisin tähtienvälinen vierailija aurinkokunnassamme, on yksi koskemattomimmista koskaan havaituista komeetoista. Tähtitieteilijät epäilevät, että komeetta ei todennäköisesti ole koskaan kulkenut tähden läheltä, mikä tekee siitä muinaisen jäänteen, joka kantaa mukanaan informaatiota sen muodostaneesta kaasu- ja pölypilvestä.

24. maaliskuuta 2021: Event Horizon Telescope (EHT)-yhteistyöverkosto, joka otti ensimmäisen mustan aukon kuvan, on tänään kertonut saaneensa aivan uuden näkymän tähän Messier 87 (M87)-galaksin keskipisteessä sijaitsevaan massiiviseen kohteeseen. He ovat pystyneet näkemään miltä kohde näyttää polarisoituneessa valossa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tähtitieteilijät ovat pystyneet mittaamaan tätä magneettikenttien sormenjälkeä, eli polarisaatiota, näin läheltä mustan aukon reunaa. Havainnot auttavat tutkijoita ymmärtämään, miten 55 miljoonan valovuoden päässä sijaitseva M87-galaksi muodostaa ytimestään lähtevät valtavat hyvin voimakkaat suihkut.