Lehdistötiedotteet

7. kesäkuuta 2012: Keskiviikkona 6. kesäkuuta hänen majesteettinsa Juan Carlos I, Espanjan kuningas vieraili ESO:n Paranalin observatoriolla, jossa hän tapasi Chilen, Kolumbian, Meksikon ja Perun presidentit sekä muita läsnäolleita, korkea-arvoisia Tyynenmeren liiton neljännen huippukokouksen edustajia.

6. kesäkuuta 2012: Chilen, Kolumbian, Meksikon ja Perun presidentit tapasivat tänään ESO:n Paranalin observatoriolla Atacaman autiomaassa, Chilessä. He näkivät omakohtaisesti ESO:n lippulaivaobservatorion huipputason teleskooppeja ja teknologiaa. Presidentit kokoontuivat Paranalille Tyynenmeren liiton neljänteen huippukokoukseen, jossa liiton puitesopimus ratifioitiin.

31. toukokuuta 2012: ALMA:lla (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) otettu uusi kuva erikoislaatuisen Centaurus A -galaksin keskustasta osoittaa kuinka uusi observatorio mahdollistaa tähtitieteilijöiden nähdä galaksin keskustaa peittävien läpinäkymättömien tomuraitojen läpi ennennäkemättömällä tarkkuudella. ALMA on parhaillaan havaintojenteon käyttöönottovaiheessa ja yhä rakenteilla, mutta on jo lajityyppinsä tehokkain teleskooppi. Observatorio on juuri julkaissut kutsun havaintoaikahakemuksille seuraavaa havaintojaksoa varten, jolloin kasvavan teleskoopin kyvyt ovat kasvaneet entisestään.

16. toukokuuta 2012: Outo galaksi Centaurus A esittäytyy uudessa Euroopan eteläisen observatorion tuottamassa kuvassa. Yli 50 tunnin valotusajalla tämä on todennäköisesti syvin milloinkaan muodostettu kuva tästä erikoisesta ja näyttävästä kohteesta. Kuva on otettu MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin Wide Field Imager -havaintolaitteella ESO:n La Sillan observatoriolla, Chilessä.

9. toukokuuta 2012: ESO:n VISTA-infrapunakartoitusteleskoopin ottamassa uudessa kuvassa näkyy kymmeniä tuhansia tähtiä mehiläisparvea muistuttavana tiiviinä rykelmänä. Sen lisäksi, että tähdet ovat pakkautuneet suhteellisen pieneen tilaan, ne ovat myös maailmankaikkeuden vanhimpien joukossa. Tähtitieteilijät tutkivat Messier 55:tä ja muita sen kaltaisia, pallomaisiksi tähtijoukoiksi kutsuttuja ikiaikaisia kohteita oppiakseen kuinka galaksit kehittyvät ja tähdet ikääntyvät.

2. toukokuuta 2012: Uudessa kuvassa heijastussumu Messier 78:aa ympäröivästä alueesta, joka sijaitsee aivan Orionin vyön pohjoispuolella, kosmiset pölypilvet pujottelevat sumun läpi kuin helminauha. Havainnot, jotka tehtiin APEX (Atacama Pathfinder Experiment) -teleskoopilla [1] hyödynsivät tähtienvälisten pölyhiukkasten lämpösäteilyä paljastaakseen tähtitieteilijöille uusien tähtien syntyalueet.

25. huhtikuuta 2012: Tässä uudessa kuvassa näkyy tähtijoukko NGC 6604, joka on otettu Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopilla. Se jää yleensä paljon näkyvämmän naapurinsa varjoon. Myös nimellä Messier 16 tunnettu Kotkasumu on vain siivenmitan päässä. Tämän kuvan rajaus, joka esittää tähtijoukon ympäröivien kaasu- ja pölypilvien maisemassa, esittää kuitenkin kauniin joukon NGC 6604 sen itse ansaitusti.

18. huhtikuuta 2012: Tarkin tähänastinen tutkimus tähtien liikkeistä Linnunradassa ei ole löytänyt todisteita pimeästä aineesta suuressa tilavuudessa Auringon ympärillä. Laajalti hyväksyttyjen teorioiden mukaan Auringon naapuruston pitäisi olla täynnä pimeää ainetta, mystistä ja näkymätöntä ainetta, jota voidaan tutkia vain epäsuorasti sen aiheuttaman painovoiman kautta. Chileläisen tähtitieteilijäryhmän uusi tutkimus on kuitenkin todennut, että nämä teoriat eivät sovi yhteen havaintojen kanssa. Tämä tarkoittaa, että yritykset havaita suoraan pimeän aineen hiukkasia Maassa tulevat todennäköisesti epäonnistumaan.

12. huhtikuuta 2012: Käyttäen yhä rakenteilla olevaa uutta observatoriota tähtitieteilijät ovat tehneet merkittävän läpimurron läheisen planeettajärjestelmän tutkimuksessa, mikä tarjoaa arvokasta tietoa siitä kuinka tällaiset järjestelmät muodostuvat ja kehittyvät. Käyttäen ALMA:a (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) tähtitieteilijät ovat havainneet, että Fomalhaut-nimistä tähteä kiertävien planeettojen täytyy olla paljon aiemmin luultua pienempiä. Tämä on ensimmäinen julkaistu ALMA:n tieteellinen tulos sen ensimmäiseltä kaikille maailman tähtitieteilijöille avoimelta havaintojaksolta.

4. huhtikuuta 2012: Euroopan eteläinen observatorio (ESO, European Southern Observatory) on värvännyt arkkitehdit Auer+Weber suunnittelemaan päämajansa laajennuksen Garching bei Münchenissa, Saksassa. Innovatiivisesti muotoiltu uusi toimistorakennus auttaa sijoittamaan Garchingin lisääntyvää henkilökuntaa ja toimii E-ELT:n kaltaisten ESO:n kunnianhimoisten projektien vaatimien teknologisten keksintöjen kehtona. Rakennustöiden odotetaan valmistuvan vuoden 2013 loppuun mennessä. ESO:n laajennettu päämaja tulee suuresti edistämään Garchingin tutkimuskampuksen kehittymistä.

28. maaliskuuta 2012: ESO:n HARPS-planeettahakijan uusi tulos osoittaa, että vain vähän Maata suuremmat kiviplaneetat ovat hyvin yleisiä himmeitä punaisia tähtiä ympäröivillä asuttavilla vyöhykkeillä. Kansainvälinen tutkijaryhmä arvioi, että pelkästään Linnunradassa on kymmeniä miljardeja tällaisia planeettoja ja Auringon läheisessä naapurustossakin mahdollisesti sata. Tämä on ensimmäinen suora mittaus punaisia kääpiötähtiä kiertävien supermaapallojen esiintymistiheydestä. Linnunradan tähdistä noin 80% on punaisia kääpiöitä.

21. maaliskuuta 2012: ESO:n VISTA-teleskooppi on muodostanut laajimman infrapunataivaan syvän kuvan. Tämä uusi kuva merkityksettömästä osasta taivasta tulee UltraVISTA-kartoituksesta ja paljastaa yli 200 tuhatta galaksia. Se on vain yksi osa valtavasta kokoelmasta valmiiksi käsiteltyjä kuvia kaikista VISTA-kartoituksista, joita ESO nyt antaa maailmanlaajuisesti tähtitieteilijöiden käyttöön. UltraVISTA on aarreaitta, jota käytetään varhaisen maailmankaikkeuden etäisten galaksien tutkimuksessa ja monissa muissa tiedeprojekteissa.

14. maaliskuuta 2012: ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyt uudet havainnot auttavat merkittävästi ymmärtämään nuorten galaksien kasvua. Lajinsa suurimmassa kartoituksessa tähtitieteilijät ovat havainneet, että galaksit muuttivat ruokailutottumuksiaan teini-ikäisinä - noin 3 - 5 miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Tämän vaiheen alussa suosikkiateriana toimi tasainen kaasuvirta, mutta myöhemmin galaksit kasvoivat lähinnä kannibalisoimalla muita, pienempiä galakseja.

7. maaliskuuta 2012: ESO:n Paranalin observatoriolla, Chilessä sijaitseva VST (VLT Survey Telescope, VLT:n kartoitusteleskooppi) on ottanut kiehtovia kuvia Herkuleksen galaksijoukossa vuorovaikuttavista galakseista. Uuden kuvan tarkkuus ja alle kolmen tunnin havainnoin erittäin yksityiskohtaisesti taltioidut sadat galaksit ovat todisteena VST:n ja sen valtavan OmegaCAM-kameran tehokkuudesta läheistä maailmankaikkeutta tutkittaessa.

29. helmikuuta 2012: Tähtitieteilijät ovat löytäneet todisteita elämästä maailmankaikkeudessa, Maapallolla, havaitsemalla Kuuta ESO:n VLT-teleskoopilla. Elämän löytäminen omalta planeetaltamme saattaa kuulostaa tyhjänpäiväiseltä havainnolta, mutta kansainvälisen tutkijaryhmän uudenlainen lähestymistapa saattaa johtaa elämän löytämiseen muualta maailmankaikkeudessa. Tutkimus esitellään tieteellisessä artikkelissa, joka ilmestyy tiedejulkaisusarja Naturen numerossa 1. maaliskuuta 2012.

15. helmikuuta 2012: Chilessä sijaitsevan APEX (Atacama Pathfinder Experiment) -teleskoopin uusi kuva esittää kosmisen pölyn yli kymmenen valovuoden mittaisia kiemuroisia rihmoja. Vast'ikään syntyneet tähdet ovat siinä piilossa ja tiheät kaasupilvet ovat romahtamaisillaan muodostaakseen uusia tähtiä. Se on yksi meitä lähimpiä tähtienmuodostusalueita. Kosmiset tomuhiukkaset ovat niin kylmiä, että vaaditaan tässä käytetyllä APEX:in LABOCA-kameralla otettujen kaltaisia millimetriaallonpituusalueen havaintoja niiden himmeän hohteen havaitsemiseksi.

8. helmikuuta 2012: ESO:n VLT-teleskooppi on tuottanut kaikkein yksityiskohtaisimman tähän mennessä otetun infrapunakuvan Kölin sumun tähtihautomosta. Monet aikaisemmin piilossa olleet kaasusta, tomusta ja nuorista tähdistä muodostuvan vaikuttavan tähtimaiseman joukkoon hajaantuneet piirteet ovat tulleet esille. Tämä on yksi kaikkein dramaattisimmista kuvista, joka milloinkaan on otettu VLT-teleskoopilla.

1. helmikuuta 2012: Tämä uusi kuva esittää NGC 3324:ksi kutsuttua tähtien lastentarhaa. Se otettiin Chilessä sijaitsevn La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin Wide Field Imager -kameralla. Useista NGC 3324:n kuumista, nuorista tähdistä tuleva intensiivinen ultraviolettisäteily saa kaasupilven hohtamaan kirkkain värein ja on kaivertanut onkalon ympäröivään kaasuun ja tomuun.

25. tammikuuta 2012: Tähtitieteilijäryhmä on löytänyt tähän mennessä vahvimman linkin varhaisen maailmankaikkeuden voimakkaimpien tähtienmuodostusryöppyjen ja tämän päivän massiivisimpien galaksien välillä käyttäen APEX-teleskooppia. Varhaisen maailmankaikkeuden dramaattista tähtienmuodostusta pursuavien galaksien uusien tähtien muodostus pysähtyi keskenkaiken, jättäen ne nykyään massiivisiksi - mutta passiivisiksi - ikääntyvien tähtien täyttämiksi galakseiksi. Tähtitieteilijöillä on myös todennäköinen syyllinen tähtienmuodostuksen äkilliseen loppumiseen: supermassiivisten mustien aukkojen ilmaantuminen.

19. tammikuuta 2012: Paranalin observatoriolla Chilessä sijaitseva ESO:n VISTA-teleskooppi on taltioinut uuden näyttävän kuvan Helix-sumusta. Tämä infrapuna-aallonpituudella otettu kuva paljastaa kylmän kaasun säikeitä, jotka ovat näkymättömiä näkyvällä valolla otetuissa kuvissa, sekä tuo näkyviin taustan tähtien ja galaksien paljouden.

11. tammikuuta 2012: Kansainvälinen tutkijaryhmä, mukanaan kolme ESO:n tähtitieteilijää, on käyttänyt gravitaatiomikrolinssitekniikkaa mitatakseen kuinka yleisiä planeetat ovat Linnunradassa. Miljoonia tähtiä kartoittaneen kuuden vuoden etsinnän jälkeen ryhmä päätteli, että tähtiä kiertävät planeetat ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Tulokset julkaistaan tiedejulkaisu Naturen numerossa 12. tammikuuta 2012.

10. tammikuuta 2012: Kansainvälinen tutkijaryhmä on tutkinut erittäin kuumaa, nuorta ja massiivista galaksijoukkoa - suurinta koskaan suurilta etäisyyksiltä löytynyttä galaksijoukkoa - käyttäen ESO:n VLT-teleskooppia Atacaman aavikolla, Chilessä sekä NASA:n Chandra-röntgenobservatoriota ja Atacaman kosmologiateleskooppia. Uudet tulokset julkaistiin 10. tammikuuta 2012 Yhdysvaltain tähtitieteellisen seuran 219. kokouksessa Austinissa, Texasissa.

5. tammikuuta 2012: The year 2012 marks the 50th anniversary of the European Southern Observatory (ESO), the foremost intergovernmental astronomy organisation in the world. The anniversary year is an opportunity to look back at ESO’s history, celebrate its scientific and technological achievements and look forward to its next ambitious programmes. ESO is planning several exciting activities during the year.

4. tammikuuta 2012: ESOn VLT-teleskoopin ikuistama uusi kuva Omegasumusta on yksi tarkimmista maan päältä tästä kohteesta koskaan otetuista kuvista. Kuvassa näkyy tämän kuuluisan tähtien syntykehdon pölyiset, vaaleanpunaiset keskusalueet ja se paljastaa poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti kaasupilvien, pölyn ja vastasyntyneiden tähtien kosmisen maiseman.

24. joulukuuta 2011: ESO:n Paranalin observatorio Chilessä taltioi hiljattain löydetyn komeetta Lovejoyn upeisiin valokuviin ja kuvasarjavideoon. Komeetta koristi eteläistä taivasta sen selvittyä odottamatta lähikohtaamisesta Auringon kanssa.

15. joulukuuta 2011: VLT:n kartoitusteleskooppi VST on taltioinut läheisen spiraaligalaksi NGC 253:n kauneuden. Uusi muotokuva on luultavasti yksityiskohtaisin koskaan otettu laajan näkökentän näkymä tähän kohteeseen ja sen ympäristöön. Se osoittaa, että ESO:n Paranalin observatorion uusin teleskooppi, VST tuottaa laajoja näkymiä taivaasta samalla kun se tarjoaa kuviin mahtavan tarkkuuden.

14. joulukuuta 2011: ESO:n VLT-teleskooppia käyttävät tähtitieteilijät ovat löytäneet monen Maan massaisen kaasupilven, joka syöksyy kiihtyvällä nopeudella kohti Linnunradan keskustassa olevaa mustaa aukkoa. Tämä on ensimmäinen kerta koskaan, kun tällaisen tuhoon tuomitun pilven on havaittu lähestyvän supermassiivista mustaa aukkoa. Tulokset julkaistaan tiedejulkaisu Naturen numerossa 5.1.2012.

9. joulukuuta 2011: Euroopan eteläisen observatorion hallintoelin, ESO:n neuvosto on hyväksynyt ESO:n budjetin vuodelle 2012. Se sisältää E-ELT:n sijaintipaikalle Cerro Armazonesille johtavan tien valmistelevan työn ja joidenkin teleskoopin erityisen haastavien optisten komponenttien kehitystyön aloittamisen. Nyt kun useat ESO:n jäsenmaat ovat osaltaan sitoutuneet vaadittavaan lisärahoitukseen, koko E-ELT -ohjelman lopullista hyväksyntää odotetaan vuoden 2012 puolivälin tienoilla.

8. joulukuuta 2011: Belgian tuleva kuningas vieraili ESO:n Paranalin observatoriolla seurassaan liike-elämän valtuuskunta, joka kartoitti eurooppalaisen teollisuuden osallistumismahdollisuuksia ESO:n tulevassa E-ELT -teleskooppiprojektissa.

7. joulukuuta 2011: Tähtitieteilijät ovat saaneet aikaan parhaat koskaan napatut kuvat tähdestä, joka on menettänyt suuren osan massastaan vampyyrimäiselle seuralaiselleen. Yhdistämällä neljän ESOn Paranalin observatoriolla sijaitsevan teleskoopin keräämän valon, he loivat virtuaaliteleskoopin, jonka läpimitta on 130 metriä ja jonka erotuskyky on 50 kertaa parempi kuin NASAn ja ESAn ylläpitämällä Hubble-avaruusteleskoopilla. Uudet tulokset yllättäen osoittavat, että massan siirtyminen tähdestä toiseen on oletettua rauhallisempi tapahtuma.

5. joulukuuta 2011: ESOn VLT-teleskooppi on havainnut nopeimmin pyörivän tähden mitä toistaiseksi on löydetty. Tämä massiivinen ja kirkas nuori tähti sijaitsee naapurigalaksissamme, Suuressa Magellanin pilvessä, noin 160 000 valovuoden etäisyydeellä Maasta. Tähtitieteilijät ajattelevat, että tähdellä on voinut olla väkivaltainen menneisyys ja että se saattaa olla peräisin kaksoistähtijärjestelmästä mistä räjähtävä seuralaistähti on singonnut sen pois.

24. marraskuuta 2011: Heidän kuninkaalliset korkeutensa, Asturian ruhtinas ja ruhtinatar kunnioittivat ESO:n Paranalin observatoriota Chilessä vierailullaan 24. marraskuuta 2011.

16. marraskuuta 2011: Alimillimetrialueen aallonpituuksia havainnoivalla APEX-teleskoopilla Kölin sumusta paljastui kylmiä pilviä, joissa muodostuu uusia tähtiä. Tämä väkivaltaisen tähtienmuodostumisen alue toimii Linnunradan massiivisimpien tähtien syntysijana ja tarjoaa ainutlaatuisen näkymän nuorten tähtien ja niiden kehtoina toimivien molekyylipilvien väliseen vuorovaikutukseen.

11. marraskuuta 2011: Uudet havainnot osoittavat, että asteroidi Lutetia on jäänne aineesta, josta Maa, Venus ja Merkurius muodostuivat. Tähtitieteilijät yhdistivät Euroopan avaruusjärjestö ESAn Rosetta-luotaimella, ESOn New Technology -teleskoopilla ja NASAn teleskoopeilla tehdyt havainnot ja huomasivat, että asteroidi muistuttaa ominaisuuksiltaan eräitä harvinaisia maapallolta löytyneitä meteoriittejä, joiden arvellaan syntyneen Aurinkokunnan sisäosissa. Siispä jossakin vaiheessa Lutetian on täytynyt siirtyä ulospäin päästäkseen Marsin ja Jupiterin väliseen asteroidivyöhykkeeseen.

2. marraskuuta 2011: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on käyttänyt kaukaisen gammapurkauksen lyhyttä mutta kirkasta valoa tutkiakseen hyvin kaukaisten galaksien koostumusta. Yllättäen ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyt uudet havainnot ovat paljastaneet nuoressa maailmankaikkeudessa kaksi galaksia, joissa on Aurinkoa enemmän raskaita alkuaineita. Nämä kaksi galaksia saattavat olla sulautumassa yhteen. Tällaiset tapahtumat varhaisessa maailmankaikkeudessa kiihdyttävät lukuisten uusien tähtien muodostumista ja saattavat laukaista gammapurkauksia.

26. lokakuuta 2011: Tähtitieteilijät ovat saaneet mitattua tarkasti kaukaisen kääpiöplaneetta Eriksen läpimitan sen kuljettua himmeän taustataivaan tähden editse. Tapahtumaa havaittiin loppuvuodesta 2010 ESOn La Sillan observatorion teleskoopeilla, mukaanlukien belgialainen TRAPPIST-teleskooppi. Havainnot osoittavat, että Eris on miltei samankokoinen kuin Pluto. Samalla havaittiin, että Eriksen pinta on hyvin heijastava, mikä johtunee pintaa peittävästä tasaisesta jääkerroksesta. Kerros on luultavasti peräisin ilmakehän jäätymisestä kääpiöplaneetan pinnalle. Tulokset julkaistaan Nature-tiedelehdessä 27. lokakuuta 2011.

19. lokakuuta 2011: Kaksi vastikään löydettyä uutta pallomaista tähtijoukkoa on lisätty 158 Linnunradassa aiemmin tunnetun pallomaisen tähtijoukon listaan. Pallomaiset tähtijoukot löytyivät ESO:n VISTA kartoituskaukoputken uusista kuvista osana Via Lactea kartoitusta (VVV). Tästä kartoituksesta on löytynyt myös ensimmäinen tähtijoukko kaukaa Linnunradan keskuksen toiselta puolelta, jonka valon on täytynyt kulkea galaksin keskustan pölyn ja kaasun läpi saavuttaakseen meidät.

17. lokakuuta 2011: Lauantaina 15. lokakuuta Euroopan eteläinen observatorio (ESO) avasi Garching bei Münchenissä, Baijerissa, Saksassa sijaitsevan päämajansa ovet yleisölle. Päivän aikana tuhannet vierailijat saivat mahdollisuuden rakentaa 1:1-suhteisen mallin suurimmasta maailmassa suunnitteilla olevasta teleskoopin peilistä. Kyseessä on E-ELT, "Eurooppalainen erittäin suuri teleskooppi". He pääsivät myös kokemaan monia muita asioita ESO:n työskentelystä.

13. lokakuuta 2011: Tänään Chilessä Santiagossa pidetyssä seremoniassa Chilen ulkoasiainministeri Alfredo Moreno ja ESO:n pääjohtaja Tim de Zeeuw allekirjoittivat sopimuksen koskien European Extremely Large-teleskooppia. Tämä ESO:n ja Chilen hallituksen välinen sopimus sisältää teleskoopille tarvittavan maalahjoituksen ja luvan pitkäaikaiselle suojatulle vyöhykkeelle tämän ympärillä, sekä Chilen hallituksen tuen E-ELT:n rakentamiseksi.

12. lokakuuta 2011: Tutkijat ovat käyttäneet ESO:n VLT-teleskooppia luodatakseen varhaista maailmankaikkeutta eri aikoina sen muuttuessa läpinäkyväksi ultraviolettivalolle. Tämä lyhyt, mutta dramaattinen reionisaationa tunnettu vaihe kosmisessa historiassa tapahtui noin 13 miljardia vuotta sitten. Tutkimalla huolellisesti joitakin etäisimmistä koskaan havaituista galakseista tutkimusryhmä on selvittänyt reionisaation aikajanan ensimmäistä kertaa. He osoittivat myös, että tämän vaiheen on täytynyt tapahtua nopeammin kuin tähtitieteilijät aiemmin ajattelivat.

3. lokakuuta 2011: Ihmiskunnan monimutkaisin maanpäällinen tähtitieteellinen observatorio, Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA), on virallisesti aloittanut toimintansa. Ensimmäinen tältä vielä rakenteilla olevalta teleskoopilta julkaistu kuva paljastaa optisella ja infrapunavalolla täysin näkymättömän ikkunan maailmankaikkeuteen. Tuhannet tutkijat ympäri maailmaa ovat kilpailleet ollakseen ensimmäisten harvojen tutkijoiden joukossa päästä kartoittamaan kosmoksen pimeimpiä, kylmimpiä, kaukaisimpia ja salatuimpia arvoituksia tällä uudella tähtitieteellisellä työkalulla.

28. syyskuuta 2011: Tähtitieteilijät ovat kuvanneet ESO:n VLT -kaukoputkella (Very Large Telescope) jättimäisen tähden joka kuuluu yhteen Maailmankaikkeuden harvinaisimmista tähtiluokista, keltaisiin hyperjättiläisiin. Tämä uusi kuva on paras koskaan tämän luokan tähdestä otettu kuva ja se paljastaa valtaisan pölyisen kaksoiskuoren keskustan hyperjättiläisen ympärillä. Tähti ja sitä ympäröivät kuoret muistuttavat keltuaista ympäröivää munanvalkuaista. Tästä syystä tähtitietilijät ovat antaneet kohteelle lempinimen Paistettu Muna -sumu.

21. syyskuuta 2011: Uusi MPG/ESO 2.2 metrisen kaukoputken Wide Field Imager -havaintolaitteen ottama kuva paljastaa Lambda Centauri sumun, joka on hehkuvan vedyn ja vastasyntyneiden tähtien muodostama pilvi Kentaurin tähdistössä. Sumusta, joka tunnetaan myös nimellä IC 2944, käytetään joskus lempinimeä Juokseva Kana sumu, koska jotkut näkevät sen kirkkaimmissa osissa lintumaisen rakenteen.

12. syyskuuta 2011: Maailman johtavaa, ESO:n eksoplaneettametsästäjää, HARPS:ia käyttävät tähtitieteilijät ovat tänään julkistaneet yli 50 uuden eksoplaneetan rikkaan saaliin. Joukossa on 16 supermaapalloa, joista yksi kiertää tähtensä asuttavan vyöhykkeen reunalla. Tutkimalla kaikkien tähän mennessä löydettyjen HARPS-planeettojen ominaisuuksia on tutkimusryhmä todennut, että noin 40 prosentilla Auringon kaltaisia tähtiä on vähintään yksi Saturnusta kevyempi planeetta.

7. syyskuuta 2011: ESO:n uuden teknologian teleskooppi NTT on taltioinut näyttävän kuvan avoimesta tähtijoukosta NGC 2100. Tämä loistava tähtijoukko on noin 15 miljoonaa vuotta vanha ja sijaitsee Suuressa Magellanin pilvessä, läheisessä Linnunradan satelliittigalaksissa. Tähtijoukkoa ympäröi läheisen Tarantula-sumun hohtava kaasu.

31. elokuuta 2011: Eurooppalaisten tähtitieteilijöiden muodostama tutkijaryhmä on käyttänyt ESO:n VLT-teleskooppia jäljittääkseen Linnunradasta tähden, jonka olemassaoloa monet pitivät mahdottomana. He havaitsivat tämän tähden muodostuvan lähes kokonaan vedystä ja heliumista, vain häviävän pienellä määrällä muita alkuaineita näiden joukossa. Tämä kiehtova koostumus sijoittuu "kiellettyyn vyöhykkeeseen" yleisesti hyväksytyssä tähtienmuodostusteoriassa ja tarkoittaa sitä, että sen ei olisi milloinkaan pitänyt muodostua alunperinkään. Tulokset ilmestyvät tiedejulkaisu Naturessa 1. syyskuuta 2011.

24. elokuuta 2011: ESO:n VLT-teleskooppi on ottanut häkellyttävän kuvan kauniista, joskin omalaatuisesta galaksiparista, joka on saanut liikanimen The Eyes, silmät. Suurempi galakseista, NGC 4438, oli aiemmin spiraaligalaksi, mutta on vääristynyt pahasti törmäyksissä muiden galaksien kanssa viimeisten satojen miljoonien vuosien aikana. Tämä kuva on ensimmäinen, joka julkaistaan ESO:n kosmisten jalokivien ohjelmassa, jonka puitteissa ESO myöntää havaintoaikaa vartavasten PR-tarkoituksiin.

17. elokuuta 2011: ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyt havainnot ovat antaneet tietoa varhaisessa maailmankaikkeudessa havaitun valtavan, hohtavan kaasupilven voimanlähteestä. Havainnot osoittavat ensimmäisen kerran, että tämän suunnattoman "Lyman-alfa -möykyn" - yksi suurimmista tunnetuista kappaleista - täytyy saada energiansa sen sisällä olevista galakseista. Tulokset julkaistaan Nature-tiedejulkaisusarjan numerossa 18. elokuuta.

10. elokuuta 2011: Tässä uudessa ESO:n VLT-teleskoopin kuvassa on NGC 3521, Leijonan (Leo) tähtikuviossa noin 35 miljoonan valovuoden etäisyydellä Maasta sijaitseva spiraaligalaksi. Tällä näyttävällä kohteella, halkaisijaltaan 50 tuhatta valovuotta, on kirkas ja tiivis ydin, jota ympäröi yksityiskohdiltaan runsas spiraalirakenne.

3. elokuuta 2011: Käyttäen havaintoja VISTA infrapunavalon kartoituskaukoputkelta ESO:n Paranal observatoriosta kansainvälinen tähtitieteilijöiden ryhmä on löytänyt 96 uutta avointa tähtijoukkoa piiloutuneena Linnunradan pölyyn. Nämä pienet ja himmeät kohteet eivät näkyneet aiemmissa kartoituksissa, mutta ne eivät pystyneet piiloutumaan maailman suurimman kartoituskaukoputken herkiltä infrapunadetektoreilta jotka pystyvät katsomaan pölyn läpi. Tämä on ensimmäinen kerta kun näin monta pientä ja himmeää tähtijoukkoa on löydetty yhdellä kertaa.

28. heinäkuuta 2011: Atacama Large Millimetre/submillimetre Arrayn (ALMA) ensimmäinen eurooppalainen antenni on noussut uusiin korkeuksiin, kun se kuljetettiin observatorion operaatiokeskukseen (Array Operations Site, AOS) 27.7.2011. Kaksitoistametrinen antenni on saapunut Chajnantorin ylängölle, 5000 metrin korkeudelle meren pinnasta. Täällä se liittyy muiden kansainvälisten ALMA-kumppanien antennien joukkoon, tuoden kokonaismäärän AOS:ssa kuuteentoista.

27. heinäkuuta 2011: ESO:n Paranalin observatoriolla sijaitsevan uuden VLT-kartoitusteleskoopin (VST) ja sen OmegaCAM-kameran ottama valtava kuva esittää kirkkasta galaksikolmikkoa Leijonan tähtikuviossa (Leo). Etualan galaksien sijaan nimenomaan taustan himmeät kohteet saattavat herättää tähtitieteilijän huomion. VST:n tarkka kuva näistä himmeistä kohteista osoittaa teleskoopin ja OmegaCAMin tehokkuuden maailmankaikkeuden etäisten alueiden kartoittamisessa.

20. heinäkuuta 2011: ESO:n VLT-teleskooppi taltioi tämän häkellyttävän näkymän Linnunrataa kiertävän satelliittigalaksin, Suuren Magellanin pilven tähtijoukkoa NGC 1929 ympäröivästä kaasupilvestä. Tähtitieteilijöiden superkuplaksi kutsuma valtaisa pilvi hallitsee tätä tähtien lastentarhaa. Sitä kovertavat kirkkaiden nuorten tähtien tähtituulet ja supernovaräjähdysten shokkiaallot.

13. heinäkuuta 2011: Uusi ESO:n VLT-teleskoopin ja ESA:n XMM-Newton -röntgensatelliitin aineistoa yhdistävä tutkimus on tuonut esille yllätyksen. Useimmat galaksien keskustoissa viimeisten 11 miljardin vuoden aikana olleet valtavat mustat aukot eivät käynnistyneet galaksien yhteensulautumisten seurauksena, kuten aikaisemmin ajateltiin.

6. heinäkuuta 2011: Vetyperoksidimolekyylejä on löydetty ensimmäistä kertaa tähtienvälisestä avaruudesta. Löytö antaa osviittaa kahden elämälle välttämättömän molekyylin kemiallisesta yhteydestä: veden ja hapen. Maapallolla vetyperoksidilla on avainrooli ilmakehän veden ja otsonin kemiassa. Se on myös tunnettu desinfiointi- ja hiustenvaalennusaine. Nyt tähtitieteilijät ovat löytäneet sitä avaruudesta käyttämällä ESO:n hallinnoimaa APEX-teleskooppia Chilessä.

29. kesäkuuta 2011: Ryhmä eurooppalaisia tähtitieteilijöitä on käyttänyt ESO:n VLT-teleskooppia ja joukkoa muita teleskooppeja havaitakseen ja tutkiakseen etäisintä tähän mennessä löydettyä kvasaaria. Tämä kahden miljardin Auringon massaisesta mustasta aukosta energiansa saava kirkas majakka on selvästi kirkkain tähän mennessä löydetyistä varhaisen maailmankaikkeuden kohteista. Tutkimustulokset julkaistaan Nature-tiedejulkaisun numerossa 30.6.2011.

23. kesäkuuta 2011: ESO:n VLT -kaukoputken VISIR -havaintolaitetta käyttämällä tähtitieteilijät ovat kuvanneet tarkemmin kuin koskaan ennen monimutkaisen kirkaan sumun ylijättiläistähti Betelgeusen ympärillä. Tähdestä tulevia liekkejä muistuttava rakenne on syntynyt tämän pedon vuodattaessa materiaansa avaruuteen.

22. kesäkuuta 2011: Tiedemiesryhmä on tutkinut galaksijoukkoa Abell 2744, jolla on lempinimi Pandoran joukko. He ovat selvittäneet joukon monimutkaisen ja kiihkeän historian käyttäen teleskooppeja avaruudessa ja maan päällä, mukaanlukien ESO:n VLT-teleskooppi ja Hubblen avaruusteleskooppi. Abell 2744 vaikuttaisi olevan ainakin neljän erillisen galaksijoukon samanaikaisen kasaantumisen seuraus. Tämä monimutkainen törmäys on tuottanut outoja seuraamuksia, joita ei ole koskaan ennen havaittu yhdessä.

8. kesäkuuta 2011: VLT Survey Telescope (VST), viimeisin lisäys ESO:n Paranal observatorioon, on julkaissut ensimmäiset vaikkuttavat kuvat eteläisestä taivaasta. VST on viimeisintä tekniikkaa edustava 2.6-metrin kaukoputki jonka ytimenä on valtaisa 268 megapikselin kamera OmegaCAM. Yhdessä ne ovat suunniteltu kartoittamaan taivasta nopeasti ja ottamaan erittäin hyvä laatuisia kuvia. VST on optisella alueella toimiva kaukoputki jonka kyvyt täydentävät erinomaisesti ESO:n VISTA infrapunakartoituskaukoputkea. Uudet kuvat Omegasumusta ja pallomaisesta Omega Centauri tähtijoukosta osoittavat VST:n kyvyt.

1. kesäkuuta 2011: ESO:n tähtitieteilijät ovat käyttäneet MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin Wide Field Imager -havaintolaitetta taltioidakseen kuvan galaksista NGC 6744. Tämä vaikuttava spiraaligalaksi sijaitsee noin 30 miljoonan valovuoden etäisyydellä eteläisen taivaan Riikinkukon tähdistössä (Pavo). Kuva voisi kuitenkin miltei olla ekstragalaktisen ystävän omasta Linnunradastamme ottama ja meille lähettämä, sillä galaksi muistuttaa hyvin läheisesti omaamme.

25. toukokuuta 2011: Uskomattoman kirkas yksinäinen tähti on löydetty läheisestä galaksista – tähti on kolme miljoonaa kertaa kirkkaampi kuin Aurinko. Kaikki edelliset niin sanotut “supertähdet” on löydetty tähtijoukoista, mutta tämä säteilevä majakka hehkuu yksinäisessä loistossa. Tähden alkuperä on arvoituksellinen: syntyikö se yksinään vai onko se kenties lentänyt ulos tähtijoukosta? Kumpikin vaihtoehto haastaa tähtitieteilijöiden nykykäsityksen tähtiensynnystä.

19. toukokuuta 2011: ESO:n VLT -kaukoputki on yhteistyössä NASA:n Cassini -avaruusluotaimen kanssa tutkinut harvinaista myrskyä Saturnuksen kaasukehässä, tarkemmin kuin mitä on ollut mahdollista koskaan aiemmin. Tämä uusi kansainvälisen tutkijaryhmän tekemä tutkimus julkaistaan tällä viikolla Science -lehdessä

4. toukokuuta 2011: Lihakoukun muotoisella galaksilla NGC 2442 on dramaattisen toispuolinen muoto. Yksi tuoreen supernovan sisältävä spiraalihaara on tiiviisti kietoutunut itseensä ja toinen, täynnä tuoretta tähtienmuodostusta, ulottuu kauas galaksin keskustasta. MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppi ja NASA/ESA Hubblen avaruusteleskooppi ovat napanneet kaksi erilaista kuvaa tästä epäsymmetrisestä spiraaligalaksista.

20. huhtikuuta 2011: Tämän La Sillan observatoriolla Chilessä sijaitsevan MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin Wide Field Imager -havaintolaitteella tallennetun kosmisen pariutumisen galakseissa on outoja piirteitä, jotka osoittavat parin jäsenten olevan niin lähellä toisiaan, että ne tuntevat toistensa vääristävän painovoimavaikutuksen. Painovoimaköydenveto on vääntänyt yhden galaksin, NGC 3169:n spiraalirakenteen mutkalle ja katkonut sen kumppanin, NGC 3166:n tomuvanat. Samalla kolmas, pienempi galaksi alhaalla oikealla, NGC 3165, on suurempien naapureidensa painovoimaväännön näköalapaikalla.

13. huhtikuuta 2011: Tämä ESO:n La Sillan observatoriolla Chilessä sijaitsevan MPG/ESO 2.2 metrin teleskoopin Wide Field Imager -havaintolaitteella otettu kuva kaasusumusta NGC 3582 näyttää valtavat kaasusilmukat, jotka muistuttavat auringon protuberansseja. Näiden silmukoiden uskotaan olevan kuolevien tähtien sinkoamia, mutta tässä tähtitarhassa syntyy myös uusia tähtiä. Nämä energeettiset nuorukaiset säteilevät intensiivistä ultraviolettisäteilyä, joka saa kaasusumun kaasun hohtamaan, tuottaen tässä näkyvän tulisen näytelmän.

7. huhtikuuta 2011: ESO:n Paranalin observatoriolla oli 6. huhtikuuta 2011 kunnia saada vieraikseen Tšekin tasavallan presidentti Václav Klaus ja hänen vaimonsa Livia Klausová, jotka käyttivät hyväkseen myös mahdollisuuden ihailla Cerro Armazonesia, suunnitella olevan E-ELT -teleskoopin tulevaa sijaintipaikkaa.

30. maaliskuuta 2011: Tämän ESO:n VLT-teleskoopin uuden kuvan eloisa punainen pilvi on NGC 371 -tähtijoukkoa ympäröivä hehkuvan vedyn alue. Tämä tähtien lastentarha sijaitsee naapurigalaksissamme - Pienessä Magellanin pilvessä. 

23. maaliskuuta 2011: Havainnoista ESO:n VLT-kaukoputkella ja kahdella muulla kaukoputkella on löytynyt uusi ehdokas kylmimmäksi tunnetuksi tähdeksi: kaksoisjärjestelmässä oleva ruskea kääpiö jonka pintalämpötila on suunnilleen sama kuin vasta keitetyn teen – kuuma ihmisten mittapuun mukaan mutta hämmästyttävän kylmä tähden pinnaksi. Tämä kohde on niin viileä, että se alkaa hämärtää rajaa pienten viileiden tähtien ja suurten kuumien planeettojen välillä.

16. maaliskuuta 2011: Uusi kuva ESO:n VLT-teleskoopilta näyttää lähikuvan vastasyntyneiden tähtien dramaattisista vaikutuksista ne synnyttäneeseen kaasuun ja tomuun. Vaikka tähdet itsessään eivät ole näkösällä, niiden syöksemä materiaali törmää ympäröiviin kaasu- ja tomupilviin aiheuttaen surrealistisen hohtavien kaarien, laikkujen ja viirujen maiseman.

9. maaliskuuta 2011: Tähtitieteilijät ovat käyttäneet lukuisia kaukoputkia maan päällä ja avaruudessa, näiden mukana ESOn VLT-kaukoputkea Paranal Observatoriossa Chilessä, löytääkseen ja mitatakseen etäisyyden kauimpana olevaan kypsään galaksien joukkoon. Vaikka tämä joukko havaitaan kun Maailmankaikkeus oli vain neljänneksen nykyisestä iästään, silti se näyttää yllättävän samankaltaiselta kuin galaksijoukot nykyisessäkin Maailmankaikkeudessa.

2. maaliskuuta 2011: Tämä MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin Wide Field Imager -havaintolaitteella otettu kuva NGC 247:stä paljastaa suuresti kallistuneen spiraaligalaksin pieniä yksityiskohtia ja sen yltäkylläisen taustan. Tähtitieteilijöiden mukaan tämän merkittävän galaksin suuri kallistuskulma Maasta nähtynä selittää miksi sen etäisyys aiemmin yliarvioitiin.

24. helmikuuta 2011: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on onnistunut tutkimaan nuorta tähteä ympäröivää lyhytaikaista materiakiekkoa planeettajärjestelmän muodostuksen alkuvaiheissa ESO:n VLT-teleskooppia käyttäen. Ensimmäistä kertaa on havaittu tähden pieni kumppani, joka saattaa olla syynä kiekossa olevaan leveään aukkoon. Tulevat havainnot vahvistavat onko tämä kumppani planeetta vai ruskea kääpiötähti.

16. helmikuuta 2011: Heijastussumu Messier 78 kaappaa huomion tässä Wide Field Imager (WFI) -instrumentilla ESO:n La Silla:n observatoriolla Chilessä otetussa kuvassa, kirkkaan näytelmän tarjoavien tähtien jäädessä taka-alalle. Tähtien kirkas valo heijastuu sumun tomuhiukkasista valaisten sen sironneella sinisellä valolla. Igor Chekalin voitti ESO:n Hidden Treasures 2010 (Kätketyt aarteet) -kilpailun kuvallaan tästä häikäisevästä kohteesta.

2. helmikuuta 2011: ESOn Chilessä sijaitsevan La Silla -observatorion 2.2-metrisen teleskoopin laajakuvakenttäisellä Wide Field Imager -kameralla taltioitu kirkas galaksi NGC 3621 vaikuttaa erinomaiselta esimerkiltä klassisesta spiraaligalaksista. Mutta itse asiassa se on melko epätavallinen: sillä ei ole keskuspullistumaa ja siten se on aito kiekkogalaksi.

19. tammikuuta 2011: This ethereal-looking image of the Orion Nebula was captured using the Wide Field Imager on the MPG/ESO 2.2-metre telescope at the La Silla Observatory, Chile. This nebula is much more than just a pretty face, offering astronomers a close-up view of a massive star-forming region to help advance our understanding of stellar birth and evolution. The data used for this image were selected by Igor Chekalin (Russia), who participated in ESO’s Hidden Treasures 2010 astrophotography competition. Igor’s composition of the Orion Nebula was the seventh highest ranked entry in the competition, although another of Igor’s images was the eventual overall winner.

12. tammikuuta 2011: ESO’s Hidden Treasures 2010 astrophotography competition attracted nearly 100 entries, and ESO is delighted to announce the winners. Hidden Treasures gave amateur astronomers the opportunity to search ESO’s vast archives of astronomical data for a well-hidden cosmic gem. Astronomy enthusiast Igor Chekalin from Russia won the first prize in this difficult but rewarding challenge — the trip of a lifetime to ESO’s Very Large Telescope at Paranal, Chile.

5. tammikuuta 2011: Tämä uusi infrapunakuva Laguunisumusta otettiin osana viisivuotista Linnunradan tutkimusta käyttäen ESO:n VISTA-teleskooppia Paranalin observatoriolla Chilessä. Tässä näkyy pieni osa sumua ympäröivästä alueesta otettua paljon suurempaa kuvaa, joka puolestaan on vain osa suunnatonta kartoitusta.

30. joulukuuta 2010: The Federative Republic of Brazil has yesterday signed the formal accession agreement paving the way for it to become a Member State of the European Southern Observatory (ESO). Following government ratification Brazil will become the fifteenth Member State and the first from outside Europe.

16. joulukuuta 2010: Gammapurkaukset ovat maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä, mutta jotkin ovat oudon himmeitä näkyvän valon alueella. Toistaiseksi laajin näitä niin sanottuja pimeitä gammapurkauksia koskeva tutkimus on tehty Chilen La Sillassa 2,2-metrisellä MPG/ESO-teleskoopilla GROND-instrumentilla. Siinä huomattiin, että nämä jättimäiset räjähdykset eivät vaadi eksoottisia selityksiä.
Niiden himmeys osataan nyt selittää täysin eri tekijöillä, joista tärkein on Maan ja räjähdyksen välissä oleva pöly.

8. joulukuuta 2010: Linnunradassamme tunnetaan noin 150 pallomaiseksi tähtijoukoksi kutsuttua tähtikasaumaa. Tämä ESO:n 2.2 -metrisellä teleskoopilla ja Wide Field Imager -kameralla otettu kuva kohteesta Messier 107 paljastaa tällaisen pallomaisen tähtijoukon rakenteen ennennäkemättömän tarkasti. Tutkimalla näitä tähtiparvia olemme oppineet paljon oman galaksimme menneisyydestä ja tähtien kehityksestä.

1. joulukuuta 2010: Kansainvälinen tutkijajoukko on analysoinut ensimmäisen kerran ns. "supermaapalloihin" kuuluvan eksoplaneetan ilmakehää käyttäen ESO:n VLT -teleskooppia. Planeetta tunnetaan nimellä GJ 1214b ja sen ilmakehää tutkittiin kun se kulki emotähtensä editse, jolloin osa tähden valosta kulki planeetan ilmakehän läpi. Planeetan GJ 1214b ilmakehässä näyttää olevan runsaasti vettä joko vesihöyryn tai pilvien ja sumun muodossa. Tutkimuksen tulokset julkaistaan Nature -lehdessä 2. joulukuuta 2010.

24. marraskuuta 2010: Kansainvälinen tähtitieteilijöiden tutkimusryhmä on onnistunut ratkaisemaan vuosikymmeniä
vanhan mysteerin havaitsemalla kaksoistähteä, missä sykkivä Kefeidi-muuttuja ja normaali tähti
peittävät vuoron perään toisensa. Kaksoistähden radan harvinaisen hyvä asento on mahdollistanut
Kefeidin massan mittaamisen ennennäkemättömän tarkasti. Tähän asti tutkijoilla on ollut kaksi
toisiinsa sopimatonta mallia Kefeidien massalle. Nämä havainnot osoittavat, että tähtien sykkimiseen
perustuva massaennuste pitää hyvin paikkansa, kun taas tähtien kehitysteoriaan perustuva ennuste
ei sovi havaintoihin.

18. marraskuuta 2010: An exoplanet orbiting a star that entered our Milky Way from another galaxy has been detected by a European team of astronomers using the MPG/ESO 2.2-metre telescope at ESO’s La Silla Observatory in Chile. The Jupiter-like planet is particularly unusual, as it is orbiting a star nearing the end of its life and could be about to be engulfed by it, giving tantalising clues about the fate of our own planetary system in the distant future.

10. marraskuuta 2010: Euroopan Eteläisen Observatorion tutkijat ovat ottaneet näyttävän uuden kuvan kuuluisasta "Atoms-for-Peace" -galaksista (NGC 7275). Tämä galaktinen kasauma aiheutuu kahden galaksin törmäyksestä, ja se tarjoaa loistavan mahdollisuuden tutkia galaktisten törmäysten vaikutusta maailmankaikkeutemme kehitykseen.

4. marraskuuta 2010: Stretching 100 kilometres through Chile’s harsh Atacama Desert, a newly inaugurated data cable is creating new opportunities at ESO’s Paranal Observatory and the Observatorio Cerro Armazones. Connecting these facilities to the main Latin American scientific data backbone completes the last gap in the high-speed link between the observatories and Europe.

27. lokakuuta 2010: Kuusi vaikuttavaa spiraaligalaksia näyttäytyy kirkkaassa uudessa valossa kuvissa, jotka on otettu ESO:n VLT-teleskoopilla, Paranalin observatoriossa, Chilessä. Kuviin on taltioitu galaksien infrapunasäteilyä, käyttäen vaikuttavan tehokasta HAWK-I -kameraa, ja ne auttavat tähtitieteilijöitä ymmärtämään kuinka galaksien näyttävät spiraalimuodot syntyvät ja kehittyvät.

20. lokakuuta 2010: Eurooppalainen tähtitieteilijäryhmä on määrittänyt suurimman tähän mennessä millekään galaksille mitatun etäisyyden käyttäen ESO:n VLT-teleskooppia. Galaksin erittäin himmeää hehkua tarkasti analysoimalla he havaitsivat, että valo on lähtenyt liikkeelle, kun maailmankaikkeus oli vain 600 miljoonaa vuotta vanha (punasiirtymällä 8.6). Nämä ovat ensimmäiset vahvistetut havainnot galaksista, jonka valo läpäisee tuohon asti maailmankaikkeuden täyttäneen läpikuultamattoman vetysumun. Tulokset ilmestyvät tiedejulkaisu Naturen lokakuun 21. päivän painoksessa.

13. lokakuuta 2010: ESO:n VLT-teleskoopin uudet havainnot ovat tuottaneet ensimmäiset suorat todisteet siitä, että nuoret galaksit voivat kasvaa keräämällä kylmää kaasua ympäriltään ja käyttämällä sitä lukuisten uusien tähtien muodostukseen. Ensimmäisten alkuräjähdystä seuranneiden miljardien vuosien aikana tyypillisen galaksin massa kasvoi dramaattisesti ja tapahtuneen ymmärtäminen on yksi modernin astrofysiikan suurimpia ongelmia. Tulokset ilmestyivät tiedejulkaisu Naturen lokakuun 14. päivän painoksessa.

6. lokakuuta 2010: ESOn VISTA-kartoitusteleskoopin uusi infrapunakuva paljastaa hehkuvan kaasun lonkeroiden, pimeiden pilvien ja nuorten tähtien epätavallisen maiseman Yksisarvisen (Monoceros) tähdistössä.
Tämä nimellä Monoceros R2 tunnettu tähtien syntyalue on suunnattoman suuren pimeän sumun sisällä. Näkyvän valon alueella tähtienvälinen pöly peittää alueen näkyvistä lähes kokonaan, mutta infrapunaisessa se on näyttävä kohde.

22. syyskuuta 2010: Tehokkaalla HAWK-I -kameralla ESO:n VLT-teleskoopilla Paranalin observatoriolla Chilessä otettu uusi kuva esittää kaunista sauvaspiraaligalaksia NGC 1365 infrapunavalossa. NGC 1365 on Sulatusuunin eli Fornaxin galaksijoukossa noin 60 miljoonan valovuoden etäisyydellä Maapallosta.

8. syyskuuta 2010: ESO on julkaissut vaikuttavan, uuden kuvan Linnunradan kaltaisesta spiraaligalaksista NGC 300, joka sijaitsee läheisessä Kuvanveistäjän galaksiryhmässä. Tämä Wide Field Imager (WFI) -instrumentilla ESO:n La Silla:n observatoriolla Chilessä otettu 50 tunnin valotus paljastaa galaksin rakenteen erittäin hienolla tarkkuudella. NGC 300 sijaitsee noin kuuden miljoonan valovuoden etäisyydellä ja sen koko taivaalla on noin kaksi kolmasosaa täysikuun koosta.

1. syyskuuta 2010: Uuden kuvan keskellä komeilee NGC 4666 Galaksi. Kuva on otettu näkyvän valon aallonpituudella Wide Field Imager instrumentilla, MPG/ESO:n 2,2-metrisellä kaukoputkella, La Silla:n observatoriossa Chilessä. Havaintoja ei kuitenkaan tehty tämän Galaksin vuoksi. NGC 4666:ta oli havainnoitu jo aiemmin röntgenaallonpituuksilla, ESA:n XMM-Newton avaruuskaukoputkella. Nyt esitetyllä kuvalla oli kuitenkin tarkoitus tutkia taustalla olevia kohteita, jotka oli löydetty aiemmissa röntgensäteilyhavainnoissa.

24. elokuuta 2010: Käyttämällä ESOn HARPS huippuinstrumenttia, tähtitieteilijät ovat löytäneet planeettakunnan, joka sisältää ainakin viisi planeettaa. Ne kiertävät HD-10180 nimistä auringon kaltaista tähteä. Tutkijat ovat myös löytäneet näyttöä kahdesta muusta planeetasta, joista yksi olisi koskaan löydetyistä planeetoista pienimassaisin. Tämä tekisi planeettakunnasta meidän aurinkokuntaamme verrattavan, jos niitten planeettamääriä verrataan (seitsemän verrattuna aurinkokuntamme kahdeksaan). Sen lisäksi tutkijaryhmä löysi todisteita siitä, että planeettojen sijainti seuraa säännöllistä kaavaa, samalla tapaa kuin aurinkokunnassamme.

18. elokuuta 2010: Käyttäen ESO:n VLT (Very Large Telescope) teleskooopia, eurooppalaiset tähtitieteilijät ovat ensimmäisinä osoittaneet että magnetar — epätavallinen neutronitähti — syntyi vähintään 40 Auringon massaisesta tähdestä. Tämä löytö asettaa suuria haasteita nykyisille tähtien kehitysteorioille, sillä näin massiivisen tähden on oletettu kehittyvän mustaksi aukoksi eikä magnetariksi. Tämä nostaa esille keskeisen kysymyksen: kuinka massiivinen tähden pitää todella olla tullakseen mustaksi aukoksi?

11. elokuuta 2010: Taivasta kartoittaneet tähtitieteilijät ovat ottaneet mahtavan kuvan Tarantula-tähtisumusta naapurigalaksissamme, isossa Magellanin pilvessä. Kuva otettiin osana ESOn VISTA kaukoputken Magellanin pilvien kartoitusta. Tämä panoraaminen lähi-infrapuna-alueen aallonpituudella otettu kuva näyttää erittäin tarkasti itse tähtisumun sekä sitä ympäröivää kiehtovaa tähtitaivasta. Kuva otettiin hyvin kunniahimoisen projektin alussa, jonka tarkoituksena on kartoittaa naapurigalaksejamme, Magellanin pilviä ja niitten ympäristöä.

4. elokuuta 2010: Käyttäen ESO:n VLT-kaukoputkea (Very Large Telescope) tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa saaneet kolmiulotteisen kuvan vasta räjähtäneen tähden syöksemän materian sisäosista. Uusien tulosten mukaan räjähdys ei ollut vain voimakas, vaan se oli myös keskittynyt tiettyyn suuntaan. Tämä on vahva merkki siitä että supernova oli hyvin pyörteinen, kuten myös uusimmat tietokonemallit näyttävät.

28. heinäkuuta 2010: Vaikuttava uusi kuva ESO:n Wide Field Imager instrumentilta La Silla Observatoriosta Chilestä näyttää loistavan ja epätavallisen tähden WR 22 ja sen värikkään ympäristön. WR 22 on erittäin kuuma ja kirkas tähti joka vuodattaa kaasukehäänsä avaruuteen miljoonia kertoja nopeammin kuin Aurinko. Se sijaitsee dramaattisen Carina sumun ulko-osissa, jossa se on myös muodostunut.

21. heinäkuuta 2010: Yhdistelemällä ESO:n VLT-kaukoputken (Very Large Telescope) havaintolaitteita tähtitieteilijät ovat löytäneet tähän asti kaikkein massiivisimman tähden. Sen syntymäpaino on enemmän kuin 300 kertaa Auringon massa, eli kaksi kertaa niin suuri kuin tähän asti hyväksytty 150 Auringon massan yläraja. Näiden hirviöiden, jotka ovat miljoonia kertoja kirkkaampia kuin Aurinko ja jotka kadottavat massaansa todella voimakkaissa tähtituulissa, olemassaolo saattaa antaa vastauksen kysymykseen ”kuinka massiivisia voivat tähdet olla?”

14. heinäkuuta 2010: Tähtitieteilijät ovat ottaneet ensimmäiset kuvat massiivista vauvatähteä lähietäisyydellä ympäröivästä pölyisestä kiekosta. Tämä on ensimmäinen suora todiste siitä että massiiviset tähdet syntyvät samalla tavalla kuin niiden pienemmät sukulaisetkin. Löytö joka tehtiin yhdistelemällä havaintoja ESO:n eri kaukoputkilta julkaistaan tämän viikkoisessa Nature-lehden numerossa.

7. heinäkuuta 2010: Yhdistämällä havaintoja ESO:n VLT-teleskoopilta (Very Large Telescope) ja NASA:n Chandra Röntgen kaukoputkelta, tähtitieteilijät ovat paljastaneet kaikkein voimakkaimmat suihkuparit mitkä koskaan on nähty lähtevän yksittäisestä tähdestä syntyneestä mustasta aukosta. Tämä kohde, jota kutsutaan myös mikrokvasaariksi, puhaltaa valtaisan kuplan kuumaa kaasua joka on läpimitaltaan 1000 valovuotta, kaksi kertaa niin suuri ja kymmeniä kertoja voimallisempi kuin muut tunnetut mikrokvasaarit. Löytö raportoidaan tämän viikkoisessa Nature-lehden numerossa.