Lehdistötiedotteet

14. maaliskuuta 2019: Tämä kosminen lepakko piileksii Orionin yhdessä pimeimmistä paikoista. Se levittää utuiset siipensä tähtien väliseen avaruuteen kahden tuhannen valovuoden etäisyydellä. Se saa valonsa sen ytimessä sijaitsevista nuorista tähdistä. Se on liian himmeä eroittuakseen paljaalla silmällä, mutta NGC 1788 paljastaa toistaiseksi yksityiskohtaisimmat pehmeät värinsä tässä ESO:n VLT-teleskoopin kuvassa.

6. helmikuuta 2019: Tämä häikäisevä uusien tähtien syntyalue Suuressa Magellanin pilvessä (LMC) kuvattiin ESO:n VLT-kaukoputken 'Multi Unit Spectroscopic Explorer instrument (MUSE)'-havaintolaitteella. LMC:ssä oleva suhteellisen vähäinen pölymäärä ja MUSE:n terävä näkökyky teki alueen hienojen yksityiskohtien havaitsemisen mahdolliseksi näkyvän valon alueella.

22. tammikuuta 2019: Kuvassa on planetaarisen sumun ESO 577-24 hiipuva hetki, joka kestää vain noin 10000 vuotta, mikä vastaa tähtitieteellisessä mittakaavassa vain silmänräpäystä. ESO:n 'Very Large Telescope'- kaukoputki on kuvannut hehkuvan ionisoituneen kaasun muodostamaa ulkokuorta. Kuvassa on kuolevan tähden viimeinen henkäys ja sen keskustassa näkyy tähden hiipuvat jäänteet. Tämän planetaarisen sumun laajetessa sen kaasumainen kuori leviää ja samalla himmenee, kunnes se lopulta häviää hitaasti näkyvistä.

11. tammikuuta 2019: Avautumisestaan huhtikuussa 2018 lähtien ESO Supernova -planetaariosta ja -vierailijakeskus on jakanut maailmankaikkeuden ihmeitä yli 55 000 vierailijalle ja kaapannut yleisöjen huomion kautta koko maailman. Nyt ESO Supernovan korkearesoluutioisten kuvien, häikäisevien videoiden, opetuksellisten tekstien ja planetaarioresurssien laaja kirjasto, sekä sen huippuluokan tähtitieteellisten näyttelyiden digitaalinen versio, on asetettu vapaasti saataville verkossa.

20. joulukuuta 2018: ESO:n pääjohtaja ja CTA-järjestelmän (Cherenkov Telescope Array) toimitusjohtaja ovat allekirjoittaneet sopimuksen, joka vaadittiin CTA:n eteläisen pallonpuoliskon järjestelmän isännöimiseksi lähellä ESO:n Paranalin observatoriota Chilessä. Sen lisäksi Chilen hallitus ja ESO ovat allekirjoittaneet sopimuksen, joka mahdollistaa ESO:n isännöidä tätä teleskooppia ESO:n Paranalin observatorioalueella. Tämän ansiosta maailman kunnianhimoisin gammasädeobservatorio saa pääsyn ei vain ainoastaan Chilen ensiluokkaisiin havainto-olosuhteisiin vaan myös ESO:n huippuluokan infrastruktuuriin, kokemukseen ja laitteistoihin. ESO hallinnoi järjestelmää CTA-observatorion ja sen jäsenten puolesta.

12. joulukuuta 2018: Testatessaan ESO:n VLT-teleskoopin planeettoja metsästävän SPHERE-havaintolaitteen uutta alijärjestelmää tähtitieteilijät onnistuivat taltioimaan dramaattisia yksityiskohtia kaksoistähden R Aquarii tähtien myrskyisästä suhteesta, ennennäkemättömällä tarkkuudella — jopa verrattuna Hubble:n havaintoihin.

5. joulukuuta 2018: SPECULOOS-projekti on tehnyt ensimmäiset havaintonsa Euroopan eteläisen observatorion Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä. SPECULOOS keskittyy havaitsemaan Maapallon kokoisia planeettoja, jotka kiertävät läheisiä ultraviileitä tähtiä ja ruskeita kääpiöitä.

19. marraskuuta 2018: ESO:n VLT-teleskoopin VISIR-havaintolaite on taltioinut tämän mahtavan kuvan vast'ikään löydetystä massiivisesta kolmoistähtijärjestelmästä. Muinaisen egyptiläisen jumalan mukaan Apep-nimen saanut järjestelmä saattaa olla ensimmäinen koskaan löydetty gammapurkauksen edeltäjä.

14. marraskuuta 2018: Aurinkoa lähimmällä yksittäisellä tähdellä on vähintään 3.2 kertaa Maapallon massainen eksoplaneetta, niinkutsuttu supermaapallo. Yksi tähän mennessä suurimmista, ESO:n planeettoja metsästävä HARPS-havaintolaite mukaanlukien maailmanlaajuisesti teleskooppeja käyttäneistä havaintokampanjoista on paljastanut tämän himmeästi valaistun maailman. Hiljattain löydetty planeetta on Maata toiseksi lähin tunnettu eksoplaneetta. Barnardin tähti on yötaivaan nopeiten liikkuva tähti.

6. marraskuuta 2018: ALMA:n havainnot ja ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-spektrografin havaintoaineisto ovat paljastaneet massiivisen molekylaarisen kaasun suihkulähteen, jonka voimanlähteenä toimii musta aukko Abell 2597 -galaksijoukon kirkkaimmassa galaksissa. Tämän valtavan kosmisen suihkulähteen täyttä galaktista sisään- ja ulosvirtausten kiertoa ei oltu milloinkaan ennen havaittu yhdessä järjestelmässä.

31. lokakuuta 2018: ESO:n valtaisan herkkä GRAVITY-havaintolaite on tuonut lisää todistusaineistoa pitkään vallalla olleeseen olettamukseen, että Linnunradan keskustassa piileksii supermassiivinen musta aukko. Uudet havainnot esittävät kaasumöykkyjä, jotka kieppuvat ympäriinsä noin 30% valon nopeudesta ympyräradoilla juuri sen tapahtumahorisontin ulkopuolella. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun materian on havaittu kiertävän lähellä rajaa, jolta ei ole paluuta, ja nämä ovat kaikkein yksityiskohtaisimmat havainnot tähän mennessä materiasta, joka kiertää näin lähellä mustaa aukkoa.

24. lokakuuta 2018: ESO:n VLT-teleskooppiin kiinnitetty havaintolaite FORS2 on havainnut aktiivista tähtienmuodostusaluetta NGC 2467, josta joskus käytetään nimitystä Skull and Crossbones Nebula (kallo ja sääriluut -sumu). Kuva taltioitiin osana ESO:n Cosmic Gems -ohjelmaa, joka hyödyntää harvoja hetkiä, kun havainto-olosuhteet eivät ole soveliaat tieteellisen aineiston keruuseen. Sen sijaan, että ESO:n teleskoopit seisoisivat käyttämättöminä, ESO:n Cosmic Gems -ohjelman ansiosta niitä käytetään ottamaan näyttäviä kuvia eteläisen pallonpuoliskon taivaasta.

17. lokakuuta 2018: ESO:n VLT-teleskoopin VIMOS-havaintolaitetta käyttänyt kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on paljastanut varhaisesta maailmankaikkeudesta jättimäisen rakenteen. Tämä galaksien protosuperjoukko, joka on saanut lempinimen Hyperion, paljastui uusista havainnoista ja arkistomateriaalin monimutkaisesta tutkimuksesta. Tämä on suurin ja massiivisin rakenne, joka on milloinkaan löytynyt niin etäiseltä ajalta ja suurelta etäisyydeltä — vain kaksi miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen.

1. lokakuuta 2018: ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-spektrograafilla tehdyt syvälliset havainnot ovat paljastaneet etäisiä galakseja ympäröiviä laajoja kosmisia atomaarisen vedyn varantoja. MUSE:n äärimmäisen herkkyyden ansiosta oli mahdollista tehdä suoria havaintoja varhaisen maailmankaikkeuden himmeistä Lyman-alfa -säteilyä hohtavista vetypilvistä — paljastaen, että lähes koko taivas säteilee näkymätöntä säteilyä.

26. syyskuuta 2018: Irlannin koulutus-, tietotaito-, tutkimus- ja kehitysministeri John Halligan T.D. sekä ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons allekirjoittivat 26.9.2018 liittymissopimuksen, joka johtaa Irlannin liittymiseen Euroopan eteläiseen observatorioon (ESO) — maailman tuotteliaimpaan tähtitieteelliseen observatorioon. ESO odottaa toivottavansa Irlannin tervetulleeksi ja työskentelee kansakunnan tähtitieteilijöiden ja teollisuuden kanssa edistääkseen tähtitieteen huippuosaamista.

12. syyskuuta 2018: ESO:n VLT-teleskooppiin kiinnitetty FORS2-havaintolaite on havainnut spiraaligalaksia NGC 3981 täydessä loistossaan. Kuva taltioitiin osana ESO:n Cosmic Gems -ohjelmaa (kosmiset jalokivet), joka hyödyntää niitä harvinaisia hetkiä, kun havainto-olosuhteet eivät ole soveliaat tieteellisen havaintoaineiston keräämiseksi. Sen sijaan, että ESO:n teleskoopit seisoisivat käyttämättöminä, ESO:n Cosmic Gems -ohjelma käyttää niitä taltioidakseen visuaalisesti näyttäviä kuvia eteläisen pallonpuoliskon taivaasta.

5. syyskuuta 2018: Uraauurtava ATTRACT-aloite yhdistää maailman johtavat tutkimuslaboratoriot liike-elämän hallintoasiantuntijoiden kanssa muodostaen eurooppalaisen innovaatioekosysteemin, joka kiihdyttää muutosteknologioiden ja niiden kaupallistamisen kehitystä. ESO on kumppani aloitteessa, joka rahoittaa 170 kaupallisesti kehityskelpoista läpimurtoideaa havaitsemisen ja kuvantamisen aloilla sekä pyrkii luomaan tuotteita, palveluita, yrityksiä ja työpaikkoja näihin uusiin havaitsemis- ja kuvantamisteknologioihin perustuen.

29. elokuuta 2018: ESO:n VISTA-teleskooppi Paranalin observatoriolla Chilessä on ottanut kauniin kuvan Kölin sumusta, joka on yksi yötaivaan suurimmista ja kirkkaimmista kaasusumuista. Havaitsemalla infrapuna-aallonpituuksilla VISTA on kurkistanut sumua peittävän kuuman kaasun ja tumman tomun läpi näyttääkseen meille lukemattomia tähtiä, sekä vastasyntyneitä että kuoleman kielissä olevia.

8. elokuuta 2018: Galaksien kimalteleva joukko täyttää tämän, näkyvän valon aallonpituuksilla taivasta kartoittamaan suunnitellun 2.6-metrin huipputeleskoopin, ESO:n VST-teleskoopin ottaman värikkään kuvan. Kuvan halki ulottuvan galaksien paljouden ominaisuuksien ansiosta tähtitieteilijät saattavat paljastaa galaksien rakenteiden hienoimmat yksityiskohdat.

30. heinäkuuta 2018: ALMA:a ja NOEMA:a käyttäneet tähtitieteilijät ovat tehneet ensimmäisen varman havainnon radioaktiivisesta molekyylistä tähtienvälisessä avaruudessa. Molekyylin radioaktiivinen osa on alumiinin isotooppi. Havainnot paljastavat, että isotooppi levisi avaruuteen kahden tähden törmäyksen seurauksena. Jäljelle jäi tähden jäänne, joka tunnetaan nimellä CK Vulpeculae. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suora havainto tästä alkuaineesta on tehty tunnetusta lähteestä. Aikaisemmat tämän isotoopin löydökset ovat tulleet gammasädehavainnoista, mutta niiden tarkka alkuperä on ollut tuntematon.

26. heinäkuuta 2018: ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyt havainnot ovat ensimmäistä kertaa paljastaneet Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennustamat ilmiöt tähden liikkeessä sen kulkiessa Linnunradan keskustan supermassiivisen mustan aukon äärimmäisen painovoimakentän halki. Tämä kauan haettu tulos edustaa 26-vuotisen, ESO:n teleskooppeja Chilessä käyttäneen havaintokampanjan huipentumaa.

18. heinäkuuta 2018: ESO:n VLT-teleskooppi on tehnyt ensivalohavaintonsa uudella, laser-tomografiaksi kutsutulla adaptiivisen optiikan järjestelmällä ja taltioinut huomattavan teräviä testikuvia Neptunus-planeetasta, tähtijoukoista ja muista kohteista. Yhdessä adaptiivisen optiikan GALACSI-modulin kanssa toimiva, kapean kentän tilassa toimiva uraauurtava MUSE-havaintolaite voi nyt käyttää tätä uutta tekniikkaa korjatakseen ilmakehän eri korkeuksilla vallitsevia pyörteilyjä. Nyt on mahdollista taltioida maan pinnalta näkyvän valon aallonpituuksien kuvia, jotka ovat terävämpiä kuin NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskoopilla otetut. MUSE:n erittäin hienon kuvien terävyyden ja spektroskooppisten kykyjen yhdistelmän ansiosta tähtitieteilijät voivat tutkia tähtitieteellisten kohteiden ominaisuuksia paljon yksityiskohtaisemmin kuin aikaisemmin oli mahdollista.

11. heinäkuuta 2018: ESO:n VLT-teleskoopin uudet havainnot esittävät tähtijoukkoa RCW 38 täydessä loistossaan. Kuva otettiin GRAAL-adaptiivisen optiikan järjestelmällä varustetun HAWK-I -havaintolaitteen testien aikana. Se esittää RCW 38:n ja sitä ympäröivät kirkkaana hohtavan kaasun pilvet erittäin hienolla tarkkuudella. Kuvassa näkyvät tämän nuoren tähtien kokoelman halki kiemurtelevat tummat tomulonkerot.

4. heinäkuuta 2018: Yksi luonnon vaikuttavimmista ilmiöistä — täydellinen auringonpimennys — on nähtävissä ESO:n La Sillan observatoriolla Chilessä 2.7.2019. Koska nämä ovat hyvin harvinaisia — seuraava La Sillalla nähtävä tapahtuu 212 vuoden kuluttua — ESO järjestää paikalla havainto- ja tiedonvälitysaktiviteetteja, joiden ansiosta suurella yleisöllä on mahdollisuus kokea tämä näyttävä tapahtuma. Liput tapahtumaan ovat saatavilla perjantaina 13.7.2018 kello 14:00 Suomen aikaa lähtien.

2. heinäkuuta 2018: ESO:n VLT-teleskoopin planeettoja etsivä havaintolaite SPHERE on taltioinut ensimmäisen vahvistetun kuvan nuorta tähteä ympäröivässä tomukiekossa syntymässä olevasta planeetasta. Nuori planeetta kovertaa kulku-uraa hyvin nuorta tähteä PDS 70 ympäröivään varhaiseen kaasu- ja tomukiekkoon. Havaintoaineisto antaa ymmärtää, että planeetan kaasukehä on pilvinen.

27. kesäkuuta 2018: 'Oumuamua, ensimmäinen aurinkokunnasta löydetty tähtienvälinen kappale, liikkuu loitommas Auringosta odotettua nopeammin. Tämän poikkeavan käyttäytymisen havaitsi maailmanlaajuinen tähtitieteellinen yhteistyö, johon sisältyy ESO:n VLT-teleskooppi Chilessä. Uudet tulokset antavat ymmärtää, että 'Omuamua on mitä ilmeisimmin tähtienvälinen komeetta eikä asteroidi. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjassa Nature.

21. kesäkuuta 2018: Chilessä sijaitsevaa ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaitetta sekä NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät ovat suorittaneet Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian tähän mennessä tarkimman testin Linnunradan ulkopuolella. Läheinen galaksi ESO 325-G004 toimii vahvana gravitaatiolinssinä, vääristäen sen takana olevan etäisen galaksin valoa muodostaen Einsteinin renkaan keskustansa ympärille. Vertaamalla ESO 325-G004:n massaa sitä ympäröivään avaruuden kaareutumaan tähtitieteilijät huomasivat, että gravitaatio käyttäytyy näissä tähtitieteellisissä mittakaavoissa juuri yleisen suhteellisuusteorian ennustamalla tavalla. Tämä sulkee pois mahdottomina joitakin vaihtoehtoisia painovoimateorioita.

13. kesäkuuta 2018: Kaksi itsenäisesti työtä tehnyttä tähtitieteilijäryhmää on käyttänyt ALMA:a löytääkseen vakuuttavaa todistusaineistoa siitä, että vauvatähteä HD 163296 kiertää kolme nuorta planeettaa. Käyttäen uutta planeettojenetsimismenetelmää tähtitieteilijät tunnistivat kolme häiriötä nuorta tähteä ympäröivässä, kaasun täyttämässä kiekossa: tähän mennessä vahvin todiste siitä, että siellä on tähteä kiertävillä radoilla hiljattain muodostuneita planeettoja. Näitä pidetään ensimmäisinä ALMA:lla löydettyinä planeettoina.

4. kesäkuuta 2018: ALMA:a ja VLT:tä käyttäneet tähtitieteilijät ovat havainneet, että sekä varhaisen maailmankaikkeuden tähtiryöppygalaksit että läheisen galaksin tähtienmuodostusalue käsittävät paljon suuremman määrän massiivisia tähtiä kuin löydetään rauhallisista galakseista. Nämä löydökset haastavat tämänhetkiset ajatukset siitä kuinka galaksit kehittyivät muuttaen ymmärtämystämme kosmisesta tähtienmuodostushistoriasta ja alkuaineiden lisääntymisestä.

30. toukokuuta 2018: Kirkkaana noin 160 000 valovuoden etäisyydellä loistava Tarantellasumu on Linnunradan satelliittigalaksin, Suuren Magellanin pilven näyttävin piirre. Chilessä sijaitseva ESO:n Paranalin observatorion VST-teleskooppi on kuvannut tätä aluetta ja sen runsasta ympäristöä erittäin suurella tarkkuudella. Se paljastaa tähtijoukkojen, hohtavien kaasupilvien ja supernovaräjähdysten hajaantuvien jäännösten kosmisen maiseman. Tämä on tarkin kuva, joka on milloinkaan otettu koko tästä kentästä.

16. toukokuuta 2018: Tähtitieteilijät ovat käyttäneet ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) ja ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) määrittääkseen, että tähtienmuodostus hyvin etäisessä galaksissa MACS1149-JD1 alkoi odottamattoman varhaisessa vaiheessa, vain 250 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Tämä läytö edustaa myös kaikkein etäisintä happea, joka on milloinkaan havaittu maailmankaikkeudesta ja etäisintä galaksia, jota on havaittu ALMA:lla tai VLT:llä. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjassa Nature 17. toukokuuta 2018.

9. toukokuuta 2018: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on käyttänyt ESO:n teleskooppeja tutkiakseen aurinkokunnan varhaisaikojen jäännettä. Ryhmä havaitsi, että epätavallinen Kuperin vyöhykkeen kohde 2004 EW95 on runsashiilinen asteroidi, ensimmäinen laatuaan aurinkokunnan kylmiltä ulkolaitamilta vahvistettu. Tämä outo kohde muodostui luultavimmin Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä ja on sittemmin sinkoutunut miljardeja kilometrejä alkusijoiltaan nykyiseen kotiinsa Kuiperin vyöhykkeessä.

27. huhtikuuta 2018: ESO Supernova -planetaario ja -vierailijakeskus avattiin virallisesti 26. huhtikuuta 2018 ja sen ovet ovat auki yleisölle huomenna 28. huhtikuuta. ESO:n päämajan yhteydessä, Garchingissa Saksassa sijaitseva keskus tarjoaa vierailijoille mukaansatempaavan kokemuksen tähtitiedettä yleisesti sekä erityisesti ESO:on liittyviä tieteellisiä tuloksia, projekteja ja teknologian läpimurtoja. Kaikki ESO Supernovan toiminnot ovat maksuttomia vuoden 2018 ajan. Ohjelmiin ja muihin tapahtumiin voi ilmoittautua verkossa.

25. huhtikuuta 2018: ALMA- ja APEX-teleskoopit ovat kurkistaneet syvälle avaruuteen — aikaan, jolloin maailmankaikkeus oli kymmenesosan nykyisestä iästään — ja todistaneet suunnattomien kosmisten kasaumien alkuja: nuorten tähtiryöppygalaksien lähestyviä törmäyksiä. Tähtitieteilijät olettivat, että näitä tapahtui noin kolme miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, joten he olivat yllättyneitä, kun uudet havainnot paljastivat niitä tapahtuvan, kun maailmankaikkeus oli vain puolet tuosta iästä! Näiden muinaisten galaksijärjestelmien ajatellaan koostavan tunnetun maailmankaikkeuden massiivisimpia rakenteita: galaksijoukkoja.

11. huhtikuuta 2018: Uudet ESO:n VLT-teleskoopin SPHERE-havaintolaitteen kuvat ovat paljastaneet läheisiä nuoria tähtiä ympäröiviä tomukiekkoja paljon aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Ne esittävät outoa valikoimaa muotoja, kokoja ja rakenteita, mukaanlukien yhä muodostumassa olevien planeettojen todennäköisiä ilmiöitä.

5. huhtikuuta 2018: Chilessä sijaitsevan, ESO:n VLT-teleskoopin sekä muiden teleskooppien uudet kuvat paljastavat tähdistä ja hohtavista kaasupilvistä runsaan maiseman yhdessä lähimmistä naapurigalakseistamme, Pienessä Magellanin pilvessä. Kuvien ansiosta tähtitieteilijät ovat kyenneet tunnistamaan 2000 vuotta vanhan supernovaräjähdyksen jälkeensä jättämien kaasurihmojen joukkoon hautautuneen, välttelevän tähtiruumiin. MUSE-havaintolaitetta käytettiin vahvistamaan missä tämä välttelevä kohde piilottelee ja aikaisempi Chandra-röntgenobservatorion havaintoaineisto vahvisti sen luonteen eristyneenä neutronitähtenä.

7. maaliskuuta 2018: ALMA-teleskoopin ja muiden teleskooppien uutta havaintoaineistoa on käytetty muodostamaan tämä hämmästyttävä kuva, joka esittää Orionin sumun rihmojen verkostoa. Nämä piirteet näyttäytyvät tulisen punaisina tässä dramaattisessa kuvassa, mutta todellisuudessa ne ovat niin kylmiä, että tähtitieteilijöiden pitää käyttää ALMA:n kaltaisia teleskooppeja niiden havaitsemiseen.

5. maaliskuuta 2018: ESO:n VLTI:n (Very Large Telescope Interferometer) uusi MATISSE-havaintolaite on nyt tehnyt onnistuneesti ensimmäiset havaintonsa Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä. MATISSE on maailman tehokkain keskipitkien infrapuna-aallonpituuksien interferometriahavaintolaite. Se käyttää suuren erotuskyvyn kuvantamista ja spektroskopiaa luodatakseen nuoria tähtiä ympäröiviä alueita, joissa muodostuu planeettoja, sekä galaksien keskustoissa olevia supermassiivisia mustia aukkoja ympäröiviä alueita. Ensimmäiset MATISSE-havainnot käyttivät VLTI:n aputeleskooppeja tutkiakseen joitakin yötaivaan kirkkaimpia tähtiä, mukaanlukien Sirius, Rigel ja Betelgeuse, ja osoittivat havaintolaitteen toimivan hyvin.

16. helmikuuta 2018: ESO-tähtitieteilijä Suzanna Randall on askeleen lähempänä unelmaansa tulla ensimmäiseksi saksalaiseksi naiseksi avaruudessa. Hänet on valittu Astronautin-aloitteen uudeksi koulutettavaksi. Aloite pyrkii kouluttamaan ensimmäisen saksalaisen naispuolisen astronautin ja lähettämään hänet tutkimusmatkalle kansainväliselle avaruusasemalle. Valinta julkistettiin tänään lehdistötilaisuudessa ESO:n päämajassa Garchingissa, Saksassa.

13. helmikuuta 2018: ESO:n, Chilessä sijaitsevan VLT-teleskoopin ESPRESSO-havaintolaitetta on ensimmäistä kertaa käytetty keräämään valoa kaikista neljästä 8.2-metrin yksikköteleskoopista. Yhdistämällä valo yksikköteleskoopeista tällä tavoin saa VLT:n maailman suurimmaksi optiseksi teleskoopiksi valonkeruualan mukaan laskettuna.

5. helmikuuta 2018: Uusi tutkimus on havainnut, että läheistä ultraviileää kääpiötähteä TRAPPIST-1 kiertävät seitsemän planeettaa koostuvat enimmäkseen kivestä ja joillakin saattaa olla mahdollisesti enemmän vettä kuin Maapallolla. Planeettojen nyt paljon aikaisempaa tarkemmin tunnetut tiheydet antavat ymmärtää, että joidenkin niistä massasta jopa 5 prosenttia saattaa olla vettä, mikä on noin 250 kertaa enemmän kuin Maan valtamerissä. Lähinnä emotähteään olevilla kuumemmilla planeetoilla on todennäköisemmin tiheä, höyryinen kaasukehä ja etäisemmillä luultavasti jäinen pinta. Koon, tiheyden ja tähdeltään saaman säteilyn puitteissa tähdestä laskien neljäs planeetta on eniten Maan kaltainen. Se vaikuttaa seitsemästä planeetasta kivisimmältä ja sillä on mahdollisesti nestemäistä vettä.

31. tammikuuta 2018: Kosmisen tomun tumma pilvi kiemurtelee tämän näyttävän laajakulmakuvan halki, uusien tähtien kirkkaan valon valaisemana. Tämä tiheä pilvi on tähtienmuodostusalue Lupus 3, jossa häikäisevän kuumat tähdet syntyvät kaasun ja tomun luhistuvista massoista. Tämä kuva muodostettiin käyttämällä VST-teleskoopin ja MPG/ESO 2.2-metrin teleskoopin kuvia ja se on yksityiskohtaisin tähän mennessä tästä alueesta otettu kuva.

24. tammikuuta 2018: Uusi kansallinen laitteisto ESO:n La Sillan observatoriolla on onnistuneesti tehnyt ensivalohavaintonsa. ExTrA-teleskoopit etsivät ja tutkivat Maapallon kokoisia planeettoja, jotka kiertävät läheisiä punaisia kääpiötähtiä. ExTrA:n uuden suunnittelun avulla saadaan paljon aikaisempia etsintöjä parempi herkkyys. Tähtitieteilijöillä on nyt uusi tehokas työkalu auttamaan mahdollisesti elinkelpoisten maailmojen etsinnässä.

17. tammikuuta 2018: Chilessä sijaitsevaa ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaitetta käyttäneet tähtitieteilijät ovat löytäneet tähtijoukosta NGC 3201 tähden, joka käyttäytyy hyvin omituisesti. Se näyttää kiertävän näkymätöntä mustaa aukkoa, jonka massa on noin neljä Auringon massaa. Tämä on ensimmäinen tällainen passiivinen tähdenmassainen musta aukko, joka on löydetty pallomaisesta tähtijoukosta ja ensimmäinen, joka on löydetty suoraan havaitsemalla sen vetovoimavaikutuksia. Tämä tärkeä havainto vaikuttaa ymmärtämykseemme näiden tähtijoukkojen ja mustien aukkojen muodostumisesta sekä gravitaatioaaltotapahtumien alkuperästä.

9. tammikuuta 2018: Ensimmäiset ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) pääpeilin kuusikulmaiset palat on onnistuneesti valettu saksalaisen SCHOTT-yrityksen tuotantolaitoksella Mainzissa. Nämä palat muodostavat osan ELT:n 39-metrin pääpeilistä, johon tulee valmiina kaikkiaan 798 palaa. ELT tulee olemaan maailman suurin optinen teleskooppi ensivalonsa aikaan vuonna 2024.

20. joulukuuta 2017: ESO:n VLT-teleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa havainneet suoraan granulaatiorakenteita aurinkokunnan ulkopuolisen tähden, ikääntyvvän punaisen jättiläisen π1 Gruis pinnalla. Tämä PIONIER-havaintolaitteen uusi merkittävä kuva paljastaa tämän valtavan, halkaisijaltaan 350 Auringon kokoisen tähden pinnan koostavat konvektiosolut. Kukin solu kattaa yli neljänneksen tähden halkaisijasta ja on kooltaan noin 120 miljoonaa kilometriä. Nämä uudet tulokset julkaistaan tällä viikolla julkaisusarjassa Nature.

13. joulukuuta 2017: ESO:n VST-teleskoopin OmegaCAM-kamera on taltioinut tämän välkkyvän kuvan Sharpless 29 -nimisestä tähtien lastentarhasta. Tässä jättimäisessä kuvassa näkyy monia tähtitieteellisiä ilmiöitä, mukaanlukien kosmisen tomun ja kaasun pilviä, jotka heijastavat, absorboivat ja jälleensäteilevät sumun kuumien, nuorten tähtien valoa.

6. joulukuuta 2017: ESPRESSO-havaintolaite (Echelle SPectrograph for Rocky Exoplanet and Stable Spectroscopic Observations) on onnistuneesti tehnyt ensimmäiset havaintonsa. ESO:n, Chilessä sijaitsevaan VLT-teleskooppiin (Very Large Telescope) asennettu ESPRESSO tulee etsimään eksoplaneettoja ennennäkemättömällä tarkkuudella katsomalla niiden emotähtien valon pikkuruisia muutoksia. Ensimmäistä kertaa koskaan havaintolaite kykenee yhdistämään valon kaikista neljästä VLT-teleskoopista ja saavuttamaan 16-metrisen teleskoopin valonkeruutehon.

29. marraskuuta 2017: ESO:n, Chilessä sijaitsevan VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaitetta käyttävät tähtitieteilijät ovat suorittaneet kaikkien aikojen syvimmän spektroskooppisen kartoituksen. He keskittyivät Hubble Ultra Deep Field -alueeseen ja mittasivat 1600 hyvin himmeän galaksin etäisyydet ja ominaisuuksia. Mukana oli 72 galaksia, joita ei ole milloinkaan aikaisemmin havaittu, edes Hubblen toimesta. Tämä uraauurtava havaintoaineisto on jo tuottanut 10 tieteellistä julkaisua, jotka julkaistaan Astronomy & Astrophysics -julkaisusarjan erityispainoksessa. Tämä uuden tiedon runsaus antaa tähtitieteilijöille ymmärtämystä varhaisen maailmankaikkeuden tähtienmuodostukseen ja sen ansiosta he voivat tutkia varhaisten galaksien liikkeitä ja muita ominaisuuksia. Tämän ovat tehneet mahdolliseksi MUSE:n ainutkertaiset spektroskooppiset ominaisuudet.

20. marraskuuta 2017: Tähtitieteilijät ovat kautta aikojen ensimmäistä kertaa tutkineet asteroidia, joka on saapunut aurinkokuntaan tähtienvälisestä avaruudesta. ESO:n, Chilessä sijaitsevan VLT-teleskoopin ja muiden eri puolilla maailmaa sijaitsevien observatorioiden havainnot osoittavat, että tämä ainutkertainen kappale kulki avaruuden halki miljoonia vuosia ennen sattumanvaraista kohtaamistaan meidän tähtijärjestelmämme kanssa. Se näyttäisi olevan tummanpunainen, huomattavan pitkuliainen metallinen tai kivinen kappale, jonkalaisia ei yleensä löydy aurinkokunnasta. Uudet tulokset ilmestyvät julkaisusarjassa Nature 20.11.2017.

15. marraskuuta 2017: ESO:n ainutlaatuista planeettoja etsivää HARPS-havaintolaitetta käyttänyt tutkimusryhmä on löytänyt leudon, Maan kokoisen planeetan vain 11 valovuoden etäisyydeltä aurinkokunnasta. Uusi maailma on saanut nimen Ross 128 b ja se on nyt toiseksi lähin leuto planeetta, Proxima b:n jälkeen. Se on myös lähin planeetta, joka kiertää epäaktiivista punaista kääpiötähteä. Tämä saattaa lisätä todennäköisyyttä, että planeetalla saattaa olla elämää. Ross 128 b on ensiluokkainen kohde ESO:n ELT-teleskoopille, joka kykenee löytämään elämän merkkejä planeetan kaasukehästä.

3. marraskuuta 2017: ALMA-observatorio Chilessä on havainnut tomua aurinkokuntaa lähimmän tähden, Proxima Centaurin ympäriltä. Nämä uudet havainnot paljastavat kultapölystä lähtöisin olevan hohteen, joka tulee alueelta, joka on Proxima Centaurista etäisyydellä yhdestä neljään kertaa Maan etäisyys Auringosta. Havaintoaineisto antaa myös ymmärtää, ulompana on vieläkin viileämpi tomuvyöhyke ja saattaa viitata monimutkaisen planeettajärjestelmän olemassaoloon. Nämä rakenteet ovat samankaltaisia aurinkokunnan paljon suurempien vyöhykkeiden kanssa ja niiden odotetaan myös muodostuvan kivi- ja jäähiukkasista, jotka eivät onnistuneet muodostamaan planeettoja.

25. lokakuuta 2017: Lukemattomat galaksit kilpailevat huomiosta tässä jättimäisessä kuvassa Fornaxin galaksijoukosta. Jotkin näyttävät vain valopilkuilta kun taas toiset hallitsevat etualaa. Yksi näistä on linssimäinen galaksi NGC 1316. Tämän paljon tutkitun galaksin myrskyisä menneisyys on jättänyt siihen hienovaraisten silmukoiden, kaarien ja renkaiden rakenteita, joita tähtitieteilijät ovat nyt kuvantaneet aikaisempaa suuremmalla tarkkuudella käyttäen VST-teleskooppia. Tämä ällistyttävän syvä kuva paljastaa myös koko joukon himmeitä kohteita heikon galaksijoukkojen välisen valon lisäksi.

16. lokakuuta 2017: ESO:n teleskooppilaivasto Chilessä on havainnut ensimmäisen näkyvän vastineen gravitaatioaaltolähteelle. Nämä historialliset havainnot antavat ymmärtää, että tämä ainutkertainen kohde on kahden yhteensulautuvan neutronitähden tulos. Tällaisen yhteensulatumisen mullistavat seuraukset, kilonoviksi kutsutut pitkään ennustetut tapahtumat, levittävät kullan ja platinan kaltaisia raskaita alkuaineita ympäriinsä maailmankaikkeutta. Tämä useassa tutkimusjulkaisussa Nature- ja muissa julkaisusarjoissa julkaistu havainto tarjoaa myös vahvimman tähänastisen todisteen siitä, että lyhytkestoiset gammapurkaukset ovat seurausta neutronitähtien yhteensulautumisesta.

2. lokakuuta 2017: ALMA-teleskoopilla (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) ja ESA:n Rosetta-luotaimella tehdyt havainnot ovat paljastaneet orgaanisen halogeenin, metyylikloridin olemassaolon sekä vauvatähteä että komeettaa ympäröivässä kaasussa. Orgaaniset halogeenit muodostuvat Maapallolla orgaanisten prosessien kautta, mutta tämä on kautta aikojen ensimmäinen havainto niistä tähtienvälisessä avaruudessa. Tämä havainto antaa ymmärtää, että orgaaniset halogeenit eivät kenties ole niin hyviä elämän merkkejä kuin oli toivottu, mutta ne saattavat olla merkittäviä rakennusosasia planeettoja muodostavassa materiassa. Tämä tulos, joka ilmestyy julkaisusarjassa Nature Astronomy, alleviivaa Maapallon ulkopuolisen elämän merkkeinä toimivien molekyylien löytämisen haasteellisuutta.

27. syyskuuta 2017: Näyttävä planetaarinen sumu NGC 7009 eli Saturnus-sumu ilmaantuu pimeydestä kuin sarja oudonmuotoisia kuplia, jotka loistavat upeissa vaaleanpunaisen ja sinisen sävyissä. Tämä värikäs kuva otettiin ESO:n VLT-teleskoopin tehokkaalla MUSE-havaintolaitteella osana tutkimusta, joka kartoitti planetaarisen sumun sisäistä tomua ensimmäistä kertaa. Muun muassa kuoria, halon ja kiehtovia aaltomaisia rakenteita käsittäviä tomun runsaita, monimutkaisia rakenteita paljastava kartta auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään kuinka planetaariset sumut kehittävät oudot muotonsa ja symmetriansa.

20. syyskuuta 2017: Tähtitieteilijät ovat käyttäneet ALMA:a taltioidakseen hätkähdyttävän kauniin kuvan eksoottisen punaisen tähden, U Antliae, ympärilleen sylkemästä materiasta muodostamasta herkästä kuplasta. Nämä havainnot auttavat tähtitieteilijöitä ymmärtämään paremmin kuinka tähdet kehittyvät elämänsä myöhäisempien vaiheiden aikana.

13. syyskuuta 2017: ESO:n VLT-teleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät ovat havainneet ensimmäistä kertaa titaanioksidia eksoplaneetan kaasukehässä. Tämä havainto kuuma jupiter -planeetasta WASP-19b hyödynsi FORS2-havaintolaitteen tehokkuutta. Se tarjoaa ainutkertaista tietoa tämän epätavallisen ja hyvin kuuman maailman kaasukehän kemiallisesta koostumuksesta sekä lämpötilan ja paineen rakenteesta. Tulokset ilmestyvät tänään julkaisusarjassa Nature.

1. syyskuuta 2017: Xavier Barconsista tuli ESO:n kahdeksas pääjohtaja 1. syyskuuta 2017. Hän seuraa virassa Tim de Zeeuwia, jonka virkakausi alkoi 2007. Barcons aloittaa tehtävässä ESO:n eläessä jännittäviä aikoja. ELT-teleskoopin rakennustyöt etenevät vauhdilla ja sen odotetaan saavan ensivalonsa vuonna 2024.

30. elokuuta 2017: ALMA:a on käytetty havaitsemaan etäisiä tähtiryöppygalakseja ympäröiviä kylmän kaasun turbulenttisia varastoja. Havaitsemalla molekyyliä CH+ ensimmäistä kertaa etäisessä maailmankaikkeudessa tämä tutkimus avaa uuden ikkunan tähtienmuodostuksen kriittisen aikakauden tutkimukseen. Tämän molekyylin läsnäolo luo uutta valoa siihen kuinka galaksit kykenevät jatkamaan niiden nopean tähtienmuodostuksen vaihettaan. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjassa Nature.

23. elokuuta 2017: Käyttäen ESO:n VLT-teleskoopin interferometriä tähtitieteilijät ovat koostaneet kaikkien aikojen yksityiskohtaisimman kuvan tähdestä — punaisesta ylijättiläisestä Antares. He ovat myös tehneet ensimmäisen kartan muun tähden kuin Auringon kaasukehässä olevan materian nopeuksista paljastaen odottamattomia turbulensseja Antareksen valtavassa laajentuneessa kaasukehässä. Tulokset julkaistiin julkaisusarjassa Nature.

16. elokuuta 2017: ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyt havainnot meduusagalakseista ovat paljastaneet aikaisemmin tuntemattoman tavan syöttää supermassiivisia mustia aukkoja. Vaikuttaa siltä, että näille galakseille niiden lempinimen antavien kaasusta ja vastasyntyneistä tähdistä muodostuneiden lonkeroiden muodostumismekanismi saa myös mahdolliseksi kaasun kulkeutua galaksien keskusosiin syöttäen kunkin ytimessä piilottelevaa mustaa aukkoa ja saaden sen loistamaan kirkkaana. TUlokset ilmestyvät tänään julkaisusarjassa Nature.

2. elokuuta 2017: ESO:n VLT-teleskoopin Yksikköteleskooppi 4 (Yepun) on nyt muutettu täysin adaptiiviseksi teleskoopiksi. Reilun vuosikymmenen suunnittelun, rakentamisen ja testaamisen jälkeen uusi Adaptive Optics Facility (AOF) on nähnyt ensivalon MUSE-havaintolaitteen kautta, taltioiden ällistyttävän tarkkoja kuvia planetaarisista sumuista ja galakseista. AOF:n ja MUSE:n yhteenliittäminen muodostaa yhden kehittyneimmistä ja tehokkaimmista milloinkaan maan päältä havaintoja tekevään tähtitieteeseen rakennetuista teknologisista järjestelmistä.

27. heinäkuuta 2017: ESO:n VST-teleskoopin uusia havaintoja käyttäen tähtitieteilijät ovat löytäneet kolme erilaista vauvatähtien populaatiota Orionin sumun tähtijoukosta. Tämä odottamaton löytö lisää hyvin arvokasta uutta tietoa ymmärtämykseemme tällaisten tähtijoukkojen synnystä. Se antaa ymmärtää, että tähtienmuodostus saattaa edetä purskeina, joissa kukin purske tapahtuu paljon nopeammassa aikaskaalassa kuin aikaisemmin oletettiin.

19. heinäkuuta 2017: MASCARA-tutkimusasema (Multi-site All-Sky CAmeRA) ESO:n La Sillan observatoriolla Chilessä on tehnyt ensivalohavaintonsa. Tämä uusi tutkimuslaitos etsii ylikulkevia planeettoja niiden kulkiessa kirkkaan emotähtensä editse ja muodostaa kohteista luettelon tulevia eksoplaneettojen luokitteluhavaintoja varten.

11. heinäkuuta 2017: Tänään Canberrassa, Australiassa pidetyssä seremoniassa allekirjoitettiin sopimus kymmenvuotisesta strategisesta kumppanuudesta ESO:n ja Australian välillä. Kumppanuus vahvistaa edelleen ESO:n ohjelmaa, sekä tieteellisesti että teknisesti, ja antaa australialaisille tähtitieteilijöille ja teollisuudelle pääsyn La Silla Paranal -observatoriolle. Se saattaa myös olla ensimmäinen askel Australian tulevalle ESO-jäsenyydelle.

5. heinäkuuta 2017: ESO:n VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) on taltioinut upean kuvan päältä päin nähdystä sauvaspiraaligalaksista Messier 77. Kuva tekee oikeutta galaksin kauneudelle esitellessään sen säkenöiviä spiraalihaaroja, joita tomukaistat halkovat, mutta epäonnistuu välittämään Messier 77:n myrskyisän luonteen.

14. kesäkuuta 2017: Kaksi taivaan kuuluisaa asukasta jakaa näyttämön vähemmän tunnetun naapurin kanssa tässä valtavassa uudessa ESO:n VST-teleskoopin kolmen gigapikselin kuvassa. Kuvassa oikealla näkyy nimellä Sharpless 2-54 tunnettu himmeä, hohtava kaasupilvi. Ikoninen Kotkasumu on kuvassa keskellä ja Omegasumu vasemmalla. Tämä kosminen kolmikko koostaa vain osan valtavasta kaasun ja tomun kasaumasta, jossa uusia tähtiä herää eloon valaisemaan ympäristöään.

8. kesäkuuta 2017: ALMA on havainnut Auringon kaltaisia tähtiä hyvin varhaisessa vaiheessa niiden kehitystä ja löytänyt jälkiä metyyli-isosyanaatista, joka on elämän kemiallinen rakennusosanen. Tämä on kautta aikojen ensimmäinen havainto tästä prebioottisesta molekyylistä lähellä Auringon kaltaisia prototähtiä, joiden kaltaisista omakin aurinkokuntamme kehittyi. Löytö saattaa auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään kuinka elämä kehittyi Maapallolle.

30. toukokuuta 2017: Sopimukset ESO:n ELT-teleskoopin 39-metrisen pääpeilin valmistamisesta allekirjoitettiin tänään lähellä Müncheniä sijaitsevassa ESO:n päämajassa järjestetyssä seremoniassa. Saksalainen yritys SCHOTT valmistaa peilin osien aihiot ja ranskalainen yritys Safran Reosc hioo, kiinnittää ja testaa osat. Sopimus peiliaihioiden kiillottamisesta on ELT-teleskoopin valmistamisen toiseksi suurin sopimus ja kolmanneksi suurin ESO:n milloinkaan myöntämä sopimus.

26. toukokuuta 2017: ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) peruskiven muuraukseen osallistui tänään Chilen tasavallan presidentti Michelle Bachelet Jeria. Seremonia järjestettiin ESO:n Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä, lähellä tulevan jättiläisteleskoopin sijaintipaikkaa. Tämä virstanpylväs juhlistaa maailman suurimman optisen teleskoopin kuvun ja teleskooppirakenteen valmistamisen alkua sekä aloittaa tähtitieteessä uuden aikakauden. Tapahtuma juhlisti myös observatorion liittämistä Chilen kansalliseen sähköverkkoon.

22. toukokuuta 2017: SCHOTT on saanut ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) sekundääripeilin aihion valamisen valmiiksi Mainzissa, Saksassa. Valmiina peili on halkaisijaltaan 4.2 metriä ja painaa 3.5 tonnia. Siitä tulee suurin milloinkaan teleskooppiin asennettu sekundääripeili ja myös suurin milloinkaan valmistettu kupera peili.

3. toukokuuta 2017: Pieni Magellanin pilvi on huomiota herättävä galaksi eteläisen pallonpuoliskon taivaalla jopa paljaalla silmällä katsottuna. Näkyvän valon aallonpituuksilla toimivat telekoopit eivät kuitenkaan saa selvää kuvaa galaksin sisällöstä sitä peittävien tähtienvälisen tomun pilvien johdosta. VISTA:n kyvyn havaita infrapuna-aallonpituuksia ansiosta tähtitieteilijät ovat nyt nähneet tämän naapurigalaksin tähtipaljouden paljon aikaisempaa selvemmin. Tuloksena on tämä ennätyksiä rikkova kuva — suurin milloinkaan Pienestä Magellanin pilvestä otettu infrapunakuva, jossa näkyy miljoonia tähtiä.

25. huhtikuuta 2017: Uusi ALMA-Residencia ALMA:n toimintojen tukikeskuksessa on juuri luovutettu Yhteiselle ALMA-observatoriolle. Juhlatilaisuuteen osallistuivat ALMA:n johtokunta sekä kolmen toimeenpanevan elimen pääjohtajat ESO:sta, NAOJ:sta ja NRAO:sta. Rakennuksen suunnitelleet arkkitehdit olivat myös läsnä. ALMA-Residencia on viimeinen merkittävä ESO:n ALMA-projektille luovuttama rakennus.

19. huhtikuuta 2017: Punaista kääpiötähteä 40 valovuoden etäisyydellä Maapallosta kiertävä eksoplaneetta saattaa olla uusi haltija nimikkeelle "paras paikka etsiä elämän merkkejä aurinkokunnan ulkopuolella". Käyttäen ESO:n HARPS-havaintolaitetta La Sillalla ja muita teleskooppeja kautta koko maailman, kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä löysi himmeää tähteä LHS 1140 sen elinkelpoisella vyöhykkeellä kiertävän supermaapallon. Tämä maailma on hieman suurempi ja paljon massiivisempi kuin Maapallo ja se on luultavimmin säilyttänyt suurimman osan kaasukehäänsä. Tämä, sen tosiasian lisäksi, että se kulkee emotähtensä editse sitä kiertäessään, planeetta on yksi kiinnostavimmista kohteista tuleville kaasukehätutkimuksille. Tulokset ilmestyvät 20. huhtikuuta 2017 julkaisusarjassa Nature.

7. huhtikuuta 2017: Tähtien räjähdykset liitetään yleisimmin supernoviin, tähtien näyttäviin kuolemiin. Uudet ALMA-havainnot tarjoavat kuitenkin tietoa tähtien elänänkaaren toisesta päästä, tähtien syntymästä. Tähtitieteilijät taltioivat nämä dramaattiset kuvat tutkiessaan massiivisten tähtien joukon syntymän tuottamia ilotulituksen kaltaisia jäänteitä, jotka osoittavat, että tähden syntymä voi myös olla raju ja räjähdysherkkä prosessi.

27. maaliskuuta 2017: ESO:n VLT-teleskoopilla tehdyt havainnot ovat paljastaneet galaksien ytimissä olevien supermassiivisten mustien aukkojen ympäristöstä ulos syöksyvissä mahtavissa materiavirtauksissa muodostuvia tähtiä. Nämä ovat ensimmäiset vahvistetut havainnot tämänkaltaisissa äärimmäisissä ympäristöissä muodostuvista tähdistä. Löydöllä on monia seurauksia ymmärtämyksellemme galaksien ominaisuuksista ja evoluutiosta. Tulokset julkaistaan julkaisusarjassa Nature.

15. maaliskuuta 2017: Uudet havainnot antavat ymmärtää, että 10 miljardia vuotta sitten vallinneen galaksienmuodostuksen aikakauden massiiviset, tähtiä muodostavat galaksit olivat baryonisen eli "normaalin" aineen hallitsemia. Tämä on vahvassa ristiriidassa tämän päivän galakseihin, joissa mystisen pimeän aineen vaikutukset näyttävät olevan paljon suuremmat. Tämä yllättävä tulos saatiin käyttäen ESO:n VLT-teleskooppia ja se antaa ymmärtää, että pimeä aine oli varhaisessa maailmankaikkeudessa vähemmän merkityksellistä kuin se on nykyään. Tutkimustulos esitettiin neljässä julkaisussa, joista yksi julkaistiin tänään julkaisusarjassa Nature.

8. maaliskuuta 2017: ALMA:a käyttäneet tähtitieteilijät ovat havainneet valtavan, hohtavassta tähtitomusta koostuvan kohteen galaksissa, joka nähdään, kun maailmankaikkeus oli vain neljä prosenttia nykyisestä iästään. Tämä galaksi havaittiin pian muodostumisensa jälkeen ja on etäisin galaksi, josta on havaittu tomua. Tämä havainto on myös etäisin havainto hapesta maailmankaikkeudessa. Nämä uudet tulokset tarjoavat upouuden oivalluksen ensimmäisten tähtien syntymään ja räjähtävään kuolemaan.

1. maaliskuuta 2017: Tämä tähtien, kaasun ja tomun värikäs raita on itse asiassa NGC 1055 -niminen spiraaligalaksi. Tämän, tässä ESO:n VLT-teleskoopilla taltioidun, suuren galaksin ajatellaan olevan halkaisijaltaan jopa 15 prosenttia Linnunrataa suurempi. NGC 1055 näyttäisi olevan vailla spiraaligalakseille tunnusomaisia pyörteisiä spiraalihaaroja, sillä se nähdään suoraan sivulta. Sen rakenteessa näkyy kuitenkin outoja vääntymiä, jotka luultavasti johtuvat vuorovaikutuksesta suuren naapurigalaksin kanssa.

22. helmikuuta 2017: Tähtitieteilijät ovat löytäneet Maan kokoisista planeetoista koostuvan seitsemän planeetan järjestelmän vain 40 valovuoden etäisyydeltä. Käyttäen maan päältä ja avaruudesta havaintoja tekeviä teleskooppeja, mukaanlukien ESO:n VLT-teleskooppi, kaikki planeetat löydettiin niiden kulkiessa emotähtensä, nimellä TRAPPIST-1 tunnetun ultraviileän kääpiötähden editse. Tänään julkaisusarjassa Nature ilmestyvän tutkimusjulkaisun mukaan kolme planeetoista sijaitsee elinkelpoisella vyöhykkeellä ja niiden pinnalla saattaa olla vesivaltameriä, mikä kasvattaa todennäköisyyttä sille, että tässä tähtijärjestelmässä saattaa olla elämää. Tässä järjestelmässä on sekä suurin määrä tähän mennessä löydettyjä Maan kokoisia planeettoja että suurin määrä maailmoja, joiden pinnalla saattaa olla nestemäistä vettä.

1. helmikuuta 2017: Tähtitieteilijät ovat tutkineet kauan hohtavia kaasu- ja tomupilviä, jotka on luetteloitu nimillä NGC 6334 ja NGC 6357. Tämä ESO:n VST-teleskoopin jättimäinen uusi kuva on uusin niistä otettu. Noin kahdella miljardilla pikselillä tämä on yksi suurimmista ESO:n milloinkaan julkaisemista kuvista. Pilvien eloisat muodot ovat tuottaneet niille mieleenpainuvat nimet: Kissankäpäläsumu ja Hummerisumu.

18. tammikuuta 2017: ESO:n päämajassa tänään pidetyssä seremoniassa allekirjoitettiin neljä sopimusta ESO:n rakenteilla olevan ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) komponenteista. Nämä ovat: teleskoopin jättimäisten sekundääri- ja tertiääripeilien valaminen, joka myönnettiin SCHOTT:ille; näitä kahta peiliä kannattelevien peilikennojen tuotanto, joka myönnettiin SENER-ryhmälle; ja ELT:n valtavan segmentoidun pääpeilin kontrollijärjestelmän elintärkeän osan muodostavien reuna-antureiden tuotanto, joka myönnettiin FAMES-konsortiolle. Sekundääripeili on suurin milloinkaan teleskooppiin asennettu ja kaikkien aikojen suurin kupera peili.

17. tammikuuta 2017: Uudet, Chilessä sijaitsevalla ALMA-teleskoopilla (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) otetut kuvat ovat paljastaneet muutoin näkymättömiä yksityiskohtia Auringostamme. Näihin lukeutuu uusi kuva lähes kaksi kertaa Maapallon halkaisijan kokoisen auringonpilkun tummasta, vääntyneestä keskustasta. Kuvat ovat ensimmäiset, jotka on otettu Auringosta laitteella, jossa ESO on yhteistyökumppanina. Tulokset ovat tärkeä laajennus havaintosarjaan, jota voidaan käyttää luotaamaan meitä lähimmän tähden fysiikkaa. ALMA:n antennit on suunniteltu huolellisesti siten, että ne voivat kuvata Aurinkoa vahingoittumatta kohdistetun valon voimakkaan kuumuuden vaikutuksesta.

9. tammikuuta 2017: ESO on allekirjoittanut sopimuksen Breakthrough Initiatives -ohjelman kanssa Chilessä sijaitsevan VLT-teleskoopin havaintolaitteiden mukauttamisesta etsimään planeettoja läheisestä Alfa Centauri -tähtijärjestelmästä. Tällaiset planeetat saattavat olla Breakthrough Starshot -aloitteen miniatyyriavaruusluotainten aikanaan tapahtuvan laukaisun kohteena.

4. tammikuuta 2017: Tämä vaikuttava uusi kuva on yksi suurimmista lähi-infrapuna-aallonpituuksien suuren erotuskyvyn mosaiikkikuvista, joka on otettu noin 1350 valovuoden etäisyydellä Maasta sijaitsevasta Orion A -molekyylipilvestä, joka on lähin tunnettu massiivinen tähtitehdas. Se otettiin Pohjois-Chilessä sijaitsevan ESO:n Paranalin observatorion VISTA-infrapunakartoitusteleskoopilla ja se paljastaa monia nuoria tähtiä sekä muita kohteita, jotka normaalisti ovat hautautuneina syvälle tomupilvien kätköihin.

21. joulukuuta 2016: ALMA-teleskooppi (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) Chilessä on alkanut tehdä havaintoja uudella sähkömagneettisen spektrin alueella. Tämän ovat mahdollistaneet uudet, teleskoopin antenneihin asennetut vastaanottimet, jotka voivat havaita radioaaltoja aallonpituusvälillä 1.4—1.8 millimetriä, jota ALMA ei aikaisemmin hyödyntänyt. Tämän päivityksen ansiosta tähtitieteilijät voivat havaita veden heikkoja signaaleja maailmankaikkeuden lähialueilta.

12. joulukuuta 2016: Nimen ASASSN-15lh saanut, etäisessä galaksissa nähty poikkeuksellisen kirkas valopiste kuviteltiin kirkkaimmaksi koskaan nähdyksi supernovaksi. Uudet havainnot usealta observatoriolta, ESO mukaanlukien, ovat kuitenkin nyt kyseenalaistaneet tämän luokittelun. Sen sijaan tähtitieteilijäryhmä esittää, että valonlähde oli vieläkin äärimmäisempi ja harvinaisempi tapahtuma: liian lähelle tullutta ohittavaa tähteä riekaleiksi repivä nopeasti pyörivä musta aukko.

9. joulukuuta 2016: ESO:n johtokunta on nimittänyt Xavier Barconsin, 57, ESO:n seuraavaksi pääjohtajaksi. Hän astuu virkaan 1. syyskuuta 2017, jolloin nykyisen pääjohtajan, Tim de Zeeuwin virkakausi päättyy.

7. joulukuuta 2016: ESO:n Chilessä sijaitsevalla VST-teleskoopilla tehdyn jättimäisen, uuden galaksikartoituksen analyysi antaa ymmärtää, että pimeä aine saattaa olla harvempaa ja avaruuteen tasaisemmin jakautunutta kuin aikaisemmin oletettiin. Kansainvälinen tutkijaryhmä käytti KiDS-kartoituksen havaintoaineistoa tutkiakseen kuinka aineen painovoimavaikutukset vaikuttivat noin 15 miljoonan etäisen galaksin valoon maailmankaikkeuden laajimmissa mittakaavoissa. Tulokset näyttävät olevan ristiriidassa Planck-satelliitin aikaisempien tulosten kanssa.

30. marraskuuta 2016: Tutkimalla poikkeuksellisen tiheiden ja voimakkaasti magnetisoituneiden neutronitähtien säteilemää valoa ESO:n VLT-teleskoopilla tähtitieteilijät ovat saattaneet löytää ensimmäiset havaintotodisteet oudosta kvantti-ilmiöstä, joka alunperin ennustettiin 1930-luvulla. Havaitun valon polarisaatio antaa ymmärtää, että neutronitähteä ympäröivässä tyhjässä avaruudessa vaikuttaa tyhjiön kahtaistaittavuutena tunnettu kvantti-ilmiö.

9. marraskuuta 2016: Tarkat, uudet havainnot ovat paljastaneet huomiota herättäviä piirteitä nuoria tähtiä ympäröivissä planeettoja muodostavissa kiekoissa. ESO:n VLT-teleskooppiin kiinnitetty SPHERE-havaintolaite on mahdollistanut nuorten aurinkokuntien monimutkaisen dynamiikan havainnoimisen. Näistä yksi kehittyy reaaliaikaisesti. Kolmen tähtitieteilijäryhmän hiljattain julkaistut tulokset esittelevät SPHERE:n vaikuttavia valmiuksia taltioida tapoja, joilla planeetat muovaavat niitä muodostavia kiekkoja paljastaen uusien maailmojen muodostumisympäristöjen monimutkaisuuden.

2. marraskuuta 2016: ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaitteella on saatu näyttäviä uusia havaintoja laajoista pilareita muistuttavista rakenteista Kölin sumussa. Kansainvälisen tutkijaryhmän analysoimat erilaiset pilarit vaikuttavat tuhon pilareilta — vastakohtana vastaavanlaisten, Kotkasumun ikonisten Luomisen pilarien nimelle.

26. lokakuuta 2016: Kansainvälinen tähtitieteiljäryhmä on havainnut etäisiä kvasaareja ympäröiviä hohtavia kaasupilviä. Tämä ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaitteen uusi kartoitus antaa ymmärtää, että kvasaareja ympäröivät halot ovat paljon oletettua yleisempiä. Tämän yllättävän havainnon halojen ominaisuudet ovat suorassa ristiriidassa nykyään hyväksyttyjen teorioiden kanssa galaksien muodostumisesta varhaisessa maailmankaikkeudessa.

19. lokakuuta 2016: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on käyttänyt VLT-interferometria (VLTI) kuvatakseen Eta Carinaen tähtijärjestelmää parhaimmalla milloinkaan saavutetulla tarkkuudella. He löysivät uusia ja odottamattomia rakenteita kaksoisjärjestelmästä, mukaanlukien kahden tähden välisen alueen, jossa äärimmäisen suuren nopeuden tähtituulet törmäävät. Nämä uudet havainnot tästä arvoituksellisesta tähtijärjestelmästä saattavat johtaa hyvin massiivisten tähtien kehityksen parempaan ymmärtämiseen.

12. lokakuuta 2016: Nimellä RR Lyrae tunnetun luokan muinaisia tähtiä on löydetty ensi kertaa Linnunradan keskustasta käyttäen ESO:n VISTA-infrapunateleskooppia. RR Lyrae -tähdet sijaitsevat tavallisesti yli 10 miljardin vuoden ikäisissä, muinaisissa tähtipopulaatioissa. Niiden löytyminen antaa ymmärtää, että Linnunradan keskuspullistuma muodostui luultavimmin varhaisten tähtijoukkojen yhteensulautumisen seurauksena. Nämä tähdet saattavat jopa olla koko Linnunradan kaikkein massiivisimman ja vanhimman jäljellä olevan tähtijoukon jäänteitä.

5. lokakuuta 2016: Tässä uudessa kuvassa kaasusumusta Messier 78 nuoret tähdet luovat sinertävän verhon ympäristönsä ylle, aloittelevien punaisten tähtien kurkkiessa kosmisen tomun koteloistaan. Meidän silmillemme useimmat näistä tähdistä ovat tomun piilottamia, mutta ESO:n VISTA-teleskooppi (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy) havaitsee suoraan tomun halki kulkevaa lähi-infrapunavaloa. Teleskooppi on kuin jättimäinen tomuharja, jonka avulla tähtitieteilijät voivat luodata syvälle tähtien ympäristöjen ytimeen.

29. syyskuuta 2016: Japanilainen tähtitieteilijäryhmä on löytänyt ALMA-teleskooppia käyttäen kuuman ja tiheän monimutkaisten molekyylien massan, joka koteloi vastasyntynyttä tähteä. Tämä ainutkertainen kuuma molekyyliydin on ensimmäinen lajiaan, joka on havaittu Linnunradan ulkopuolelta. Sillä on hyvin erilainen molekyylikokoonpano verrattuna vastaavanlaisiin kohteisiin omassa galaksissamme. Tämä on houkutteleva vihje siitä, että kautta maailmankaikkeuden esiintyvä kemia saattaa olla paljon aikaisemmin oletettua monipuolisempaa.

22. syyskuuta 2016: Kansainväliset tähtitieteilijäryhmät ovat käyttäneet ALMA-teleskooppia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) tutkiakseen maailmankaikkeuden etäistä nurkkausta, jota esittelivät ensimmäisenä Hubble Ultra Deep Fieldin (HUDF) ikoniset kuvat. Nämä uudet ALMA:n havainnot ovat merkittävästi syvempiä ja tarkempia kuin aikaisemmat kartoitukset millimetriaallonpituuksilla. Ne osoittavat selvästi kuinka tähtienmuodostuksen nopeus nuorissa galakseissa on läheisessä suhteessa niiden tähtien kokonaismassaan. Ne jäljittävät myös aikaisemmin tuntematonta tähtiä muodostavan kaasun määrää ajan eri hetkinä ja tarjoavat siten uutta tietoa galaksien muodostuksen "kulta-aikaan" noin 10 miljardia vuotta sitten.

21. syyskuuta 2016: ALMA-teleskooppia, ESO:n VLT-teleskooppia ja muita teleskooppeja käyttänyt kansainvälinen tutkijaryhmä on paljastanut etäisestä maailmankaikkeudesta Lyman-alfa -möykyksi kutsutun harvinaisen kohteen todellisen luonteen. Tähän mennessä tähtitieteilijät eivät olleet ymmärtäneet, mikä sai nämä valtavat kaasupilvet hohtamaan niin kirkkaina, mutta ALMA on nyt nähnyt yhden tällaisen kohteen ytimessä kaksi galaksia, joissa on käynnissä raivoisa, niiden ympäristöä valaiseva tähtienmuodostus. Nämä suuret galaksit ovat puolestaan massiivisen galaksijoukon muodostumisen alkuvaiheelta näyttävän pienempien galaksien parven keskustassa. ALMA:n kahden kohteen odotetaan kehittyvän yhdeksi elliptiseksi jättiläisgalaksiksi.