eso1518fi — Valokuvan julkistus

Luomisen pilarit paljastettu kolmiulotteisina

Uusi tutkimus esittää, että ikoniset rakenteet olisi syytä nimetä Tuhon pilareiksi

30. huhtikuuta 2015

Tähtitieteilijät ovat tuottaneet ensimmäisen täydellisen kolmiulotteisen kuvan kuuluisista Luomisen pilareista Kotkasumussa (Messier 16) käyttäen ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) MUSE-havaintolaitetta. Uudet havainnot havainnollistavat kuinka tämän ikonisen kohteen eri tomupilarit ovat jakautuneet avaruudessa ja paljastavat monia uusia yksityiskohtia, mukaanlukien aiemmin havaitsematon nuoren tähden suihku. Tähtijoukon kirkkaiden tähtien voimakas säteily ja tähtituulet ovat muovanneet tomuiset Luomisen pilarit ajan myötä ja hajoittavat ne täysin noin kolmen miljoonan vuoden kuluessa.

Alkuperäinen NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruusteleskoopin kuva kuuluisista Luomisen pilareista otettiin kaksi vuosikymmentä sitten ja siitä tuli välittömästi yksi sen kaikkein kuuluisimmista ja ajatuksia herättävimmistä kuvista. Siitä lähtien nämä usean valovuoden matkalle ulottuvat [1] aaltoilevat pilvet ovat herättäneet kunnioitusta niin tiedemiehissä kuin suuressa yleisössäkin.

Läheisen tähtijoukon NGC 6611 ohessa nämä ulkonevat rakenteet ovat osa Kotkasumuksi kutsuttua tähtienmuodostusaluetta, joka tunnetaan myös nimellä Messier 16 eli M16. Sumu ja siihen liittyvät kohteet sijaitsevat noin 7000 valovuoden etäisyydellä Käärmeen tähdistössä (Serpens).

Luomisen pilarit ovat perinteinen esimerkki jättimäisissä kaasu- ja tomupilvissä kehittyvistä pilarinmuotoisista rakenteista, jotka ovat uusien tähtien syntysijoja. Pilarit muodostuvat valtavien, hiljattain muodostuneiden sinivalkeiden O- ja B-tähtien voimakkaan ultraviolettisäteilyn ja tähtituulien puhaltaessa pois harvemman materiaalin niiden läheltä.

Tiheämmät kaasun ja tomun alueet voivat kuitenkin vastustaa tätä eroosiota pitempään. Tällaisten tiheiden tomualueiden takana materia on suojassa O- ja B-tähtien raa'alta ja musertavalta loisteelta. Tämä suojaus muodostaa tummempia "häntiä" tai "elefantinkärsiä", jotka näemme pilareiden tomurunkoina, jotka ulottuvat poispäin kirkkaista tähdistä.

ESO:n MUSE-havaintolaite VLT-teleskoopilla on nyt auttanut kuvaamaan meneillään olevaa Luomisen pilareiden haihtumista ennennäkemättömällä tarkkuudella, paljastaen niiden suuntauksen.

MUSE on näyttänyt, että vasemman pilarin kärki osoittaa meitä kohti. Toisin kuin muut pilarit, tämä pilari on NGC 6611:n takana. Tämä kärki kohtaa NGC 6611:n tähtien säteilyn kovimman iskun ja sen seurauksena näyttää meidän silmissämme kirkkaammalta kuin vasemmalla alhaalla, keskellä ja oikealla olevien pilareiden kärjet, jotka kaikki osoittavat meistä poispäin.

Tähtitieteilijät toivovat voivansa ymmärtää paremmin kuinka NGC 6611:ssä olevien kaltaiset nuoret O- ja B-tähdet vaikuttavat myöhemmin tulevien tähtien muodostumiseen. Lukuisat tutkimukset ovat löytäneet näissä pilvissä kehittyviä prototähtiä. Ne todellakin ovat Luomisen pilareita. Uusi tutkimus raportoi myös uutta todistusaineistoa kahdesta hautomossa olevasta tähdestä vasemmassa ja keskipilarissa sekä tähän mennessä huomiotta jääneestä nuoren tähden suihkusta.

Uusien tähtien muodostuminen Luomisen pilareiden kaltaisessa ympäristössä on kilpajuoksu aikaa vastaan sillä jo loistavien mahtavien tähtien voimakas säteily jatkaa pilareiden jauhamista hajalle.

Mittaamalla Luomisen pilareiden haihtumisnopeuden MUSE on antanut tähtitieteilijöille aikajakson, jonka kuluessa pilareita ei enää ole. Ne menettävät noin 70 Auringon massaa suunnilleen jokaisen miljoonan vuoden kuluessa. Perustuen niiden tämänhetkiseen massaan, joka on noin 200 kertaa Auringon massa, Luomisen pilareiden odotettu elinaika on ehkä kolme miljoonaa vuotta — silmänräpäys kosmisessa aikaskaalassa. Näyttää siltä, että yhtä osuva nimi näille ikonisille kosmisille pilareille voisi olla Tuhon pilarit.

Lisähuomiot

[1] Yhtenäiseksi kohteeksi alhaalta ylös oletettu, vasemmalla oleva pilari on arvioitu noin neljä valovuotta pitkäksi. Se on pilareista pisin ja noin tuplaten oikeanpuoleisen pilarin korkuinen.

Lisätietoa

Tämä tutkimus esitettiin tutkimusjulkaisussa "The Pillars of Creation revisited with MUSE: gas kinematics and high-mass stellar feedback traced by optical spectroscopy", jonka kirjoittivat A. F. McLeod et al. Julkaisu ilmestyy julkaisusarjassa Monthly Notices of the Royal Astronomical Society on 30. huhtikuuta 2015.

Tutkimusryhmään kuuluvat A. F. Mc Leod (ESO, Garching, Saksa), J. E. Dale (Universitäts-Sternwarte München, München, Saksa; Excellence Cluster Universe, Garching bei München, Saksa), A. Ginsburg (ESO), B. Ercolano (Universitats-Sternwarte München,; Excellence Cluster Universe), M. Gritschneder (Universitats-Sternwarte München), S. Ramsay (ESO) ja L. Testi (ESO; INAF/Osservatorio Astrofisico di Arcetri, Firenze, Italia).

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista E-ELT -teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
Sähköposti: rareko@utu.fi

Anna Faye Mc Leod
ESO
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6321
Sähköposti: amcleod@eso.org

Richard Hook
ESO, Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1518.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1518fi
Nimi:M 16, Messier 16
Tyyppi:Milky Way : Nebula : Type : Star Formation
Facility:Very Large Telescope
Instruments:MUSE
Science data:2015MNRAS.450.1057M

Kuvat

3D data visualisation of the Pillars of Creation
3D data visualisation of the Pillars of Creation
Englanniksi
Colour composite view of the Pillars of Creation from MUSE data
Colour composite view of the Pillars of Creation from MUSE data
Englanniksi
The three-dimensional view of the Pillars of Creation from MUSE
The three-dimensional view of the Pillars of Creation from MUSE
Englanniksi
Messier 16 in the constellation of Serpens Cauda (the tail of the serpent)
Messier 16 in the constellation of Serpens Cauda (the tail of the serpent)
Englanniksi
Digitized sky survey image of the Eagle Nebula
Digitized sky survey image of the Eagle Nebula
Englanniksi

Videot

3D data visualisation of the Pillars of Creation
3D data visualisation of the Pillars of Creation
Englanniksi
3D data visualisation of the Pillars of Creation
3D data visualisation of the Pillars of Creation
Englanniksi

Katso myös