Lehdistötiedotteet

16. huhtikuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat löytäneet Linnunradastamme tähän mennessä löydetyistä paivavimman tähtien massaisen mustan aukon. Musta aukko havaittiin Euroopan avaruusjärjestön Gaia-satelliitista saatujen havaintojen avulla, koska se aiheuttaa sitä kiertävälle seuralaistähdelle outoa "heiluvaa" liikettä. Mustan aukon massan todentamisessa käytettiin Euroopan eteläisen observatorion VLT-teleskoopin (ESO:n VLT) ja muiden maanpäällisten observatorioiden havaintoja. Mustan aukon massa on vaikuttavat 33 kertaa Auringon massa.

11. huhtikuuta 2024: Kun tähtitieteilijät tutkivat upean kaasu- ja pölypilven sydämessä sijaitsevaa tähtiparia, he kokivat yllätyksen. Tähtiparit ovat yleensä hyvin samankaltaisia, kuten kaksoset, mutta HD 148937:ssä toinen tähti näyttää nuoremmalta ja on magneettinen. Euroopan eteläisen observatorion (ESO) uudet havainnot viittaavat siihen, että järjestelmässä oli alun perin kolme tähteä, kunnes kaksi niistä törmäsi toisiinsa ja yhdistyi. Tämä hurja tapahtuma synnytti tähtiparia ympäröivän pilven ja muutti lopullisesti järjestelmän kohtalon.

27. maaliskuuta 2024: Event Horizon Telescope (EHT) -yhteistyöverkoston ottamassa uudessa kuvassa näkyy voimakkaita ja järjestäytyneitä magneettikenttiä, jotka lähtevät kierteisesti supermassiivisen mustan aukon Sagittarius A*:n (Sgr A*) reunalta. Tämä ensimmäinen polarisoidun valon alueen kuva Linnunradan galaksin sydämessä lymyävästä hirviöstä on paljastanut magneettikentän rakenteen, joka on hämmästyttävän samanlainen kuin M87-galaksin keskellä olevalla mustalla aukolla. Tämä viittaa siihen, että kaikilla mustilla aukoilla voi olla voimakkaita magneettikenttiä. Samankaltaisuus viittaa myös siihen, että myös Sgr A*:ssä on piilossa oleva suihku. Tulokset julkaistiin tänään The Astrophysical Journal Letters -lehdessä.

5. maaliskuuta 2024: Ryhmä tähtitieteilijöitä on useissa tutkimuksissaan selvittänyt planeettojen muodostumisen kiehtovaa ja monimutkaista prosessia. Euroopan eteläisen observatorion Chilessä sijaitsevalla ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) otetut upeat kuvat ovat yksi kaikkien aikojen laajimmista planeettoja muodostavien kiekkojen tutkimuksista. Tutkimus kokoaa yhteen havaintoja yli 80:stä nuoresta tähdestä, joiden ympärillä saattaa parhaillaan muodostua planeettoja. Tutkimus antaa tähtitieteilijöille runsaasti tietoa ja ainutlaatuisen käsityksen siitä, miten planeetat syntyvät galaksimme eri alueilla.

29. helmikuuta 2024: Tutkijat ovat löytäneet vesihöyryä nuoren tähden ympärillä olevasta kiekosta juuri siitä kohdasta, missä planeettoja saattaa muodostua. Vesi on Maan elämälle keskeinen ainesosa, ja sillä uskotaan olevan merkittävä rooli myös planeettojen muodostumisessa. Emme kuitenkaan ole pystyneet kartoittamaan, miten vesi on vakaassa, viileässä kiekossa jakautunut. Tällaisessa kiekossa tähtien ympärille muodostuville planeetoille on kaikkein suotuisimmat olosuhteet. Uudet havainnot on tehty Atacama Large Millimeter/submillimeter Array, eli ALMA-teleskoopilla, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhteistyökumppanina.

26. helmikuuta 2024: Kun Aurinkomme kaltainen tähti tulee elämänsä loppuvaiheeseen, se voi nielaista sisuksiinsa sitä ympäröivät planeetat ja asteroidit, jotka ovat syntyneet sen mukana. Tutkijat ovat löytäneet Chilessä sijaitsevan Euroopan eteläisen observatorion VLT-kaukoputken avulla ensimmäistä kertaa ainutlaatuisia merkkejä tästä prosessista havaitsemalla valkoisen kääpiötähden pintaan jääneen arven. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tänään The Astrophysical Journal Letters -lehdessä.

19. helmikuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat tutkineet Euroopan eteläisen observatorion (ESO) VLT-kaukoputken avulla kirkasta kvasaaria ja todenneet sen olevan paitsi sekä lajinsa kirkkain että kirkkain koskaan havaittu kohde. Kvasaarit ovat kaukana sijaitsevien galaksien kirkkaita ytimiä, joiden voimanlähteinä supermassiiviset mustat aukot toimivat. Tämä ennätyksiä rikkova kvasaarin musta aukko kasvattaa massaansa yhden Auringon verran päivässä, mikä tekee siitä toistaiseksi nopeimmin kasvavan mustan aukon.

10. tammikuuta 2024: Tähtitieteilijät ovat löytäneet suoran yhteyden massiivisten tähtien räjähdysmäisen kuoleman ja maailmankaikkeuden tiheimpien ja arvoituksellisimpien kohteiden, eli mustien aukkojen ja neutronitähtien muodostumisen välillä. Kaksi tutkimusryhmää havaitsivat Euroopan eteläisen observatorion VLT-teleskoopin ja ESO:n New Technology Telescope, eli NTT:n avulla läheisen galaksin supernovaräjähdyksen jälkeistä vaihetta ja löysivät todisteita räjähdyksen jälkeensä jättämästä salaperäisestä kompaktista kohteesta.

21. joulukuuta 2023: Usein juhlapyhien perinteisiin kuuluu kalkkunan, soba-nuudelien, kinkun tai Pan de Pascuan juhla-ateria, mutta tänä vuonna Euroopan eteläinen observatorio (ESO) tarjoaa teille juhlakanan. Kuvassa on niin sanottu "Juokseva kana"-sumu (Running Chicken Nebula), jossa vastasyntyneitä nuoria tähtiä. Sumu näkyy upeasti tässä 1,5 miljardin pikselin kuvassa, joka on otettu VLT Survey Telescope, eli VST-kaukoputkella, joka sijaitsee ESO:n Paranalilla Chilessä.

18. joulukuuta 2023: Euroopan eteläisen observatorion Erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakentaminen on saavuttanut tärkeän vaiheen, kun teleskoopin pääpeilin (M1) ensimmäiset 18 segmenttiä on toimitettu ESO:lle ja lähetetty Chileen. Saavuttuaan Chileen segmentit kuljetetaan ELT:n tekniseen laitokseen ESO:n Paranalin observatoriolle, joka sijaitsee Atacaman autiomaassa. Siellä segmentit pinnoitetaan ja asennetaan myöhemmin teleskoopin päärakenteeseen. Koska pääpeiliä ei voida fyysisesti valmistaa yhtenä kappaleena, se koostuu 798:sta yksittäisestä segmentistä, jotka on järjestetty suureksi kuusikulmaiseksi kuvioksi. Tämän lisäksi valmistetaan 133 osaa segmenttien uudelleen pinnoittamisen helpottamiseksi. Halkaisijaltaan yli 39 metrin suuruinen peili on maailman suurin teleskooppipeili.

29. marraskuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat tehneet merkittävän löydön havaitessaan naapurigalaksi Suuressa Magellanin pilvessä kiekon nuoren tähden ympäriltä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun galaksimme ulkopuolelta on löydetty kiekko, joka on identtinen omien Linnunratamme planeettoja muodostavien kiekkojen kanssa. Uudet havainnot ovat paljastaneet massiivisen nuoren tähden, joka kasvaa ja kerää ainetta ympäristöstään muodostaen pyörivän kiekon. Havainto tehtiin Chilessä sijaitsevalla Atacama Large Millimeter/submillimeter Array -teleskooppiverkostolla (ALMA), jonka yhteistyökumppani Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on.

19. lokakuuta 2023: Kansainvälinen tähtitietelijöiden ryhmä on havainnut alle millisekunnin kestäneen kosmisen radiopurkauksen. Tämä nopea radiopurkaus "fast radio burst (FRB)" on kaukaisin koskaan havaittu purkaus. Euroopan eteläisen observatorion (ESO) Very Large Telescope, eli VLT-teleskooppi paikallisti purkauksen lähteeksi niin kaukaisen galaksin, että valolta on kestänyt kahdeksan miljardia vuotta saavuttaa meidät. FRB on myös yksi energisimmistä koskaan havaituista. Purkauksessa vapautui sekunnin murto-osassa auringon 30 vuoden kokonaissäteilyä vastaava määrä.

6. syyskuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat havainneet ALMA-teleskoopilla (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) galaksin magneettikentän niin kaukana, että sen valolta on kestänyt yli 11 miljardia vuotta saavuttaa meidät. Näemme galaksin sellaisena kuin se oli maailmankaikkeuden ollessa vain 2,5 miljardia vuotta vanha. Tutkimus antaa tähtitieteilijöille tärkeää tietoa siitä, miten oman Linnunratamme kaltaisten galaksien magneettikentät saivat alkunsa.

30. elokuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat paljastaneet pulsarin, eli erittäin nopeasti pyörivän kuolleen tähden oudon käyttäytymisen syyn laajan havaintokampanjan avulla, johon osallistui 12 teleskooppia. Mukana oli sekä maassa että avaruudessa sijaisevia havaintolaitteita, mukaan lukien kolme Euroopan eteläisen observatorion (ESO) yksikköä. Tämän salaperäisen kohteen kahden eri kirkkaustilan tiedetään vaihtuvan lähes jatkuvasti, minkä syy on tähän asti ollut arvoitus. Tähtitieteilijät ovat nyt havainneet, että hyvin lyhyiden jaksojen aikana pulsarista sinkoutuu purkausten aikana äkillisesti materiaa, mikä on näiden outojen muutosten syy.

24. elokuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat havainneet suuren tumman pilkun Neptunuksen kaasukehässä ESO:n VLT-teleskooppia käyttäen (Very Large Telescope). Pilkun vieressä on odottamaton pienempi kirkas piste. Tämä on ensimmäinen kerta, kun planeetan tumma pilkku on havaittu maanpäällisellä teleskoopilla. Nämä aina välillä Neptunuksen ilmakehän sinisessä taustassa esiintyvät ilmiöt ovat mysteeri tähtitieteilijöille, ja uudet tulokset antavat lisää vihjeitä niiden luonteesta ja alkuperästä.

17. elokuuta 2023: Magnetarit ovat maailmankaikkeuden vahvimpia magneetteja. Näitä supertiheitä kuolleita tähtiä, joilla on ultravahvat magneettikentät, löytyy ympäri galaksiamme, mutta tähtitieteilijät eivät tiedä tarkalleen, miten ne muodostuvat. Tutkijat ovat nyt löytäneet yhden aktiivisen tähden, josta todennäköisesti tulee magnetari. Löydössä on käytetty useita teleskooppeja ympäri maailman, mukaan lukien Euroopan eteläisen observatorion ESO:n havaintopaikat. Havainto tarkoittaa uudentyyppisen tähtitieteen kohteen: massiivisten magneettisten heliumtähtien löytämistä. Löytö auttaa myös magnetarien alkuperän selvittämisessä.

25. heinäkuuta 2023: Euroopan eteläisen observatorion tänään julkaisemassa näyttävässa uudessa kuvassa näkyy viitteitä siitä, miten Jupiterin kaltaiset massiiviset planeetat voivat muodostua. Tutkijat ovat havainneet nuoren tähden lähellä olevia suuria pölykasaumia ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) ja ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) avulla. Nämä ainekasaumat voivat romahtaa muodostaen jättiläisplaneettoja.

19. heinäkuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat löytäneet ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) avulla kaukaista tähteä kiertävällä planeetalla mahdollisen "sisaruksen". Ryhmä on havainnut materiakasaantuman, joka saattaa olla samalla kiertoradalla planeetan kanssa. Tämä voi heidän mukaansa olla uuden planeetan rakennusmateriaa tai jo muodostuneen planeetan jäänteitä. Jos havainto varmennetaan, niin se olisi vahvin todiste sille, että kaksi eksoplaneettaa voivat olla samalla kiertoradalla.

11. heinäkuuta 2023: Euroopan eteläisen observatorion Extremely Large Telescope kaukoputki (ESO:n ELT) on mullistava maanpäällinen teleskooppi, jolla tulee olemaan 39-metrin pääpeili. Siitä tulee maailman suurin näkyvän- ja infrapuna-alueen teleskooppi: Maailman suurin tähtitaivasta tutkiva silmä. Tämän teknisesti monimutkaisen projektin rakentaminen etenee hyvää tahtia ja ELT on nyt yli 50% valmiina.

27. kesäkuuta 2023: Kuvan oranssin ja punaisen värinen pilvi on osa Sh2-284-sumua. Tämä upea ja tarkka kuva on otettu Euroopan eteläisen observatorion (ESO) VLT Survey teleskoopin avulla. Tähtisumu kuhisee nuoria tähtiä, kun sen sisällä oleva kaasu ja pöly kasaantuvat yhteen muodostaen uusia tähtiä. Jos katsot pilveä kokonaisuutena, saatat nähdä kuvassa taivaalta katselevan kissan hymyilevät kasvot.

16. toukokuuta 2023: BlackGEM-teleskooppien verkosto koostuu kolmesta uudesta teleskoopista, jotka sijaitsevat ESO:n La Sillan observatoriolla. Teleskoopit ovat juuri aloittaneet toimintansa. Teleskoopit tulevat skannaamaan eteläistä taivasta metsästääkseen gravitaatioaaltoja tuottavia kosmisia tapahtumia, kuten neutronitähtien ja mustien aukkojen sulautumisia.

11. toukokuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat ESO:n Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy, eli VISTA-teleskoopin avulla koonneet viidestä läheisestä tähtien syntyalueesta infrapuna-alueen katalogin kokoamalla yhteen yli miljoona kuvaa. Näissä suurissa mosaiikkikuvissa näkyy nuoria tähtiä paksuihin pölypilviin peittyneinä. Näiden havaintojen ansiosta tähtitieteilijöillä on ainutlaatuinen aineisto tähtien syntymän monimutkaisen pulman ratkaisemiselle.

3. toukokuuta 2023: Tutkijat ovat löytäneet ESO:n VLT-kaukoputken (Very Large Telescope) avulla ensimmäistä kertaa merkkejä ensimmäisten tähtien räjähdysten jäänteistä. He havaitsivat kolmea kaukaista kaasupilveä, joiden koostumus vastaa sitä, mitä odotamme ensimmäisten tähtien räjähdysten jäänteiltä. Havainnot auttavat meitä ymmärtämään paremmin alkuräjähdyksen jälkeen muodostuneiden ensimmäisten tähtien ominaisuuksia.

26. huhtikuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa havainneet samassa kuvassa Messier 87-galaksin (M87) keskellä olevan mustan aukon varjon ja siitä lähtevän voimakkaan suihkun. Havainnot on tehty vuonna 2018 seuraavilla teleskoopeilla: Global Millimetre VLBI Array (GMVA), Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA), jossa ESO on mukana kumppanina, ja Greenland Telescope (GLT). Uuden kuvan ansiosta tähtitieteilijät ymmärtävät nyt paremmin, miten mustat aukot voivat saada tällaisia voimakkaita suihkuja aikaiseksi.

29. maaliskuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat löytäneet Atacama Large Millimeter/submillimeter Array, eli ALMA:n, avulla suuren kuuman kaasun reservin kehittymässä olevassa galaksijoukossa Hämähäkkiverkkogalaksin (Spiderweb galaxy) ympäriltä. ESO on ALMA:n kumppani. Tämä on toistaiseksi kaukaisin tällaisesta kuumasta kaasusta tehty havainto. Galaksijoukot ovat maailmankaikkeuden suurimpia kohteita, ja tänään Naturessa julkaistu tulos selvittää, kuinka aikaisin nämä rakenteet alkoivat muodostumaan.

21. maaliskuuta 2023: Kaksi tähtitieteilijäryhmää ovat havainneet ESO:n Very Large Telescope, eli VLT-kaukoputken avulla NASAn Double Asteroid Redirection Test (DART) luotaimen ja asteroidi Dimorphosin törmäyksen vaikutuksia. Ohjattu törmäys oli planetaarisen puolustuksen testi, mutta sen lisäksi se antoi tähtitieteilijöille ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia lisää asteroidien koostumuksesta tutkimalla siitä irronnutta materiaa.

8. maaliskuuta 2023: Tähtitieteilijät ovat Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA:n avulla havainneet kaasumaisessa muodossa olevaa vettä tähden V883 Orionis ympärillä olevasta planeettoja muodostavasta kiekosta. Veden mukana kulkevan kemiallisen merkin avulla voidaan selvittää, miten vesi kulkeutuu tähtiä muodostavista kaasupilvistä planeettoihin. Havainnot tukevat ajatusta, jonka mukaan Maassa oleva vesi on jopa Aurinkoamme vanhempaa.

4. tammikuuta 2023: Tämän Sh2-54-sumun uuden infrapunakuvan heikon oranssin hehkun takaa paljastuu lukemattomia tähtiä. Käärmeen tähdistössä sijaitseva upea tähtien lastentarha on saatu kuvattua upeissa yksityiskohdissaan ESO:n Paranalin observatoriossa Chilessä sijaitsevalla VISTA-telekoopilla (Visible and Infrared Survey Telescope for Astronomy).

30. marraskuuta 2022: Euroopan eteläisen observatorion VLT-kaukoputki sai aikaisemmin tänä vuonna hälytyksen taivaankartoitusteleskoopin havaittua epätavallisen näkyvän valon lähteen. VLT yhdessä muiden kaukoputkien kanssa suunnattiin nopeasti kohti lähdettä. Se osoittautui kaukaisen galaksin supermassiiviseksi mustaksi aukoksi, joka oli ahminut tähden sisuksiinsa ja singonnut tähteet suihkun muodossa. VLT sai määritettyä sen olevan kaukaisin tunnettu esimerkki tällaisesta tapahtumasta, joka on koskaan havaittu. Koska suihku osoittaa lähes meitä kohti, se on myös ensimmäinen kerta, kun tapahtuma havaitaan näkyvän valon alueella. Tämä on uusi keino näiden äärimmäisten ilmiöiden havaitsemiseksi.

10. marraskuuta 2022: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on viimeisten 60 vuoden aikana antanut tutkijoille ympäri maailman mahdollisuuden tutkia maailmankaikkeuden salaisuuksia. Juhlimme tätä saavutusta esittelemällä teille uuden upean kuvan tähtitehtaasta nimeltään Kartiosumu (Cone Nebula). Kuva on otettu ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope).

31. lokakuuta 2022: Pelottava hämähäkinverkko, maagisia lohikäärmeitä tai aaveiden utuisia jälkiä? Mitä sinä näet tässä Vela-supernovajäännöksen kuvassa? Tässä upeassa värikuvassa näkyy jättimäisen tähden aavemaiset jäännökset. Tämä uskomattoman tarkka kuva on otettu VLT Survey Telescope -kaukoputkella, joka sijaitsee Paranalissa Euroopan eteläisen observatorion (ESO:n) havaintopaikassa Chilessä.

13. lokakuuta 2022: Tähtitieteilijät ovat löytäneet Euroopan eteläisen observatorion VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) avulla eksoplaneetan ilmakehästä raskaimman toistaiseksi löydetyn alkuaineen - bariumin. Bariumin löytyminen korkealta erittäin kuumien kaasujättiläisten WASP-76 b ja WASP-121 b ilmakehistä oli yllätys. Nämä ovat kaksi aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitsevien tähtien ympärillä kiertävää eksoplaneettaa. Tämä odottamaton löytö herättää kysymyksiä siitä, millaisia nämä eksoottiset ilmakehät voisivat olla.

22. syyskuuta 2022: Tähtitieteilijät ovat havainneet ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) avulla merkkejä Sagittarius A*:ta, eli galaksimme keskustan mustaa aukkoa kiertävästä 'kuumasta pisteestä'. Löytö edistää tietämystämme oman supermassiivisen mustan aukon arvoituksellisesta ja dynaamisesta ympäristöstä.

16. elokuuta 2022:

18. heinäkuuta 2022: Kansainvälinen asiantuntijoiden ryhmä, joka on useasti kritisoinut raportoituja mustien aukkojen löytöjä, on nyt löytänyt tähtien massaisen mustan aukon naapurigalaksi Suuresta Magellanin pilvestä. ”Ensimmäistä kertaa tiimimme raportoi mustan aukon löydöstä sen sijaan, että hylkäisi sellaisen”, tutkimuksen johtaja Tomer Shenar sanoi. Lisäksi he havaitsivat, että mustan aukon synnyttänyt tähti katosi ilman merkkejä voimakkaasta räjähdyksestä. Löytö tehtiin Euroopan eteläisen observatorion VLT-teleskoopilla (ESO:n Very Large Telescope) kuuden vuoden aikana tehtyjen havaintojen avulla.

15. kesäkuuta 2022: Tähtitieteilijät ovat saaneet selville kiinnostavia yksityiskohtia 30 Doradus tähtienmuodostusalueesta, joka tunnetaan myös Tarantula-sumuna. Tulokset perustuvat uusiin ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) avulla tehtyihin havaintoihin. Euroopan eteläisen observatorion (ESO) tänään julkaisemassa tarkassa kuvassa, joka sisältää myös ALMA:n havainnot, näemme sumun aivan uusin silmin. Kuvassa näkyy utuisia kaasupilviä, jotka kertovat siitä, miten massiiviset tähdet muokkaavat tätä aluetta.

12. toukokuuta 2022: Tänään, samanaikaisissa lehdistötilaisuuksissa ympäri maailmaa, myös Euroopan eteläisen observatorion (ESO) päämajassa Saksassa, on julkistettu mullistava uusi tulos. Tähtitieteilijät paljastivat ensimmäisen kuvan galaksimme ytimessä olevasta mustasta aukosta. Tämä tulos antaa ylivoimaista näyttöä siitä, että kohde todellakin on musta aukko. Tulos antaa arvokkaita vihjeitä näiden jättiläisten toiminnasta, joiden uskotaan löytyvän useimpien galaksien keskeltä. Kuvan on tuottanut Event Horizon Telescope (EHT) Collaboration -tutkimusryhmä käyttämällä maailmanlaajuisen radioteleskooppiverkoston tekemiä havaintoja.

20. huhtikuuta 2022: Tähtitieteilijöiden ryhmä on Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (ESO:n VLT) kaukoputken avulla havainnut uudentyyppisen tähden räjähdyksen, jota kutsutaan mikronovaksi. Nämä purkaukset tapahtuvat tiettyjen tähtien pinnalla. Tähti voi purkauksissa fuusioida vain muutamassa tunnissa materiaa noin 3,5 miljardin Gizan suuren pyramidin verran.

11. huhtikuuta 2022: Kansainvälinen tähtitieteilijöiden ryhmä on seurannut Neptunuksen ilmakehän lämpötiloja 17 vuoden aikana. Havainnoissa on käytetty useita maanpäällisiä teleskooppeja, Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (ESO:n VLT) mukaan lukien. He ovat havainneet Neptunuksen yleisessä lämpötilassa yllättävän pudotuksen, jota seurasi etelänavan dramaattinen lämpeneminen.

8. maaliskuuta 2022: Alankomaiden Leidenin observatorion tutkijat ovat ensimmäistä kertaa havainneet dimetyylieetteriä planeettoja muodostavassa kiekossa. Havainnot on tehty Chilessä sijaitsevalla ALMA:lla (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array). Molekyylissä on yhdeksän atomia, mikä tekee siitä tähän mennessä suurimman tällaisesta kiekosta tunnistetun molekyylin. Se on myös suurempien orgaanisten molekyylien esiaste, jotka puolestaan voivat olla mukana elämän syntymisessä.

2. maaliskuuta 2022: Vuonna 2020 Euroopan eteläisen observatorion (ESO) tähtitieteilijöiden johtama tutkimusryhmä ilmoitti Maata lähimmästä mustasta aukosta, joka sijaitsee vain 1000 valovuoden päässä HR 6819 -järjestelmässä. Muut tutkijat ovat kuitenkin kiistäneet heidän tutkimuksensa tulokset. Näihin kuuluu kansainvälinen KU Leuvenissa, Belgiassa toimiva tutkimusryhmä. Tänään julkaistussa tieteellisessä artikkelissa nämä kaksi tutkimusryhmää kertovat, että HR 6819:ssä ei itse asiassa olekaan mustaa aukkoa, vaan sen sijaan se on ”vampyyri”, joka on todellisuudessa kahden tähden järjestelmä sen kehityksen harvinaisessa ja lyhytaikaisessa vaiheessa.

16. helmikuuta 2022: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope Interferometer (ESO:n VLTI) on havainnut Messier 77 -galaksin keskellä olevan kosmisen pölypilven peittävän supermassiivisen mustan aukon taakseen. Tulokset ovat vahvistaneet noin 30 vuotta sitten tehdyt ennustukset ja selventävät tähtitieteilijöiden käsitystä ”aktiivisista galaksiytimistä”, jotka ovat maailmankaikkeuden kirkkaimpia ja hyvin arvoituksellisia kohteita.

10. helmikuuta 2022: Ryhmä tähtitieteilijöitä on löytänyt todisteita aurinkokuntamme lähintä tähteä Proxima Centauria kiertävästä uudesta planeetasta. Havainnot on tehty Euroopan eteläisen observatorion (ESO) Chilessä sijaitsevalla Very Large Telescope, eli VLT-kaukoputkella. Tämä planeettaehdokas on planeettajärjestelmän kolmas ja kevyin toistaiseksi löydetty. Planeetan massa on vain neljäsosa maapallon massasta ja se on myös yksi kevyimmistä koskaan löydetyistä eksoplaneettoista.

4. tammikuuta 2022:

22. joulukuuta 2021: Vapaat planeetat ovat maailmakaikkeudessa vaikeasti havaittavia kohteita. Niiden massat ovat samansuuruisia aurinkokuntamme planeettojen kanssa, mutta ne eivät kierrä tähteä, vaan vaeltavat vapaasti avaruudessa. Tähän asti näitä tunnetaan vain muutamia, mutta ryhmä tähtitieteilijöitä on käyttänyt useiden Euroopan eteläisen observatorion (ESO) teleskooppien ja muiden tekeskoopien tietoja, jonka avulla he ovat löytäneet galaksistamme ainakin 70 uutta vapaata planeettaa. Tämä on suurin koskaan löydetty vapaiden planeettojen ryhmä, ja siten tärkeä askel kohti näiden salaperäisten galaktisten vaeltajien alkuperän ja ominaisuuksien ymmärtämistä.

14. joulukuuta 2021: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope Interferometer (ESO:n VLTI) on ottanut tähän mennessä syvimmät ja tarkimmat kuvat galaksimme keskellä olevasta alueesta supermassiivisen mustan aukon ympäriltä. Uudet kuvat tarkentavat aluetta 20 kertaiseksi verrattuna aikaan ennen VLTI:tä. Tämän ansiosta tähtitieteilijät ovat löytäneet uuden tähden mustan aukon läheltä. Linnunradan keskellä sijaitsevien tähtien kiertoratoja seuraamalla tutkimusryhmä on saanut arvioitua mustan aukon massan kaikkein tarkimmin .

8. joulukuuta 2021: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (ESO:n VLT-teleskooppi) on ottanut kuvan b Centauria kiertävästä planeetasta. b Centauri on kahden tähden järjestelmä, joka näkyy paljain silminkin. Tähtijärjestelmä on toistaiseksi kuumin ja massiivisin tunnettu järjestelmä, jolla on planeetta ympärillään. Planeetan havaittiin kiertävän sitä 100-kertaa kauempana, kuin mitä Jupiter kiertää Aurinkoa. Tähän asti osa tähtitieteilijöistä uskoi, että planeettoja ei voisi olla olemassa näin massiivisten ja kuumien tähtien ympärillä.

30. marraskuuta 2021: Tähtitietelijät ovat Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope, eli ESO:n VLT-kaukoputken avulla löytäneet Maata lähinnä olevan supermassiivisten mustien aukkojen parin. Myös mustien aukkojen keskinäinen etäisyys on pienempi kuin millään muilla aiemmin havaituilla supermassiivisten mustien aukkojen pareilla. Ne sulautuvat lopulta yhdeksi jättimäiseksi mustaksi aukoksi.

11. marraskuuta 2021: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (ESO:n VLT) kaukoputken avulla tähtitieteilijät ovat löytäneet pienen mustan aukon Linnunradan ulkopuolelta tarkkailemalla, miten musta aukko vaikuttaa läheisen tähden liikkeeseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tätä havaintomenetelmää käytetään galaksimme ulkopuolisen mustan aukon olemassaolon paljastamiseen. Tämä menetelmä voisi olla merkittävässä asemassa Linnunradassa ja läheisissä galakseissa olevien kätkettyjen mustien aukkojen paljastamisessa. Siten näiden salaperäisten kohteiden muodostumisesta ja kehittymisestä saataisiin lisää tietoa.

4. marraskuuta 2021: Uusi löytö autaa selvittämään meidän luissamme ja hampaissammekin fluoridina olevan fluorin alkuperää maailmankaikkeudessa. Tähtitieteilijät ovat käyttäneet havainnoissa Atacama Large Millimeter/submillimeter Array havaintolaitetta eli ALMA:a, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhteistyökumppanina. Fluoria on havaittu galaksissa, joka on niin kaukana, että sen valolta on kestänyt yli 12 miljardia vuotta saavuttaa meidät. Tämä on ensimmäinen kerta, kun fluoria on löydetty näin kaukaisesta tähtiä muodostavasta galaksista.

12. lokakuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat kuvanneet 42 asteroidia, jotka ovat Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen suurimpia kohteita. Havainnot on tehty Euroopan eteläisen observatorion Chilessä sijaitsevalla Very Large Telescope (ESO:n VLT) kaukoputkella. Koskaan aiemmin näin suurta asteroidien joukkoa ei olla kuvattu yhtä tarkasti. Havainnot ovat paljastaneet, että kohteiden muodot ovat hyvin vaihtelevia pallomaisesta muodosta koiranluuta muistuttavaan muotoon. Havainnot auttavat tähtitieteilijöitä selvittämään aurinkokuntamme asteroidien alkuperää.

9. syyskuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat ottaneet terävimmät ja yksityiskohtaisimmat kuvat asteroidi Kleopatrasta Euroopan eteläisen observatorion 'Very Large Telescope'-kaukoputken (ESO:n VLT) avulla. Tutkijat ovat havaintojen avulla pystyneet määrittämään tämän erikoisen koiranluuta muistuttavan asteroidin 3D-muodon ja massan tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin. Tutkimus auttaa tämän asteroidin ja sitä kiertävien kahden kuun muodostumisen selvittämisessä.

5. elokuuta 2021: Tähtitieteilijäryhmä on käyttänyt Chilessä sijaitsevaa Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope eli ESO:n VLT-kaukoputkea tutkiakseen läheisen L 98-59 tähden ympärillä olevia planeettoja. Nämä planeetat muistuttavat oman aurinkokuntamme sisimpiä planeettoja. Uusien löytöjen joukossa on planeetta, jonka massa on vain puolet Venuksen massasta. Se on kevyin säteisnopeusmenetelmällä koskaan havaituista eksoplaneetoista. Yksi planeetoista voi olla valtamerimaailma ja yksi mahdollisesti asuttavalla vyöhykkeellä oleva planeetta.

22. heinäkuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa saaneet selviä havaintoja aurinkokuntamme ulkopuolisen planeetan ympärillä olevasta kiekosta. Havainnot on tehty Atacama Large millimetre/Submillimeter Array (ALMA) havaintolaitteella, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhtenä yhteistyökumppanina. Uudet havainnot auttavat ymmärtämään, miten kuut ja planeetat muodostuvat nuorissa tähtijärjestelmissä.

16. heinäkuuta 2021: Tähtitieteilijöiden ryhmä on julkaissut uusia havaintoja läheisistä galakseista, joiden kuvat muistuttavat värikkäitä kosmisia ilotulituksia. Euroopan Eteläisen Observatorion (ESO) Very Large Telescope (ESO:n VLT) kaukoputkella otetuissa kuvissa näkyy värikkäitä galaksien osia, jotka paljastavat nuorten tähtien sijainnit ja niiden ympärillä olevan kaasun. Yhdistämällä nämä uudet havainnot Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA)-järjestelmän havaintoihin (ESO on ALMA:n yhteistyökumppani) tutkimusryhmä pystyi saamaan uutta tietoa siitä, miten kaasusta muodostuu uusia tähtiä.

16. kesäkuuta 2021: Kun Orionin tähdistössä sijaitseva kirkas oranssi tähti Betelgeuse muuttui selvästi himmeämmäksi loppuvuodesta 2019 ja vuoden 2020 alussa, tähtitieteen yhteisö oli ymmällään. Tähtitieteilijöiden tutkimusryhmä on nyt julkaissut uusia kuvia tähden pinnasta, jotka on otettu Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (ESO:n VLT) kaukoputkella, jotka paljastavat selvästi, miten kirkkaus muuttui. Uusi tutkimus on osoittanut, että tähti oli osittain piilossa pölypilven takana. Tämä löytö ratkaisee Betelgeusen ”suuren himmenemisen” mysteerin.

19. toukokuuta 2021: Belgialaisen tutkimusryhmän uusi tutkimus, jossa on käytetty Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (VLT) kaukoputken aineistoa, on osoittanut, että rautaa ja nikkeliä on komeettojen kaasukehässä koko Aurinkokunnassamme, jopa kaukana Auringosta. Puolalaisen tutkimusryhmän erillisessä tutkimuksessa, jossa käytettiin myös ESO:n dataa, kerrottiin, että myös jäisessä tähtienvälisessä komeetta 2I/Borisovissa on nikkeliä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kaukaisten komeettojen kylmistä kaasukehistä löytyy yleensä kuumiin ympäristöihin liittyviä raskaita metalleja.

27. huhtikuuta 2021: Osana maailmanlaajuista pyrkimystä Maan läheisten kohteiden kartoittamiseksi ja tunnistamiseksi Euroopan avaruusjärjestön Test-Bed Telescope 2 (TBT2) on nyt aloittanut toimintansa. TBT2 on ESO:n La Sillan observatoriossa Chilessä sijaitseva kokeilevan teknologian hanke. Pohjoisen pallonpuoliskon kumppaniteleskoopin rinnalla toimiva TBT2 pitää silmällä asteroideja, jotka voivat aiheuttaa törmäysriskin Maapallon kanssa. TBT2:n avulla testataan laitteistoja ja ohjelmistoja tulevaa kaukoputkien verkostoa varten.

30. maaliskuuta 2021: Euroopan eteläisen observatorion uudet ESO:n VLT-kaukoputken (Very Large Telescope) havainnot ovat osoittaneet, että vaeltajakomeetta 2I/Borisov, joka on vasta toinen ja viimeisin tähtienvälinen vierailija aurinkokunnassamme, on yksi koskemattomimmista koskaan havaituista komeetoista. Tähtitieteilijät epäilevät, että komeetta ei todennäköisesti ole koskaan kulkenut tähden läheltä, mikä tekee siitä muinaisen jäänteen, joka kantaa mukanaan informaatiota sen muodostaneesta kaasu- ja pölypilvestä.

24. maaliskuuta 2021: Event Horizon Telescope (EHT)-yhteistyöverkosto, joka otti ensimmäisen mustan aukon kuvan, on tänään kertonut saaneensa aivan uuden näkymän tähän Messier 87 (M87)-galaksin keskipisteessä sijaitsevaan massiiviseen kohteeseen. He ovat pystyneet näkemään miltä kohde näyttää polarisoituneessa valossa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tähtitieteilijät ovat pystyneet mittaamaan tätä magneettikenttien sormenjälkeä, eli polarisaatiota, näin läheltä mustan aukon reunaa. Havainnot auttavat tutkijoita ymmärtämään, miten 55 miljoonan valovuoden päässä sijaitseva M87-galaksi muodostaa ytimestään lähtevät valtavat hyvin voimakkaat suihkut.

18. maaliskuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat Atacama Large Millimeter/submillimeter array (ALMA) radioteleskooppiverkoston avulla ensimmäistä kertaa havainneet suoraan erittäin voimakkaita tuulia Jupiterin keskimmäisessä osassa ilmakehää. Analysoimalla 1990-luvulla tapahtuneen komeetan törmäyksen aiheuttamia muutoksia tutkijat ovat paljastaneet ilmakehässä olevat uskomattoman voimakkaat tuulet, joiden nopeus on jopa 1450 kilometriä tunnissa Jupiterin napojen lähellä. Tutkimusryhmä on luonnehtinut näitä ”aurinkokuntamme ainutlaatuiseksi meteorologiseksi pedoksi”. Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on yksi ALMA:n yhteistyökumppaneista.

8. maaliskuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope kaukoputken (ESO:n VLT) avulla löytäneet ja tutkineet tarkasti tähän mennessä kaukaisinta tiedossa olevaa radiosäteilyn lähdettä. Kohde on ”radiokirkas (radio-loud)” kvasaari, joka on kirkas radiolähde, jolla on voimakkaat radiosuihkut. Kohde on niin kaukana, että sen valolta on kestänyt 13 miljardia vuotta saavuttaa meidät. Löytö voi antaa tärkeitä vihjeitä, jotka auttavat tähtitieteilijöitä ymmärtämään paremmin varhaista maailmankaikkeutta.

25. tammikuuta 2021: Tähtitieteilijät ovat löytäneet usean teleskoopin yhteisten havaintojen avulla kuuden eksoplaneetan järjestelmän, joista viiden rata on lukkiutunut harvinaiseen rytmiin keskustähtensä ympärille. Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope (VLT) kaukoputki on yksi tutkimuksessa mukana olleista kaukoputkista. Tutkijat uskovat, että järjestelmän tutkimus voi antaa tärkeitä vihjeitä siitä, miten eri planeetat, kuten oman Aurinkokuntamme planeetat, muodostuvat ja kehittyvät.

11. tammikuuta 2021: Galaksit alkavat ”kuolla”, kun ne lopettavat tähtien muodostamisen, mutta tähän asti tähtitieteilijät eivät olleet koskaan havainneet kaukaisessa galaksissa tämän prosessin alkua selvästi. Tähtitieteilijät ovat nyt havainneet galaksin tilassa, jossa galaksista on hävinnyt jo lähes puolet tähtiä muodostavasta kaasusta. Havainnot on tehty Atacama Large Millimetri/Submillimeter Array eli ALMA:n avulla, jossa Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on mukana yhteistyökumppanina. Kaasun poistuminen tapahtuu hätkähdyttävällä nopeudella, joka vastaa 10000 Auringon massaa kaasua vuodessa, jonka seurauksena galaksi menettää nopeasti polttoaineensa uusien tähtien tekemiseksi. Tutkimusryhmä uskoo, että tämän näyttävän tapahtuman laukaisi törmäys toiseen galaksiin. Tämä voi saada tähtitieteilijät miettimään uudelleen, miten galakseissa tapahtuva tähtien synty sammuu.

30. lokakuuta 2020: Tämä kauan sitten kuolleen tähden taivaallinen jäänne, joka sijaitsee Valaan vatsassa, muistuttaa epäilyttävästi avaruudessa leijuvaa pääkalloa. ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputki on kuvannut hämmästyttävän yksityiskohtaisesti tämän aavemaisen Pääkallosumun kauniissa verenpunaisissa väreissä. Tämä planetaarinen sumu on ensimmäinen tunnettu sumu, jonka keskellä on toisiaan lähellä oleva tähtipari, jota kolmas ulompi tähti kiertää.

12. lokakuuta 2020: Tähtitieteilijät ovat havainneet Euroopan eteläisen observatorion (ESO) ja muiden järjestöjen kaukoputkien avulla harvinaisen valoilmiön supermassiivisen mustan aukon repimästä tähdestä. Ilmiö, joka tunnetaan vuorovesihäiriötapahtumana, on lähin tähän mennessä havaittu tapahtuma hieman yli 215 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Sitä on nyt tutkittu ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti. Tutkimus julkaistaan tänään Royal Astronomical Societyn Monthly Notices lehdessä.

6. lokakuuta 2020: Reinhard Genzel ja Andrea Ghez ovat yhdessä saaneet vuoden 2020 fysiikan Nobelin palkinnon galaksimme keskipisteessä olevan supermassiivisen mustan aukon Sagittarius A*:n tutkimuksesta. Genzel on Max Planck Institute for Ekstraterrestrial Physics laitoksen johtaja Saksassa, ja hänen tiiminsä on tehnyt havaintoja Sagittarius A*:sta lähes 30 vuoden ajan käyttäen Euroopan eteläisen observatorion (ESO) teleskooppeja ja niiden instrumentteja.

1. lokakuuta 2020: Tähtitieteilijät ovat löytäneet ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken avulla kuusi supermassiivisen mustan aukon ympärillä olevaa galaksia Universumin ollessa alle miljardin vuoden ikäinen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tämän tyyppinen galaksiryhmä nähdään näin pian alkuräjähdyksen jälkeen. Tämän uuden löydön avulla voimme paremmin ymmärtää, miten supermassiiviset mustat aukot muodostuivat ja kasvoivat niin nopeasti valtaviin kokoihinsa. Vastaava supermassiivinen musta-aukko on oman Linnunratamme keskipisteessä. Havainto tukee teoriaa, jonka mukaan mustat aukot kykenivät kasvamaan nopeasti suurissa, verkkomaisissa rakenteissa, joissa on runsaasti kaasua niiden rakennusaineeksi.

14. syyskuuta 2020: Kansainvälinen tähtitieteilijöiden ryhmä ilmoitti tänään löytäneensä Venuksen pilvistä harvinaisen fosfiini molekyylin. Maapallolla tätä kaasua syntyy vain teollisesti tai hapettomissa ympäristöissä viihtyvien mikrobien tuottamana. Tähtitieteilijät ovat vuosikymmenien ajan spekuloineet, että Venuksen korkealla olevat pilvet voisivat toimia mikrobien asuinpaikkana, jossa ne ovat kaukana kuumasta pinnasta, mutta pystyvät sietämään pilvien erittäin suurta happamuutta. Fosfiinin havaitseminen voisi viitata tällaiseen Maan ulkopuoliseen pilvissä leijuvaan elämään.

3. syyskuuta 2020: Ryhmä tähtitieteilijöitä on ensimmäistä kertaa havainnut, että tähtien joukko pystyy merkittävästi häiritsemään planeettoja muodostavaa kiekkoa, jolloin se vääntyy ja muodostaa kallellaan olevia rengasmaisia rakenteita. Tämän uuden tutkimuksen mukaan tällaisessa ympärisössäkin voi muodostua eksoottisia planeettoja muistuttaen Tatooine-planeettaa Star Warsissa. Havainnot on tehty Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescopen (ESO:n VLT-kaukoputki) ja Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA-radioteleskoopien verkoston avulla.

12. elokuuta 2020: Tähtitieteilijät ovat löytäneet erittäin kaukaisen ja siksi myös hyvin nuoren galaksin, joka muistuttaa yllättävän paljon Linnunrataa. Havainnot on tehty Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA radioteleskooppien verkoston avulla, jossa Euroopan eteläinen observatorio ESO on mukana yhtenä kumppanina. Galaksi on niin kaukana, että sen valolta on kulunut yli 12 miljardia vuotta saavuttaakseen meidät. Näemme galaksin sellaisena kuin se oli, kun maailmankaikkeus oli vain 1,4 miljardia vuotta vanha. Se on myös yllättävän rauhallisessa tilassa haastaen teoriat, joiden mukaan kaikki varhaisen maailmankaikkeuden galaksit olivat myrskyisiä ja epävakaita. Tämä odottamaton löytö haastaa ymmärryksemme siitä, miten galaksit muodostuvat ja se tuo esille uusia näkymiä maailmankaikkeuden menneisyyteen.

30. heinäkuuta 2020: Tämä huomiota herättävä symmetrinen kaasukupla muistuttaa selvästi perhosta, jossa on kauniita värejä ja monimutkaisia kuvioita. Kohde tunnetaan nimellä NGC 2899. Se näyttää kelluvan ja lepattavan taivaalla tässä ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken kuvassa. Tätä kohdetta ei ole koskaan aiemmin kuvattu näin silmiinpistävän yksityiskohtaisesti, joissa tähtisumun heikot ulkoreunat hehkuvat taustatähtien päällä.

22. heinäkuuta 2020: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope eli VLT-kaukoputki on ottanut ensimmäisen kuvan maailmassa kahdesta jättiläiseksoplaneetasta nuoren Auringon kaltaisen tähden ympäriltä. Kuvat useiden eksoplaneettojen järjestelmistä ovat äärimmäisen harvinaisia ja tähän saakka tähtitieteilijät eivät ole onnistuneet havaitsemaan enempää kuin yhden planeetan Aurinkoa vastaavan tähden ympäriltä. Nämä havainnot voivat auttaa tähtitietelijöitä ymmärtämään miten planeetat muodostuivat ja kehittyivät oman Aurinkomme ympärillä.

30. kesäkuuta 2020: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken avulla tähtitieteilijät ovat havainneet kääpiögalaksissa epävakaan massiivisen tähden katoamisen. Tutkijat arvelevat, että tämä voisi viitata siihen, että tähti muuttui vähemmän kirkkaaksi ja osittain pölyn peittämäksi. Vaihtoehtoinen selitys on se, että tähti romahti mustaksi aukoksi ilman supernovaräjähdystä. ”Jos tämä on totta”, ryhmänjohtaja ja tohtoriopiskelija Andrew Allan Trinity College Dublinista Irlannista sanoi”, niin tämä olisi ensimmäinen suora havainto tällaisesta hirviötähdestä, joka päättää elämänsä tällä tavalla”.

1. kesäkuuta 2020: Tähtitietelijät ovat saaneet euroopan eteläisen observatorion (ESO) teleskooppien avulla selville, että tähtijoukoissa pilleksivien äärimmäisten kuumien tähtien pinnalla on jättimäisiä pilkkuja. Näitä tähtiä ei pelkästään vaivaa magneettiset pilkut, vaan joissakin ilmenee superflare-ilmiöitä. Nämä ovat useita miljoonia kertoja voimakkaampia räjähdyksiä, kuin vastaavat auringonpurkaukset. Tänään Nature Astronomy lehdessä julkaistut tulokset auttavat tähtitietelijöitä ymmärtämään paremmin näitä arvoituksellisia tähtiä ja ne avaavat uusia ovia tähtien tutkimuksen mysteerien ratkaisuihin.

20. toukokuuta 2020: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope eli VLT-kaukoputki on paljastanut selviä merkkejä juuri syntymässä olevasta planeettakunnasta. Nuoren AB Aurigae-tähden ympärillä on tiheä pölyn ja kaasun kiekko, mistä tähtitieteilijät ovat havainneet huomattavan spiraalirakenteen. Siinä näkyy selvästi erottuva kiekon vääntyminen, mikä osoittaa planeetan mahdollisen syntypaikan. Tämä havaittu piirre voi olla ensimmäinen todiste sille, että vauvaplaneetta on juuri syntymässä.

6. toukokuuta 2020: Ryhmä tähtitietelijöitä euroopan eteläiseltä observatoriolta (ESO) ja muista instituuteista on löytänyt mustan aukon vain 1000 valovuoden etäisyydeltä. Musta aukko on lähempänä aurinkokuntaamme, kuin mikään aikaisemmin tunnettu musta aukko. Se on osa kolmen tähden järjestelmää, jonka tähdet voi nähdä paljain silmin. Tutkimusryhmä löysi todisteita näkymättömän kohteen olemassaololle tutkimalla kahden kumppanitähden liikkeitä ESO:n La Sillassa Chilessä sijaitsevan MPG/ESO 2.2-metrin kaukoputken avulla. Tutkimusryhmän mukaan tämä löytö voi olla ainoastaan jäävuoren huippu ja useita vastaavia mustia aukkoja voidaan jatkossa löytää.

16. huhtikuuta 2020: ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken tekemät havainnot ovat ensimmäistä kertaa paljastaneet, että Linnunradan keskustaa kiertävä tähti liikuu aivan Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennusteiden mukaisesti. Tähden rata muistuttaa muodoltaan ruusuketta, eikä se ole ellipsin muotoinen, kuten Newtonin gravitaatioteoria ennustaa. Tämä kauan odotettu tulos tuli mahdolliseksi lähes kolmen vuosikymmenen aikana tehtyjen tarkkojen mittausten ansiosta, jotka ovat mahdollistaneet galaksimme ytimessä lymyilevän hirviön salaisuuksien tutkimisen.

11. maaliskuuta 2020: Tutkijat ovat havainneet ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken avulla ääriolosuhteiden planeettaa, missä he epäilevät satavan rautaa. Tällä äärimmäisen kuumalla valtavan kokoisella eksoplaneetalla lämpötila saattaa kohota yli 2400 Celsius-asteen, mikä on tarpeeksi kuuma, jotta metallit voivat höyrystyä. Voimakkaat tuulet siirtävät rautahöyryä kylmemmälle yöpuolelle, missä höyry tiivistyy rautapisaroiksi.

5. maaliskuuta 2020: Tähtitieteilijät ovat huolissaan suurten satelliittikonstellaatioiden vaikutuksista tieteelliselle tutkimukselle. Jotta näiden vaikutuksesta tähtiteteen havaintoihin saataisiin parempi käsitys, niin ESO on tehnyt tieteellisen tutkimuksen satelliittikonstellaatioiden vaikutuksesta koskien erityisesti ESO:n näkyvän- ja infrapuna-alueen teleskooppeja. Tutkimuksessa tarkasteltiin 18 suunnitellun satelliittikonstellaation vaikutuksia havaintoihin sisältäen esimerkiksi SpaceX:n, Amazonin, OneWebin, sekä 26 tuhatta yksittäistä satelliittia [1]. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi 'Astronomy & Astrophysics'-julkaisusarjassa.

14. helmikuuta 2020: Tähtitieteilijät ovat ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken avulla kuvanneet yllättävää Betelgeusen himmenemistä. Betelgeuse on Orionin tähdistössä sijaitseva punainen ylijättiläinen. Tähden pinnasta otetut hämmästyttävät uudet kuvat eivät ainoastaan esitä hiipuvaa punaista ylijättiläistä, vaan myös sen miten sen muoto on muuttumassa.

5. helmikuuta 2020: Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA-teleskoopin (missä ESO on yhtenä kumppanina) avulla tähtitieteilijät ovat havainneet erikoista kaasupilveä, minkä kahden tähden kohtaaminen on saanut aikaan. Toinen tähti on kasvanut niin isoksi, että se on nielaissut toisen sisäänsä. Tämä on puolestaan lähestynyt toista tähteä ja saanut aikaan sen, että toinen tähti heitää ulko-osansa avaruuteen.

15. tammikuuta 2020: DNA:ssamme ja soluissamme on fosforia ja se on tuntemamme elämän olennainen osa. Se miten sitä tuli varhaiseen Maahan on osittain arvoitus. Tähtitieteilijät ovat nyt seuranneet fosforin matkaa aina tähtien syntyalueilta komeettoihin saakka yhdistämällä ALMA:n ja euroopan avarusjärjestön ESA:n Rosetta-luotaimen voimat. Tutkimus on ensimmäistä kertaa osoittanut, missä fosforia sisältävät molekyylit muodostuvat ja miten komeetat kantavat tätä alkuainetta, sekä miten tietty molekyyli on saattanut olla olennaisessa osassa elämän alkuun saattamisessa omalla planeetallamme.

19. joulukuuta 2019: ESO:n VLT-kaukoputken avulla tähtitieteilijät ovat havainneet joidenkin varhaisimpien galaksien ympärillä olevia kylmän kaasun varastoja. Nämä kaasumaiset halot ovat täydellistä ravintoa näiden galaksien keskustoissa oleville mustille aukoille, mitkä nähdään nyt sellaisina, kuin ne olivat 12.5 miljardia vuotta sitten. Tämä ruokavarasto saattaa selittää sen, miksi nämä kosmiset hirviöt kasvoivat niin nopeasti Universumin kosmisena aamunkoittona tunnettuna aikana.

16. joulukuuta 2019: ESO:n VLT-kaukoputki on havainnut Linnunradan keskustan aluetta hämmästyttävällä tarkkuudella ja löytänyt uusia yksityiskohtia, mitkä viittaavat muinaiseen tähtien syntymiseen. Uusien havaintojen avulla tähtitieteilijät ovat löytäneet todisteita menneestä dramaattisesta vaiheesta Linnunradan elämässä. Tuona aikana tähtitien syntymisnopeus on ollut niin suuri, että sen seurauksena tapahtui yli satatuhatta supernovaräjähdystä.

4. joulukuuta 2019: ESO:n VLT-kaukoputken avulla tutkijat ovat ensimmäisen kerran löytäneet todisteita jättiläisplaneetasta kuuman valkoisen kääpiötähden ympärillä. Planeetta kiertää lähellä kuumaa valkoista kääpiötä, mikä on Auringon kaltaisen tähden jäännös. Tämä saa aikaan sen, että sen kaasukehä häviää vähitellen ja muodostaa kiekon tähden ympärille. Tämä ainutlaatuinen systeemi antaa vihjeen siitä, miltä oma aurinkokuntamme saattaa näyttää kaukana tulevaisuudessa.

28. lokakuuta 2019: Käyttämällä ESO:n VLT-kaukoputken SPHERE-instrumenttia tähtitieteilijät ovat paljastaneet, että Hygiea-asteroidi voidaan mahdollisesti luokitella kääpiöplaneetaksi. Kohde on asteroidivyöhykkeen neljänneksi suurin kappale Cereksen, Vestan ja Pallaksen jälkeen. Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa havainneet Hygeiaa riittävällä tarkkuudella, jotta sen pintaa, muotoa ja kokoa on kyetty selvittämään. He löysivät, että Hygeia on pyöreä, mikä mahdollisesti vie Cerekseltä aurinkokunnan pienimmän kääpiöplaneetan tittelin.

23. lokakuuta 2019: Kahden neutronitähden yhdistymisen seurauksena muodostunutta raskasta strontium alkuainetta on havaittu avaruudessa ensimmäistä kertaa. Havainto tehtiin ESO:n "X-shooter"-spektrografilla VLT-teleskoopilla ja se julkaistiin tänään Nature-julkaisussa. Havainto varmisti sen, että Universumin raskaita alkuaineita voi muodostua neutronitähtien yhdistymisissä ja siten havainto selventää kemiallisten alkuaineiden muodostumisen palapelissä tarvittavia osia.

4. lokakuuta 2019: Tähtitieteilijät ovat ALMA:n avulla ottaneet äärimmäisen tarkan korkean resoluution kuvan, missä näkyy kaksi kiekkoa, joissa nuoret tähdet kasvavat. Rinkilän muotoinen harsomainen rakenne syöttää kaasua ja pölyä kiekkoon. Tämän näyttävän ilmiön tutkiminen auttaa tähtien elämän varhaisten vaiheiden tutkimisessa ja sen avulla voidaan selvittää niitä olosuhteita, joissa kaksoistähdet syntyvät.

26. syyskuuta 2019: Tähtitieteilijät ovat ESO:n VLT-teleskoopin avulla havainneet ensimmäisen kerran galaksin halon läpi tulevan nopean radiopurkauksen. Alle millisekunnin kestoinen arvoituksellinen kosmisten radioaaltojen purkaus läpäisi melkein häiriöittä galaksin halon, minkä vuoksi halolla oletetaan olevan hämmästyttävän alhainen tiheys ja heikko magneettikenttä. Tätä uutta menetelmää voitaisiin käyttää myös muiden vaikeasti havaittavien eri galaksien ympärillä olevien halojen tutkimiseen .

13. syyskuuta 2019: ESO:n VISTA-teleskoopin ottama hyvin näyttävä kuva Suuresta Magellanin pilvestä on paljastettu. Se on yksi meidän läheisistä galaksinaapureistamme. VISTA on kuvannut tätä galaksia ja sen sukulaista eli Pientä Magellanin pilveä, sekä niiden ympäristöä hämmästyttävällä tarkkuudella. Tämä taivaankartoitus antaa tähtitietelijöille näkymän lukuisiin tähtiin ja mahdollistaa tähtien kehityksen, galaksien dynamiikan ja muuttuvien tähtien tutkimuksen.

7. elokuuta 2019: Tämä värikäs ja harsomainen kohteiden kokoelma tunnetaan nimellä Lokkisumu, mikä on saanut nimensä sen lokinmuotoisesta olemuksestaan. Sumu koostuu pölystä, vedystä, heliumista ja hitusesta raskaampia alkuaineita ja se on kuuma ja energeettinen uusien tähtien syntypaikka. Tämä uskomattoman tarkka ESO:n 'VLT Survey Telescope':n eli VST:n kuva esittää yksittäiset tähtitieteeliset kohteet ja niiden vielä tarkemmat yksityiskohdat, joista taivaallinen lintu muodostuu. VST on yksi maailman suurimmista taivaan kartoitukseen käytetyistä teleskoopeista näkyvän valon alueella.

3. heinäkuuta 2019: Toinen päivä heinäkuuta täydellisen auringonpimennyksen varjo kulki ESO:n La Sillan observatorion kautta. Tämä harvinainen tähtitieteen tapahtuma sattui ESO:n ensimmäisen observatorion toiminnan viidentenäkymmenenä vuotena. La Sillan observatorio aloitti toimintansa 1969 ja se osoitti suunnan eurooppalaiselle tähtitieteen tutkimukselle ja siellä tehdään edelleen merkittävää tiedettä. Yhteensä 1000 vierailijaa Chilen tasavallan presidentti mukaan lukien matkasi syrjäiselle observatoriolle todistaakseen ainutlaatuista tapahtumaa.

10. kesäkuuta 2019: Uudesti rakennettu planeettojen etsimiseen tarkoitettu instrumentti on asennettu VLT-kaukoputkeen Chilessä. Se aloittaa 100 tuntia kestävät havainnot lähitähtien Alpha Kentauri A ja B tutkimiseksi tavoitteenaan elinkelpoisen planeetan suora kuvantaminen ensimmäistä kertaa.

3. kesäkuuta 2019: ESO:n VLT-kaukoputken SPHERE-instrumentin ainutlaatuiset ominaisuudet ovat mahdollistaneet kaikkein tarkimpien kuvien ottamisen kaksoisasteroidista, kun se lensi Maan ohi 25. toukokuuta. Vaikka tämä kaksoisasteroidi ei ollutkaan itse Maata uhkaava kohde, niin tutkijat käyttivät tämän mahdollisuuden harjoitellakseen toimenpiteitä Maan läheisten asteroidien (NEO) osalta. Tämä osoitti sen, että ESO:n eturintaman teknologia voisi olla kriittisessä asemassa planetaarisessa puolustuksessa.

23. toukokuuta 2019: ATTRACT on Euroopan Unionin Horizon 2020 tutkimus- ja innovaatioprojektin rahoittama hanke, minkä taustalla on yhdeksän partnerin muodostama konsortio ESO mukaanlukien. Hanke on kerännyt 170 läpimurtoideaa, joista jokaiselle myönnetään 100000 euron avustus potentiaalisesti koko yhteiskuntaa muuttavien teknologioiden kehittämiselle. Tänään Genevessä CERN:issä järjestetty aloituskokous aloittaa vuoden kestävän lähtölaskennan näille valituille projekteille, minkä aikana ne voivat todistaa tieteellisen pätevyytensä uraauurtavissa havaitsemis- ja kuvantamisteknologioissa.

2. toukokuuta 2019: Tämä kuva on yhdistelmä useista eri kuvista, mitkä on otettu ESO:n VLT-taivaankartoitusteleskoopilla (VST). Kuvassa ESA:n Gaia-satelliitti näkyy heikkona pistevyönä tähtien täyttämän kuvakentän alemman puoliskon osassa. Nämä havainnot on otettu osana parhaillaan toimivaa yhteistyöprojektia Gaian radan tarkalle määrittämiselle ja siten sen tekemän tähtikartaston tarkkuuden parantamiseksi.

10. huhtikuuta 2019: Tapahtumahorisontti-teleskooppi (Event Horizon Telescope eli EHT) on kahdeksan maanpäälisen radioteleskoopin muodostama verkosto, mikä levittäytyy koko maapallolle ja toimii saumattomassa yhteistyössä. Se suunniteltiin mustan aukon suoraa kuvantamista varten. Tänään pidetyssä maailmanlaajuisesti koordinoidussa lehdistötilaisuudessa EHT:n tutkijat paljastivat, että he ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet kuvaamaan supermassiivisen mustan aukon ja sen varjon.

29. maaliskuuta 2019: Perustamisestaan lähtien vuodesta 1969 ESO:n La Sillan observatorio on ollut tähtitieteen eturintamassa. Sen viimeisintä tekniikkaa edustavat instrumentit ovat mahdollistaneet tähtitieteilijöiden mullistavat löydöt ja ne ovat viitoittaneet tietä uuden sukupolven teleskoopeille. Vielä 50 vuoden havaintojen jälkeenkin ESO:n La Sillan teleskoopit siirtävät tähtitieteen tutkimuksen raja-aitoja. Siellä löydetään uusia maailmoja ja paljastetaan hämmästyttävän yksityiskohtaisia kuvia kosmoksesta.

27. maaliskuuta 2019: ESO:n Very Large Telescope Interferometer eli VLTI:n GRAVITY-instrumentti on suorittanut ensimmäiset eksoplaneettahavaintonsa optisen interferometrian avulla. Tämä menetelmä paljasti erittäin monimutkaisen kaasukehän olemassaolon, missä on myrskyisiä koko planeetan laajuisia rauta- ja silikaattipilviä. Tämä menetelmä antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden useiden tunnettujen eksoplaneettojen ominaisuuksien selvittämiseksi.